Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.
Panel
titleFacts & figures
  • Internet-teknologiaan keskittynyt konferenssi.
  • Vuonna 2013 10 000 kävijää, tänä vuonna myyty 20 000 lippua. Tapahtuma on ollut tasaisessa kasvussa. Ensimmäisellä kerralla 2010 osallistujia oli vain 500.
Panel
titleSisällysluettelo

Table of Contents
excludePotentiaaliset markkinat|Ongelma tarinan muodossa|Ongelma jonka ratkaisevat|Ratkaisusta saatava hyöty|Ratkaisu ongelmaan|Tulevaisuuden tavoitteet ja suunnitelmat|Tiimi ja sen ammattitaito

 

 

 

Maanantai 3.11

Kuten kuvasta näkyy rekisteröityminen on nyt hoidettu etukäteen. Sain myös varmistettua kaksi haastattelua, joista molemmat näillä näkymillä torstaina. Huomenna päästään sitten tositoimiin :>

Tiistai 4.11

Tiistain vietin ohjelman osalta pääasiassa Summitin Marketing Stagella. Jostain syystä ennakolta mielenkiintoisimmat esitykset löytyivät täältä.

Capitivology

Aamun aloitti Ben Parr aiheesta, josta punainen lanka jäi hieman epäselväksi. Epäselväksi ei kuitenkaan jäänyt, että herralta on tulossa kirja, jossa kerrotaan aiheesta lisää.

Oli hän esitykseen saanut mielenkiintoistakin sisältöä. Hän puhui asiantuntijoiden käyttämistä luottamuksen luomisen keinona verkossa. Esimerkiksi lääkärit esillä flunssaan liittyvässä artikkelissa. Hän esitti väittämän, että asiantuntijat vähentävät kriittistä ajattelua. Tueksi hän toi antoi esimerkin tutkimuksesta, jossa pelkkä lääkärin takin pukeminen henkilön päälle vaikutti kritiikin määrään. Tästä voi siis päätellä, että ulkonäöllä on väliä: Pelkästään se riittää alkuun, että vain näyttää asiantuntijalta. Ilmiön käyttämisestä verkossa hän antoi esimerkiksi yrityksen asiantuntijablogit.

New business model for news

Seuraavaksi oli vuorossa paneelikeskustelu digimediassa julkaistavien uutisten rahastusmalleista. Keskustelemassa olivat Guardianin Tanya Cordrey ja NY Timesin Emily Steele. Aluksi keskustelu keskittyi siihen, että vaikka paljon puhutaan lehtien kriisistä, uutisia luetaan enemmän kuin koskaan. Syyksi tähän esitettiin seuraava käyttötapaus: "I'm bored". Todettiin myös, ettei mainoksista tai vanhoista business-malleista kannata luopua, vaan käyttää useamman eri tavan yhdistelmää. Samaan hengenvetoon todettiin myös, ettei yhtäkään uutissivustoa rahoiteta mainoksilla. Keskustelussa oltiin yhtä mieltä siitä, että lukijat ovat valmiita maksamaan syventivästi uutisista liittyen omiin kiinnostuksen kohteisiin. Sen lisäksi Guardianissa oli tutkittu mitä ihmiset kaipasivat digilehteen. He olivat tehneet huomion, että siihen kaivattiin konkreettisuutta ja olivat lähteneet ratkaisemaan ongelmaa luomalla maksullisen jäsenyyden. Jäsenyyden edut jäivät hieman epäselviksi, mutta käsittääkseni kyseessä oli jonkinlaiset "tosielämän tapahtumat", joihin jäsenillä olisi exsklusiivinen pääsy. NY Times oli enemmän sillä kannalla, että hyvin kirjoitetut tarinat ovat ne, jotka myyvät. Tässä vielä korostettiin sitä, että he käyttävät uutisia, joiden avulla lukija voi selkeästi saada esim. rahallista hyötyä. Sitä kautta niiden arvoa ostajalle voidaan helpommin perustella. Tästä ei kuitenkaan saatu esimerkkejä. Kaiken kaikkiaan keskustelu jäi hieman pinnalliseksi. Olisin kaivannut syvällisempää keskustelua uutisten tulevaisuuden businessmalleista.

