Page History

ANTTI PÖNNIN ESSEEOHJEITA

Printattava versio.

1. Esseet
2. Referaatit ja luentopäiväkirjat
3. Viitteiden käyttö
4. Käytännön ohjeita

*\[TÄRKEÄ\!\]*

Joitain opintojaksoja tai niiden osia on mahdollista suoritaa esseinä. Lisäksi luentosarjoja voi suorittaa tenttimisen sijasta sopimuksen mukaan luentopäiväkirjoina. Kirjatenttejä voi myös sopimuksen mukaan suorittaa referaatteina. Alla yleisiä ohjeita esseiden kirjoittamiseen.  Yksittäisten kurssien tai suoritettavien teosten kohdalla saatetaan antaa tarkempia ohjeita, jotka voivat osin poiketa alla olevista.   

1.  ESSEET

Esseellä tarkoitetaan pienoistutkielmaa, jossa kirjoittaja tarkastelee valitusta näkökulmasta jotain suoritettavaan opintojaksoon liittyvää teemaa. Teeman tulee käydä ilmi esseen otsikosta. Otsikon esseelle voi valita itse, mutta siitä on syytä sopia tentaattorin kanssa ennen esseen kirjoittamista.

Esseessä kirjoittaja esittää tutkimuskysymyksen, johon hän pyrkii löytämään vastauksia lähdeaineistoa apuna käyttäen. Kysymykseen annettujen vastausten tulee olla perusteltuja; perusteluina kirjoittaja voi käyttää lähdekirjallisuudessa esitettyjä tietoja ja näkemyksiä. Käytettyihin läheteisiin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti ja hyvän esseen tuntomerkki onkin kyky arvioida lähteessä esitettyjä tietoja ja väitteitä, ja niiden mahdollista laajempaa merkitystä. (Kriittisyys ei tarkoita sitä, että kaikesta olisi oltava käytetyn lähteen kanssa eri mieltä, vaan nimenomaan kykyä arvioida ja pohtia lähteitä erilaisista näkökulmista.)

Esseessä on keskityttävä käsiteltävän asian kannalta oleellisiin seikkoihin, eikä pyrittävä mahduttamaan siihen kaikkea mahdollista. Asioiden käsittelyn tulee olla johdonmukaista ja väitteiden selvästi perusteltuja. Essee on ensisijaisesti kirjoittajan omaa tekstiä, jonka näkemykset perustuvat hänen omaan ajatteluunsa. Kirjoittajan tuleekin selvästi erottaa omat näkemyksensä lähteissä esitetyistä näkemyksistä. Myös esseen kielen ja tyylin tulee olla kirjoittajan omaa. Puhekielisiä tai muuten asiatyyliin sopimattomia ilmaisuja tulee kuitenkin välttää ja myös oikeakielisyyteen (kuten esimerkiksi yhdyssanojen oikeaan kirjoitusasuun) tulee kiinnittää huomiota.

Esseen kirjallisuutena käytetään suoritettavan opintojakson kirjallisuutta tai muuta soveltuvaa kirjallisuutta. Lähteenä voi olla myös muuta aineistoa, kuten elokuvia. Kaikki käytetyt lähteet tulee kirjoittaa lähdeluetteloon esseen loppuun.

2. REFERAATIT JA LUENTOPÄIVÄKIRJAT

Luento- tai oppimispäiväkirjat ja referaatit eroavat esseestä siinä, että niiden tavoitteena ei ole argumentoiden vastata esitettyyn tutkimuskysymykseen. Referaatilla tarkoitetaan tiivistettyä selostusta luetun kirjan sisällöstä, luento- tai oppimispäiväkirjalla taas selostusta luentosarjan sisällöstä ja/tai kuvausta omasta oppimisprosessista (mitä olen luentosarjasta oppinut). Tarkoituksena on toisin sanoen TIIVISTETYSTI esittää tai RAPORTOIDA mitä luetussa teoksessa on sanottu tai mitä luennolla on puhuttu. Hyvä luentopäiväkirja tai referaatti ei kuitenkaan ole vain mekaanista sanotun toistamista, vaan esseen tapaan myös niiltä edellytetään KRIITTISTÄ LÄHESTYMISTAPAA JA LUETUN TAI KUULLUN POHDINTAA JA ARVIOINTIA. Tavoitteena ei siis ole vain lyhentäen kertoa kirjan tai luentosarjan sisältöä, vaan myös miettiä sanottua ja kuultua ja näin osoittaa että on sen myös ymmärtänyt.

Kuten essee, myös referaatti ja luentopäiväkirja on KIRJOITTAJAN OMAA TEKSTIÄ, jossa hän kertoo oppimastaan asiasta omin sanoin. Tekstistä onkin käytävä ilmi se, että kirjoittaja on ymmärtänyt kyseessä olevat asiat ja osaa itsenäisesti arvioida niitä. Vaikka tavoitteena onkin ensisijaisesti raportoida käsitelty asia, on myös kriittinen pohdinta hyväksi. Pitääkö luettu paikkansa, onko sillä yleistä kiinnostavuutta, jne.  Luentopäiväkirjojen kohdalla on syytä muistaa, että kriittinen pohdinta ei tarkoita tässä tapauksessa luentopalautetta, vaan esimerkiksi luennolla esitettyjen näkemysten arviointia tai pohdintaa siitä, mitä itse luennoista on oppinut.
Erityisesti referaattien tapauksessa taas on syytä muistaa, että kyse on kirjoittajan omin sanoin esittämästä ja arvioimasta kuvauksesta siitä, mitä joku on sanonut, ei referoidun teoksen lyhennelmästä, jossa vain luetteloidaan mekaanisesti teoksen sisältö.

