Digitaalisen viestinnän kehittämisiltapäivä
30.3.2009
Paikalla
Nina Kangas-Rautio
Tero Köpsi
Pauli Laine
Jussi Linkola
Katri Myllylä
Markus Norrena
Matti Rantala
Mika Rintala
Jaakko Ruuttunen
Anna Salmi
VIESTINNÄN KOULUTUSOHJELMA | DIGITAALINEN VIESTINTÄ
Syksyllä 2008 kolme aiemmin eri ammattikorkeakoulujen viestinnän koulutusohjelmaa yhdistyivät Metropolian viestinnän koulutusohjelmaksi. Digitaalisen viestinnän osalta tämä tarkoitti myös kahden eri ammattikorkeakoulussa (Stadia ja Laurea) toimineen suuntautumisalan yhdistymistä yhdeksi digitaalisen viestinnän suuntautumisalaksi. Toimititiloja on kahdessa eri toimipisteessä, Helsingin Hämeentiellä ja Tikkurilan Lummetiellä. Entisten laurealaisten osalta organisaatiomuutos tarkoitti myös siirtymistä uusiin tiloihin Lummetielle. Viestinnän koulutusohjelman ja digitaalisen viestinnän suuntautumisalan sisällä on tehty paljon työtä lukuvuoden 2008-2009 aikana uusien toimintojen ja käytäntöjen luomiseksi sekä yhtenäistämiseksi.
Kehittämispäivän tarkoitus
Yhteiselle keskustelulle näkökulmaeroista oli tarvetta. Molemmista organisaatioista on hyödynnetty tähän mennessä hyviä käytäntöjä, mutta myös yhteisen arvopohjan ja vielä selkeämmin yhteisen suunnan ja tavoitteiden löytyminen on yhteistyön kannalta olennaista. Toimintatavat voivat vaihdella, mutta yhteisesti luodut päämäärät ovat erityisesti koulutusorganisaatiossa tärkeitä, koska ne heijastuvat organisaatiokulttuurissa tapojen ja käytänteiden kautta myös opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille. Opetuksen laadun tulee olla yhdenmukaisen hyvää. On mielestäni myös hyvä huomata, että meidän tulee näyttäytyä opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden suuntaan yhdenmukaisena ja tavoitteellisena ryhmänä. Kaiken toiminnan tulisi heijastalle yhteistä mallia ja arvomaailmaa, joka osittain syntyy automaattisesti Metropolian sekä viestinnän koulutusohjelman tavoitteiden ja strategioiden kautta, mutta myös suuntautumisvaihtoehtotasolla on hyvä olla selkeästi yhteiset mallit toiminnalle.
Nina Kangas-Rautio 31.4.2009
Iltapäivän aikana pohdittiin digitaalisen viestinnän tilannetta kahdesta näkökulmasta:
1) Missä ollaan nyt?
2) Minne halutaan päästä / mitä tavoitteita meillä olisi hyvä olla?
Keskustelua käytiin ryhmissä ja niiden pohdinnat koottiin yhteen.
Ryhmä 1
Toivottiin yhteisten käytänteiden syntymistä aiempaa voimakkaammin mm. näiltä osin:
- epäyhtenäinen arviointi
- palautejärjestelmä
- opetusperiodit
- tilavaraus
- opinnäytetyöskentely
Koulutusohjelmatasolla voitaisiin koota ryhmät, jotka tekisivät koko ko:aa koskien käytänteitä:
- arviointiryhmä (laatu; opetus yms.?)
- palautejärjestelmä
- tilavaraus-ja kurssijärjestelmä
- sähköiset järjestelmät
Nyt
Tilanne on mysteeri: Ei osattu sanallistaa sitä, missä ollaan juuri nyt.
Visio: Kansainvälisesti kilvoiteltu toimija ja yhteistyökumppani.
Mitä voisi kehittää ja hyödyntää lisää, jotta päästäisiin visioon:
➢ T&K -toiminta
➢ Kilpailut
➢ Tuubi
—
Ryhmä 2
Missä ollaan?
- eksyksissä
- paikallamme/liikkumattomia?
Mitä ollaan nyt? Pitäisikö näiden osa-alueiden olla jollain lailla näkyvissä:
- mediataide?
- internet?
- sissimarkkinointi?
Mitä ymmärretään digitaalisen viestinnän alalla? Keitä me olemme?
Esim. tänne hakeva uusi opiskelija hahmottaa helpommin joitakin selkeämpiä ja tutumpia alueita, esim. visuaalisen ja verkkoteknologian puolen, sen sijaan esim. konseptisuunnittelu, tuottaminen ja interaktiosuunnittelu voivat olla vieraampina käsitteinä vaikeasti avautuvia. Pitäisikö tälle tehdä jotain? Esim. selkeyttää ops:n sisältöjen kuvausta yms.?