Programmatic advertising "Ohjelmallinen mainostaminen"

Loppupäivän ohjelma kulki vahvasti seuraavan teeman ympärillä: Programmatic advertising. Yksinkertaisimillaan kyse on siitä, että kun käyt kerran katselemassa kenkiä verkkokaupassa, näet kenkämainoksia seuraavan kuukauden. 

Lähtökohta on se, että tietoa ihmisistä kerätään monien eri laitteiden ja kanavien kautta. Tiedon määrä on kasvanut samalla räjähdysmäisesti. Ohjelmallinen mainostaminen käyttää tätä tietoa mainosten kohdentamiseen ja muokkaamiseen. Samaan hengenvetoon esitettiin siitä, että mobiililaitteiden osuus mainonnasta nousisi 70% lähivuosina.

Tässä kohtaa tuotiin esille termi hypertargeting: Käytännössä kyse on siitä, ettei oleteta että ihmiset jotka pitävät porkkanoista tykkäävät myös perunoista. Ulotetaan tiedon keruu useaan eri laitteeseen ja kanavaan. Tällä yhdistetyllä tiedolla sitten tiedetään markkinoinnin kohteesta kaikki tietämisen arvoinen ja enemmän.

Esille tuotiin myös kuinka voidaan hyödyntää reaalaikaista tietoa. Esimerkiksi jos käyttäjä on työmatkallaan ja liikkeessä, esitetään mainoksesta lyhyt ja ytimekäs versio. Jos käyttäjä on paikallaan seudulla, jossa on liikenneruuhkia samasta mainoksesta näytettään enemmän asiaa sisältävä muunnelma. Eli yhdistetään sijainti, liike ja asiayhteys. Esille tuli myös, kuinka erilaisille käyttäjille voidaan näyttää erilaisia arvolupauksia: Mikä ketäkin puhuttelee parhaiten. Seuraava videota

iFrame
srchttps://www.youtube.com/embed/FOocRwoc87w
width560
frameborder0
height315

 

käytettiin esimerkkinä. Siinä mainoksessa olevan naisen hiukset heiluvat metrojunan ajaessa ohi.

 

Esille tuli myös huoli siitä, että luovuus katoaa mainoksista ohjelmallisen suunnittelun kautta. Verkkomainontaa voitaisiin ajatella enemmän osana brandin luomista, kuin vain konversioiden tuottajana. Tulevaisuuden markkinoinnissa nähtiin tärkeänä luovuuden yhdistäminen tekniseen ymmärrykseen ja sitä kautta uusien markkinointikeinojen syntymiseen. Toivottiin myös keskustelun siirtymisestä pelkästä tehokkuuden parantamisesta luovuuden "pohjatyöksi": Miten "Big data" toimii luovuuden inspiraationa?

Seuraavaksi keskustelu siirtyi siihen kuka omistaa tiedon. Tässä tultiin siihen tulokseen, että kyse on yhteisomistuksesta käyttäjän ja mainostajan välillä: Käyttäjä luo ja markkinoija kerää ja myy.

Kyseessä siis yhteinen sopimus, johon kuuluu:

  • Luvan kysyminen:
    • Luodaan luottamukseen pohjaava suhde
  • Eduista puhuminen:
    • Suodatetaan tuhansista päivän aikana tulevista viesteistä ne, jotka ovat käyttäjälle kiinnostavimmat
  • Henkilökohtaisempi käyttökokemus
    • Tässä kohtaa mainostajalla on siis vastuu tuntea kenelle mainosta tyrkyttää
    • Mainostajan etuna on tietenkin se, että käytetyt rahat tulee käytettyä paremmin.

Keskustelun aikana tuli kuitenkin rivien välissä esille, ettei ihan kaikille lavalla olleille tämä vastuukysymys ollut ehkä kovinkaan tärkeää.

Ohjelmallisen mainonnan kaikkivoipaisuutta myös kyseenalaistettiin. Tässä kohtaa korostettiin ihmisten elämän ymmärtämisen tärkeyttä: Eli "big datan" ja "small datan" yhdistämistä:

  • Mikä on motivaatio käyttäytymisen takia
    • Miksi ostat suklaata
  • Luodaan segmentti
    • Ketkä ostavat suklaata
  • Sulautetaan segmentti "big dataan"
    • Mitä havaintoja voidaan tehdä?

