*Kokemuksia, havaintoja ja pohdintaa AMK-valmentavan valintilasuudesta Hämeenlinnassa 10.9.2010*
Valintatilaisuutemme Hämeenlinnassa on nyt ohitse ja olemme taas oppineet (toivottavasti) jotain. Tilaisuuteen osallistui 16 maahanmuuttajataustaista hakijaa. Olimme suunnitelleet ohjelman seuraavasti:
- aloitus klo 10
- lyhyt orientaatio päivään ja ohjelmaan
- klo 10.15-12.00 Suomen kielen testi: tekstin tuottaminen, ymmärtäminen, sanasto
- klo 12.00- 12.45 Lounastauko
- klo 12.45 Haastattelut (kaksi haastattelijaparia (molemmissa mukana suomen kielen opettaja)
- haastattelussa tavoitteena selvittää hakijan: motivaatiota, elämäntilannetta ja suomen kielen suullista taitoa
- kullekin haastateltavalle oli varattu aikaa 15 min + haastattelijoille 5 min. yhteenvetoon
- haastattelulomake strukturoitu ja arvioinnin kohteet sekä kriteerikuvaukset avattu.
Kuvaus osallistujista: 6 venäläistaustaista, 3 lähi-idästä , 3 eri Afrikan maista, eri Euroopan maista 2, virolaisia 2 - osa oli tullut pakolaisina tai turvapaikanhakijoina Suomeen, osa avioliiton kautta
- hakukelpoisuuskysymykset ovat edelleen auki muutaman valintatilaisuuteen osallistujan kohdalla (tätä asiaa pitäsi yhdessä meidän selvittää)
Kokemukset suomen kielen testistä:
- kolme maahanmuuttajaa tuli tilaisuuteen hakulomaketta täyttämättä (yllätyksenä), otimme heidät kuitenkin mukaan valitnatilaisuuteen
- suomen kielen testiin varattua aikaa 1.5 tuntia jatkettiin 15 minuutilla. Usealla osallistujalla oli vaikeuksia saattaa testi loppuun annetussa ajassa
- suomen kielen opettaja arvioi testin, josta vielä lisää tietoja myöhemmin
Kokemukset haastatteluista: - haastattelussa erottui selvästi kaksi erialaista ryhmää: suomen kieltä hyvin osaavat sekä huonosti suomea osaavat
- kaikki haastateltvat olivat hyvin motivoituneita AMK-valmentavaan
- suurimmalla osalla hakijoista oli hyvin selkeät tavoitteet AMKI-valmentavan jälkeisistä jatko-opiskeluista varsinaisissa AMK-tutkintoon johtavissa opinnoissa (liiketalous, sosiaali-terveysala, ATK suosituimmat).
Pohdintaa: - Ryhmä jakauktui selvästi kahtia suomen kielen osaamisen näkökulmasta. Tämä aiheuttaa opiskeluissa järjestelyitä; miten pedagogisesti järjestetään kahden täysin erilaisen ryhmän opetus? Onko mahdollista muodostaa kaksi erillistä ryhmää, toiselle pääsasiassa suomen kielen opetusta ja alakohtaista opetusta, toiselle ryhmälle taas suunnittelemamme OPS.n mukainen toteutus?? > Tämä kysymys on Matille ja tarkoittaa resurssien tarkistamista.
- Voimmeko ottaa ei-hakukelpoiset mukaan ja valmentavan prosessin aikana selvitellä, miten he voisivat esim. täydentää opintojaan, että tulisivat hakukelpoisiksi. Myös hakukelpoisuus vaatimuksista pitäisi mielestäni keskustella avoimesti aikuisopiskelijoiden kohdalla.
Tässä tällä hetkellä päällimmäiset pohdintani.
| Section | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
{column |
Terveiset Romanian EduWorld-konferenssista ja muuta ajankohtaista lyhyesti
EduWorld-konferenssi Romaniassa oli aihepiiriltään hyvin laaja. Konferenssin teemana oli ajankohtaiset haasteet koulutuksen ja kasvatuksen kentällä. Konferenssiin osallistujat tulivat eri Euroopan maista (pääasiassa Balkanilta), Suomesta osallistujia oli minun lisäkseni yksi.
Konferenssin pääpuhujana ja kunniapuheenjohtajana toimi professori (emeritus) Peter Jarvis. Hänen mukaansa elinikäisen oppimisen hyödyt ovat konkreettisia. Hollantilaisen tutkimuksen mukaan opiskelu lisää terveyttä. Opiskelevat työtekijät pysyvätt pitempään työelämässä kuin ne jotka eivät opiskele.
Palaan vielä myöhemmin Romanian konferenssin antiin.
Nyt on kova kiire päällä, AMK-valma vie hirveästi aikaa. Organisaatiossa uuden toiminnan aloittaminen näyttäytyy välillä melko haastavalta.