Opetuksen ja sisältöjen osa-alueita:
- visu
- konsepti
- verkkoteknologia
- tuottaminen
- interaktio
Tekninen ----- visuaalinen > sisältö:
Meidän tulee tehdä myös "pesäero" (Leppävaaran) mediatekniikkaan ja toisaalta (Lummetien) graafiseen suunnitteluun.
Mikä opinnoissamme on oleellista ja erottaa sen muista?
Onko oleellista esim. nämä — keskustelua voitaisii käydä:
- käytännönläheisyys
- uudet innovaatiot, trendit, teoriat, tekniikka
- mediakulttuuri on olennaista!
- ansaintalogiikka?
Tulevaisuus, mihin halutaan päästä?
- opetuksen kehittäminen: tavoitteet, jatkuvuus
- mitä jää opettamatta, keskustelua opettajien välillä, jotta samat tavoitteet
- työllistyminen, työelämän vaatimusten seuranta (> mikä on se työelämä, mitä seurataan, määrittely digiviestinnälle, jotta voidaan keskustella työelämän kanssa)
- perustan määrittely!!!! + liikkumavara
Potentiaalia on!
> kokonaisvaltaista ja monialaista viestintäosaamista
- nyt on jo hyvää osaamista, hyviä käytänteitä
- integraatio
Työelämän edustajien kommentointi
- miten hoidetaan, kuka, mitä mitataan?
- työharjoittelupalautetta ja alumnitoimintaa voisi hyödyntää työelämäpalautteen keräämisessä
—
Ryhmä 3
Nyt:
Toimipiste + henkilökunta, aiemmat painopisteet?
Arabia > konseptisuunnittelu + käsikirjoittaminen + tekninen
Laurea > konseptisuunnittelu + käsis +visu
Mitä mahdollisuuksia nähdään?
Yhdistyminen harmoniseksi kokonaisuudeksi
Miten siihen voidaan päästä?
Opsin tasolla voidaan painottaa ja lisätä esim.
- yrittäjyys
- OPS:n loogisuus > opsin sisällöt tukevat toisiaan, oikeassa järjestyksessä, aktiivinen keskustelu opettajien välillä
- yhteiskuntakriittisyys ja -vastuullisuus
- rakennerunko selkeänä (omat opettajat opettavat tiettyjä osa-alueita) + vierailevat opettajat
- T&K
Juonnemalli Laurean vanhana perintönä
- opetukseen ja toimintaa sisäänkirjatut "juonteet", osaamisalueet (yleiseurooppalaiset kompetenssit)
- tätä voidaan harkita, halutaanko miettiä ns. piilo-opetussuunnitelman muodossa joitakin osa-alueita (millaisin valmiuksin haluamme opiskelijoiden työllistyvän? Esim. keskusteleva ote ja kriittisyys yms., yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen ja kannanotto jne.)
Käytäntö
- tilat? Yhdistytäänkö vai ei?
- tietojärjestelmät
—
KÄYTÄNTEITÄ TÄSSÄ VAIHEESSA!
- Sovittiin yhteisesti, että otetaan käyttöön palautekysely koskien jo kevättä 2009. Jokaiselta opintojaksolta otetaan palautteet opiskelioilta ja toimitetaan opintojaksokohtainen palaute myös koulutuspäällikölle (Liisa Ala-Luukko). Koska yhtenäistä palautelomaketta ei vielä ole, voidaan käyttää vanhoja Stadian tai Laurean pohjia palautteen keräämiseen. Palaute toimitetaan opintojakson opettajan toimesta koulutuspäällikölle. (Nina tekee myös palautelomakkeen yhdistelmänä aiempia, jota voi kysellä viikon 15 lopussa).
Palautejärjestelmäkokeilu
Opinnäytetyöskentelystä otetaan myös palaute. Mietitään tavallisen opintojaksopalautteen soveltuvuutta opinnäytetyöskenelyn palautemalliin.
Huom. Muutos aiempaan:
Aiemmin sovittiin, että opinnäytetyöskentelystä kerätään palaute kypsyykokeen yhteydessä. Jälkeenpäin ajateltuna se ei toimi siitä syystä, että palaute tulisi voida antaa nimettömänä, jotta se on neutraali. Kypsyyskokeen yhteydessä palautteenanto on ongelmallista, koska silloin opiskelija joutuisi antamaan sen nimellään ja vielä juuri opinnäytetyön jättämisen yhteydessä. Toivoisinkin, että opinnäytetyöskentelystä pyydetään palaute nimettömänä viimeisellä seminaarikerralla. (Nina tekee palautelomakkeen yhdistelmänä aiemmin käytettyjä, jota voi kysellä viikon 15 lopussa).