Keskusteltiin myös siitä, miten mainoksen internetissä nähneen käyttäjän ostos supermarketissa voidaan yhdistää em. mainokseen. Tähän ei juurikaan tullut konkretiaa, mutta seuraava ajatus nousi esille:

  • Luotto- tai kanta-asiakaskortilla tehtävät ostokset

Lopuksi otettiin vielä esille miten "markkinointisuppilo" (funnel) on muuttunut. Aikaisemmin suppilo nähtiin putkena, jossa alku ja loppu, sekä selkeästi vaiheittainen eteneminen. Suppilon lineaarisuus hasteettiin ja esitettiin, että suppilo kaikkea ja kaikkialla (mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakin =) ) Kuluttajat eivät enää ajattele missä ja milloin he tekevät ostoksia: Asiakkaat voivat tulla mukaan missä tahansa ostoprosessia.

Esimerkki suppilosta:

  • Koska ihmiset pohtivat viikonlopun suunnitelmia?
  • Koska on oikea aika lähettää ehdotus viikonlopusta?
  • Milloin on paras aika konversioiden kannalta?
  • Mikä kanava/laite on paras konversioiden kannalta?

Viimeinen esitys, jonka tänään katsoin oli ehdottomasti mielestäni mielenkiintoisin. Se kulki otsikolla Enlighted Self interest:

Esitystä lähdettiin taustoittamaan väitteellä, että innovaatio toimii markkinoiden katalyyttina: Se luo työpaikkoja. Samalla todettiin, että vaikka tällä viime vuosisadalla on ollut useita lamoja joissa on menetty työpaikkoja, ne ovat aina tulleet takaisin toista kautta. Työ on löytänyt tekijänsä. Startupit ovat kuitenkin usein innovaatioita tehokkuudessa: Se auttaa ihmisiä ja yrityksiä toimimaan tehokkaammin, mutta laskee samalla työpaikkojen määrää. Vertailuna Samsung työllistää 270k maailmanlaajuisesti, kun taas Google vain 50k. Tehokkuuden lisääminen on myös investointi, jota on helppo perustella. Lisäksi startupit syövät paljon rahaa: Kuinka paljon Instagram tai Twitter ovat koskaan tuottaneet?

Tätä kauttaa haluttiin tuoda esiin nykyajan lyhyttempoisuutta ja kuinka tärkeää ovat vain konversiot ja "linkbate": Kuinka saadaan mahdollisimman paljon klikkauksia johonkin. Tässä nähtiin tilaisuus tuoda yritykset ja kohdeyleisön sosiaaliset "huolet yhteen" ja tartuttaa sitä yrityksen imagoon. Esimerkkinä Doven "Tavalliset naiset". Tässä kohtaa esitykseltä loppui kuitenkin aika ja jäi vähän epäselväksi miten nämä asiat liityivät toisiinsa.

Loppupäivän hengailin näytteilleasettajien tiskeillä. tilat oli asettu siten, että muutamalla isommalla toimijalla oli omat alueensa. Muuten hallin läpi kulki muutama pidempi pöytä joilla esittäjillä oli omaa pöytätilaa. Esittelijöillä oli pääasiaassa vain joku laite, jossa pyöri sitten se oma sovellus. Aika helppoa lähestyä ja keskustella näytteilleasettajien kanssa. Esitykset ja workshopit pyörivät omissa tiloissaan.

Illalla kävin vielä päälavalla seuraamassa kahta ohjelmanumeroa, joissa haastateltiin John Scullya (Ex-Apple) ja Drew Hustonia (Dropboxin perustaja). Kyseessä oli enemmänkin tilaisuus Arto Nybergin tapaan, eikä niistä oikeen saanut mitään konkreettista kirjoitettavaa. Molemmat haastattelut olivat kuitenkin kiinnostavia ja mainiota viihdettä.


Keskiviikko 5.11

Mitä järjestettyyn ohjelmaan tulee aika kuluu Googlen startup-workshopissa. Tietenkin käydään monipuolisesti läpi Googlen tuotteita. Mukaan oli myös yllättäen mahtunut sopivasti matskua, joka ei ollut suoraan omien tuotteiden tykitystä. Kaiken kaikkiaan oli hyödyllistä tietoa. Toisin kuin eilen, ei ehkä tullut uutta näkökulmaa, mutta omat tietoni muovautuivat paremmin omassa pääkopassa: Mikä kuuluu minnekin ja mihin vaiheeseen. Running Lean-kirjan lukeminen oli erinomaisesti valmistanut minut tätä pakettia varten.