Muutamassa sivussa ei voi eikä ole tarpeenkaan käsitellä kaikkea mitä kirjassa on sanottu tai mitä luennolla on puhuttu. Kyky NOSTAA ESIIN OLEELLINEN ja rajata teksti joihinkin keskeisiin teemoihin on myös tärkeää.

Lisäksi raporttiluonteestaan huolimatta myös referaateilta ja luentopäiväkirjoilta edellytetään, että ne on kirjoitettu SELKEIKSI, TÄYDELLISISTÄ LAUSEISTA JA VIRKKEISTÄ KOOSTUVAKSI TEKSTIKSI. Pelkkä asioiden luettelu ranskalaisin viivoin ei siis riitä!

Tutkimusmenetelmäkirjallisuutta referoitaessa hyvä toimintatapa voisi olla se, että teoksen kokonaisuus käsitellään vain lyhyesti ja pääosin referaatissa keskitytään yhteen vapaavalintaiseen teoksen lukuun tai osaan, jossa käsitelty tutkimusmenetelmä tai lähestymistapa parhaiten hyödyntää omaa tutkielmatyötä. Vaikka käsitelty tutkimustapa onkin syytä suhteuttaa teoksen kokonaisuuteen (esim. mikä sen painopiste on suhteessa muihin esiteltyihin lähestymistapoihin) ei koko teosta siis ole tarpeen referoida, vaan esitellä siinä esitellyistä tutkimustavoista se, joka oman tutkielman kannalta vaikuttaa hyödyllisimmältä.

3. LÄHTEIDEN JA VIITTEIDEN KÄYTTÖ

Essee on muodoltaan vapaampi kuin esimerkiksi seminaarityö tai muu vastaava pienoistutkielma ja siksi siinä ei pääsääntöisesti tarvitse käyttää lähdeviitteitä. Poikkeuksena ovat suorat lainaukset . Tällöin on merkittävä käytetty lähde ja sivunumero. (Vaikka viitteitä ei käytetäkään, on kirjoittajan kuitenkin selvästi osoitettava mistä tieto on peräisin esim. käyttämällä ilmaisuja "X:n mukaan..."; "X väittää...", "X toteaa teoksessaan ..." jne.).

Viitteiden käytösssä noudatetaan vallitsevia ohjeita.

4. KÄYTÄNNÖN OHJEITA

Näitä yleisiä ohjeita noudatetaan mikäli muita ohjeita ei ole annettu.

Pituus 

Esseiden (sekä luentopäiväkirjojen ja referaattien) ohjeelliset pituudet ovat:

1,5 op 3-4  sivua (n. 10 000 merkkiä)
3 op 7-8 sivua (n. 20 000 merkkiä)

Tekstityyppi Times New Roman 12 pt, riviväli 1,5

Huom! Sivuiksi lasketaan vain täydet tekstisivut (ei mahdollista kansilehteä ja läheluetteloa).

Vaadittavat tiedot 

Esseisiin ym. on merkittävä:

• Oma nimi
• Opiskelijanumero
• (Saapumis)ryhmä
• Suoritettavan opintojakson koodi ja nimi
• Suoritettava opintopistemäärä
• Päivämäärä

Siis esim.: 

Arvo Ahola
001234 / KDA00S1
KDXAD04 Mediakulttuurin historia
1,5 op (osasuoritus)
19.10.2007

Huom! Nämä tiedot tulee merkitä itse esseeseen eikä vain viestiin, jonka liitteenä essee lähetetään.

Toimitustapa

Esseet toimitetaan Metropolian moodleen työtilaan "Antti Pönnin esseesuoritukset" (doc-, pdf-, rtf-,  tai odt- muodossa).  Kurssille kirjautuminen edellyttää salasanaa ( = avainta). Salasana on "essee" (vain pieniä kirjaimia; lainausmerkit eivät kuulu salasanaan). Työtilassa on tarkempia ohjeita yksittäisistä kursseista ja esseiden palauttamisesta.

Metropolian moodle löytyy osoitteesta http://moodle.metropolia.fi

Jos esseen toimittaminen moodlen kautta ei ole mahdollista, voidaan se sopimuksen mukaan toimittaa myös sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen antti.ponni \[ät\] metropolia.fi. Tällöin <span style="color: #ff3300">sähköpostin "aihe" kenttään kirjoitetaan  			ensimmäisenä sana "ESSEE" (myös referaattien ja luentopäiväkirjojen  			yms.  			tapauksessa).</span>&nbsp; Näin siksi että tällöin viestit on sähköpostiohjelmassa helppo lajitella niin, että ne löytyvät muiden joukosta.&nbsp; (Samasta syystä ei tule käyttää reply-toimintoa:&nbsp; tällöin ensimmäinen sana viestissä ei ole "essee", vaan "vs:" tai "re:"). Esseet toimitetaan kulloinkin sovittuun deadlineen mennessä.

HUOM! Puuttellisin tiedoin varustetut tai myöhässä toimitetut esseet voidaan jättää arvostelematta tai hylätä.