Aloitetaan AdMob monetisaatiolla Appseissä. Eli kyse on siis mobiililaitteiden ja tablettien mainoksista.

Aika hyvin käy esille kuinka hyvin Googlen oma ekosysteemi toimii keskenään: Esimerkiksi analytics ja play on integroitu suoraan tähän mainostyökaluun. Korostetaan myös sitä, että mainokset eivät aina ole se tapa tehdä rahaa.

Google käyttää mittarina termiä "Impressions". Tarkoittaa sitä, että kuinka monta kertaa mainos on nähty. Ja tästä tietenkin mitataan sitten kuinka monta kertaa on tullut konversioita per impressio. Etuna pelkkien klikkausten mittaamiseen nähden on se, että pystytään paremmin tekmään johtopäätöksiä mainoksen vetävyydestä: Kuinka hyvin se on puhutellut sen nähnyttä henkilöä.

  • Ihmiset käyttävät appseissa 45% ajastaan, jonka käyttävät mobiililaitteita
  • Vain 15% tekee ostosksia appsin sisällä (in app purchase, IAP)

Esitetään kysymys, että miten nämä 85% jotka eivät koskaan osta mitään saadaan tuottamaan?

Tässä kohtaa kaivetaan kävijäseurantaa esiiin: Tunne käyttäjäsi. Esimerkkinä on puzzle-peli, joka yksittäisen kentän jälkeen näyttää mainoksen.

  • Jos kyseessä on käyttäjä, joka on aikaisemmin tehnyt IAP:n (ei väliä missä pelissä), näytetään hänelle mainos pelaamista helpottavasta IAP:sta.
  • Jos kyseessä on käyttäjä, joka ei tee IAP-ostoksia, näytetään hänelle mainos samantyyppisestä pelistä.

Edellä mainitusta aiheesta olikin jo paljon maanantain raportissa.

Seuraavaksi esitettiin kysymys: Miten saan appsini tuottavammaksi? Tähän annettiin kaksi lähestymistapaa:

  • Enemmän käyttäjiä
  • Enemmän mainoksia

Tästä eteenpäin käytettiinkin paljon aikaa sen kertaamiseen, kuinka huono ratkaisu mainosten lisääminen on. Todettiin, että se vaikuttaa negatiivisesti käyttäjän kokemukseen ja laskee kynnystä poistua appsista: Mainonnan tulee olla hyvässä tasapainossa ja se ei saa olla tiellä. Esim pelissä näkyvissä valikoissa, mutta ei itse pelin aikana. Tuntuu itsestäänselvältä, mutta Googlella koettiin aihe tärkeäksi, koska niin paljon siihen käytettiin aikaa. Puhetta oli myös hieman siitä, mikä on mainoksessa hyvä Click Through Rate, eli kuinka moni mainoksen nähnyt klikkasi sitä. Hyvä CTR on välillä 0.1%-5%. Vaihtelut suuntaan tai toiseen kertovat, että mainonta on epäonnistunutta:

  • Pienempi = Ei houkuttele, huonosti kohdennettu
  • Suurempi = Kertoo siitä, että mainoksia klikataan vahingossa

Näytöllä kesken appsin näkyvät koko näytön mainokset ovat 5x tuottavampia kuin bannerit. Tässä kuitenkin pitää huomioida vähimmän haitan periaate: Koko näytön mainos ei saa olla appsin pääasia vaikka sen elinehto olisikin.

Tulevaisuudessa Google on tuomassa myös videomainoksia mobiilin, joissa maksu tulee vasta jos video katsotaan loppuun. Tässä korostettiin vielä sitä, kuinka tärkeää on videoiden lataaminen vain Wifi-verkossa: Matkapuhelimella saatetaan kuluttaa turhaan rajattua kaistaa ja video muutenki pätkii. "House ads" on ilmainen ominaisuus: Omien tuotteiden(appsien?) mainostaminen ei maksa mitään PItää vielä mainita erikseen, että vahvasti korostetaan kuinka on tärkeää että mainokset eivät tule käyttäjän tielle, mutta ovat hyvin näkyvillä ja oikein kohdennettuja. 

Seuraava esitys tulee aiheesta: Miten houkuttelen ja palkkaan lahjakkuuksia?

Aloitetaan murskaamalla myyttejä. Nämä murskaukset pohjaavat Googlen keräämään dataan:

  • Koululla ei ole väliä: 3 vuoden työkokemuksen jälkeen ei ole väliä miten koulutodistusten kanssa -> suoriutumisella töissä ei ole eroa. Sitä ennen tosin vaikuttaa.
  • Aivopähkinät (Arvoitukset jne.): Niillä ei ole loppupeleissä väliä. Kysytään työnkuvaan liittyviä kysymykisä (tosiaanko? XD)

Miten löydät neulat heinäsuovasta ja saat parhaat tekijät esiin? Et ainakaan työhakemuksella: Kultakimpaleiden löytämiseen "huonojen hakijoiden" joukosta kuluu liikaa aikaa. Googlen taktiikkana on esittää jokin haettavaan tehtävään liittyvä haaste tai aivopähkinä, jonka ratkaisua vaaditaan.

Googlella oltiin myös havaittu, että parhaat kandidaatit hakevat harvoin suoraan. Lisäksi tilastot osoittavat, että hakemuksen tehdessään he tekevät sen 2 ensimmäisen viikon aikana. Tämä perustuu siihen, että he ovat asettaneet työpaikkailmoituksiin liittyviä notifikaatioita. Esitettiin kysymys, että onko edes viisasta pitää työpaikkailmoituksia auki pidempään.

Googlen kokemuksen mukaan parhaat hakijat löytyvät seuraavista kanavista:

  • Suosittelut
  • Konferenssit ja tapahtumat
  • Some ja linkedin -> porukan stalkkaaminen

Todettiin myös jokaisen Googleen töihin tulevan käyvän läpi orientaation, jossa tuodaan esille että yksi hänen tärkeimpiä tehtäviä on uusien osaajien rekrytointi. Esille tuli myös työnantajan oman brandin rooli myös työntekijöiden löytämisessä ja oikeanlaisten työntekijöiden houkuttelemisessa.

Hakijaa haastattelevan tulee olla ammattilainen. Kun aloitat haastattelun luot hakijasta mielipiteen, ja loppuajan yrität todistaa itsellesi olleesi oikeassa. Siksi pidä selkeä kysymysrunko jota noudatat äläkä haastattele yksin: Pidä aina mukanasi joku jolla ei ole omaa lusikkaa sopassa. Jos olet liian lähellä et välttämättä näe selkeästi.

Haastattelussa kysyttävät kysymykset tulee olla vaikeita, ja kahta seuraavaa sorttia:

  • Käyttäytymistä mittaavat kysymykset: Mitä teit kun...
  • Hypoteettiset kysymykset: Miten toimisit jos..

Nopea päätös on parempi kuin hidas:

  • "Olemme menettäneet kandidaatteja koska emme osanneet päättää"
  • Voitko tehdä päätöksen jo samana päivänä?

Kandidaatin kokemus  on kaikki kaikessa:

  • Lahjakkuuksien löytäminen on vaikeaa
  • Mikä on hakijan "käyttökokemus" työhakuprosessista?

Tee viimeiset työtarjoukset kasvokkain: Saat tilaisuuden vielä "myydä" viimeisen kerran: Kasvokkain on vaikeampaa sanoa ei. Sama ajatus kun soitetaan tarjouspyynnön määräaikaan asiakkaalle ja kysytään: Mitä tehdään? Priorisoi luovuutta, intohimoa ja monipuolisuutta/monimuotoisuutta työkokemuksen sijaan: Näitä asioita on vaikea löytää ja ovat hyviä tulevaisuuden ja työilmapiirin kannalta. Palkkaa ihmisiä jotka ovat hyviä eri asioissa: Ei vain yhdenlaisia työntekijöitä.

Esityksessä hehkutettiin enemmän tiettyä agendaa. Perustelut jäivät välillä vähän kevyiksi. Tosin esitetyt väittämät tuntuivat loogisilta ja varmasti ainakin kokeilemisen arvoisia.

Seuraavaksi vuorossa juttua siitä miten näyt "sopivasti" hakukoneissa. "Search quality" voidaan määritellä seuraavasti: User sees the best based on context and information is useful and accessible for the user. 

"Being online" ei tarkoita aina verkkosivuja: Käytetään kanavaa joka sopii itselle parhaiten ja on helposti löydettävissä. "Being online" voidaan jakaa:

  • Owned
    • Omat sivut ja blogialustat jne., jonne luot sisällön, mutta et välttämättä omista alustaa
  • Earned
    • Suositteluihin perustuva näkyvyys joka riippuu sosiaalisesta interaktiosta: Tapahtumia voi työntää tiettyyn suuntaan, mutta lopputuloksen suhteen on vähän kontrollia.
  • Paid
    • Maksat näkyvyydestä

Näkyvyyttä verkossa pitää lähteä kehittämään omasta tuotteesta päin:

  • Miten haku ja tuotteesi toimivat yhteen?
  • Millaista on kohderyhmäsi ja miten voit heidät saavuttaa
  • Valitse kanavat jotka parhaiten tukevat strategiaasi
  • Mieti avainsanoja vasta viimeiseksi

Onnistunutta näkyvyyttä hakukoneissa:

  • Effectively converting search users into: 
    • clients
    • subscribers
    • prospects
    • donors

Miten mittaan onnistunutta hakukonenäkyvyyttä?:

  • Kuinka sisältöni löytyy
  • Mitä sisältöä näkyy

Miten nämä tukevat toimintaasi? Ovatko asiasanat toimintasi kannalta relevantteja? Tullaanko sivullesi oikeista syistä? Esityksessä puhuttiin myös mobiililaitteidein tukemisen tärkeydestä:

  • 50% hausita Googlessa tehdään mobiililaitteista
  • 55%-65% hakee tietoa tuotteista tai tekee ostopäätöksiä mobiililaitteilla

Esiteltiin myös työkalu oman sivun suorituskyvyn ongelmien tunnistamiseen: Google PageSpeed. Tuote ei mittaa vain nopeutta vaan myös sivun käytettävyyttä ja käyttökokemusta: Esimerkiksi mikä on sopiva fonttikoko mobiiliin, miten voit nopeuttaa teknisillä muutoksilla sivua jne. Työkalu antoi myös konkreettisia neuvoja parantamiseen: Sekä mobiiliin että desktopiin. Esittelyn pohjalta voi sanoa, että näytti kohtuullisen hyödylliseltä viritykseltä. Parannusehdotukset olivat aika perusasioita, mutta aina välillä on syytä muistaa tarkistaa että perusasiat ovat kunnossa. Hakukoneoptimoinnista todettiin sen verran, että olet itse paras tekemään hakukoneoptimointia: Se nivoutuu niin tarkkaan kaikkeen: Sisältöön ohjelmointiin jne. Lisäksi se ei ole niin monimutkaista, ettetkö voisi tehdä sitä itse. SEO strategia pitää sopia yrityksen omaan strategiaan.

Esityksen teema yhteenvedettynä: Kaikki pitää lähteä käyttäjistä ja omasta strategiasta/tavoitteista: Sitten vasta katsotaan millainen näkyvyys on tarpeen hakukoneessa.

Seuraava esitys käsitteli hieman kävijäseurantaan liityviä mahdollisuuksia.

Esitys aloitettiin määrittelemällä millainen on hyvä mittari/metriikka. Se on:

Verrattavissa

  • Sitä voidaan verrata johonkin
    • Ei: Konversioita 2%
    • Kyllä: Olen kuukauden aikana nostanut Facebookin kautta tulevia konversioita 2%

Ymmärrettävissä

  • Kaikki voivat ymmärtää, miksi juuri tämä mittari on tärkeä 
Sisältää suhteen tai määrän

  • Ei: Matkustin 3000km
  • Kyllä: Matkustin 3000km 4 tunnissa:
    • Tiedän saapumisajankohdan

Actionable

  • Mitä teen tällä mittarilla? Tulokset voidaan johtaa toimenpiteiksi.

Siihen mitä metriikoita kannattaa seurata ei otettu juurikaan kantaa. Se riippuu paljon siitä, millaista liiketoimintasi on ja millä se rahoitetaan.

Esitys oli suunnattu startupeille ja lähdettiin siitä, miten kannattaa aloittaa. Tärkeintä ei ole nopea kasvu vaan ymmärryksen saaminen seuraavaan asiaan:

"Get inside your target markets head and be sure you are solving a problem people care about in a way someone will pay for."

Eli siis sen mittaamista kuinka kauan tuotetta käytetään ja kuinka sitoutuneita siihen ollaan. Pohjatieto voidaan saa vain kvalitatiivisilla menetelmillä: Haastattelut jne. Sen jälkeen olettamuksia voidaan vahvistaa kvantatiivisilla: Kävijäseuranta, kysely jne. Kaksi tähän vaiheeseen merkityksellisintä kysymystä nostettiin esille:

  • How would you feel if you could no longer use my product?
  • Would you recommend my product for friend or a colleague?

Seuraavaksi puhuttiin paljon siitä kuinka tärkeää on seurata mittaria cost-per-aquisition (CPA) a.k.a kuinka paljon yhden asiakkaan hankkiminen maksaa? Tässä yhteydessä muistutettiin, että jos yksi asiakas suosittelee ja tuo sitä kautta uusia asiakkaita CPA putoaa. Sen mittaaminen kuinka paljon yksi asiakas tuo uusia asiakkaita ja kuinka kauan siihen menee on hyvä "viraalisuuden" mittari. Muita metriikoita joita mainittiin nimeltä olivat:

  • Cancellation rate: Voidaan laskea Customer Lifetime Value (CLV) = Monthly revenue X Months used.
    • Kehotettiin seuraaman miten eri kanavista tulevat asiakkaat tuottavat
  • Break even point: Milloin CLV on suurempi kuin CPA
    • Nyrkkisääntönä CLV pitää olla vähintään 3 x CPA.

Growth hacking = You know the dynamics of business so that you know which metric is important. You know that investment on this metric will increase growth.

Tarkoittaa sitä, että kun tunnet millaiset asiakkaat tuovat sinulle kasvua ja ovst tärkeitä, panosta heihin ja käytä heitä mittarina.

Esimerkkejä:

  • Facebook: Users reaching 7 friends within 10 days of signing up
  • Dropbox: When users put at least one file in a folder
  • LinkedIn: USers getting X connections in Y days

Pähkinänkuoressa: Löydä yksi mittari jolla on väliä ja kehitä sitä iteraatioden kautta.

Tämän pohjalta luo hypoteesi miten sitä voit parantaa ja mittaa vaikutuksia.

  1. päätä mitä metriikkaa parannat
  2. Muodosta hypoteesi
  3. Mittaa hypoteesia

Älä pidä yhtäaikaa monta testiä: mene eteenpäin yksi kerrallaan. Hypoteesien rakentamista varten tarvitaan dataa ja sitä ei voi tehdä startupin alussa. 

Viimeinen esitys jonka seurasin Googlen tiloissa käsitteli aihetta Yleisimmät UX-mokat ja miten ne vältetään

Kuvassa esittäjän takaa löytyvät tekstit: 

  • Feel the pain
  • Know your user

Pahimmaksi ja yleisimmiksi virheiksi nosteettiin kyvyttömyys vastata seuraaviin kysymyksiin:

  • Minkä ongelman ratkaiset?
  • Kenelle sen ratkaiset?

Kysymyksiin liittyy myös koukku: Jos vastauksesi sisältää sanan "ja", olet auttamatta liian laajalla tähtäimellä liikkeellä.

Vaikka näihin osattaisiinkin vastata, vastaukset ovat usein liian laajoja.

Esimerkiksi kysymykseen "Minkä ongelman ratkaiset": Vähennän liikenneonnettomuuksia. Mutta liikenneonnettomuudet voivat johtua hirveän monesta syystä. Ja siksi ongelman ratkaisu on todella massiivinen. Helpompi olisi vähentää rattijuopumuksia. Esimerkin oppi? Laitetaan ongelmat tärkeysjärjestykseen ja aloitetaan kipeimmästä. Kun suurimpiin ongelmiin on vastattu voidaan alkaa laajentamaan. Silloin myös paremmin ymmärretään omia asiakkaita ja asioita, jotka liittyvät pääongelmaan: Helpompi valita tuotteen ominaisuudet.

Esimerkiksi kysymykseen "Kenelle sen ratkaiset?": Tuon yhteen freelancerit ja heidän asiakkaansa. Mutta jos yrität puhutella molempia, et puhuttele kumpaakaan. Aloita yhdestä segmentistä, jonka ongelman ratkaiset ja tee se yhdellä viestillä. Esimerkkinä airbnb-verkkosivut, jotka selkeästi ratkaisevat majoituksen ostajan ongelman, ei sen tarjoajan (vaikka hänkin on tärkeä osa kokonaisuutta). AirBnb on marketplace-sivu, jossa on selkeästi päätetty kuka on heidän pääasiakkaansa.

Näiden kysymysten kautta tuleva tieto tarvitsee validoida:

  • Tunnista oletukset ja validoi ne oikeilla asiakkailla
  • Suurin osa minkä luulet tietäväsi asiakkaista on vain omia oletuksiasi
  • Oletukset tulee aina varmistaa aina oikealla kohderyhmällä
    • Esim.  USAn markkinoille tulevaa tuotetta voi validoida Suomessa. Kulttuurit ovat erilaisia.

Seuraavana virheenä esiteltiin se, että koetetaan liikaa selittää, miten sovellusta käytetään ennen varsinaista käytön aloittamista. Koska itse olet viimeksi lukenut jotkin käyttöohjeet? Ensimmäisen kerran käyttäjää tarvitsee auttaa, mutta ei seinällä tekstiä, vaan käyttämällä ns. "Onboarding"-tekniikkaa. Kyse on kaikessa yksinkertaisuudessaan siitä, että opastetaan käyttäjää sitä mukaan kun uusi asia tulee vastaan. Hyvänä esimerkkinä mainittiin peli nimeltä dots.

Taas loppui aika kesken kaikkein mielenkiintoisimmalta esitykseltä (sad)

Lopuksi heiteltiin sitten enää täkyjä kuulijoille:

3 F-kirjainta:

  • Functionality
  • Feeling
    • Kuinka tuotteesi saa ihmiset tuntemaan
  • Fun
    • The fun theory: kuinka tylsistä asioista tehdään hauskoja

Viimeiseksi virheeksi esittäjä oli jättänyt sen, että UX tehdään vasta siinä vaiheessa kun tuotetta ollaan julkaisemassa. Lääke: Tee UX ensimmäisenä.

Torstai 6.11

Aloitin päivän ensimmäisellä koulutehtävään liittyvällä haastattelulla. Aihe on siis koulujen ja yritysten yhteistyö.  Haastateltavana oli  Research Program Manager Peter Scott University College Dublinista. Toisena haastateltavana Andrew Kolomy, me2we. Kirjoitan haastatteluista yhteenvedon myöhemmin. 

Kaiken kaikkiaan käymistäni keskusteluista muiden startupien kanssa pystyi aika hyvin tunnistamaan mikä oli yhteistä niillä jotka olivat päässeet alkuun: He olivat tunnistaneet ongelman ja olleet heti alusta alkaen yhteistyössä asiakkaiden kanssa jotka haluavat ratkaisun tähän ongelmaan. Jos peilataan tätä eiliseen esitykseen:

  1. What problem do you solve?
  2. Who do you solve it for?

Näihin kysymyksiin löytyi siis vastaus. Aika moni oli myös tunnistanut ongelman omassa elämässään ja sitä kautta lähtenyt hakemaan kehittämään tuotetta. Mukana oli myös paljon tuotteita, joille ei osattu sanoa kohderyhmää tai se oli epäselvä. Näiden kohdalla en oikein päässyt keskusteluihin asiakkaista: Oliko tämä aihe jollain tapaa kiusallinen?

Lopuksi haluan vielä todeta, että uskon itse vahvasti asiakasyhteistyön voimaan, joten olen varmasti jonkin verran yrittänyt todistaa olevani oikeassa keskusteluiden aikana.

Pitch Contest-finaali

Mitä kuuluu hyvään pitchiin?

Taulukossa on esityksissä käydyt aiheet ja missä järjestyksessä ne kerrottiin. Jokaisella esiintyjällä oli aikaa 4 minuuttia ja tuomaristo koostui 3 sijoittajasta. Nämä 6 esitystä valittiin finaaliin 1500 osallistujan joukosta. Taulukosta voi siis aika hyvin päätellä mitä asioita pitchiin kannattaa laittaa. Mitä useammin aihe on ollut esityksissä, sitä isompi teksti. Yksi sarake = yksi esitys. 

123456

Potentiaaliset markkinat

Tarkka kohderyhmä

Potentiaaliset markkinat

Erilaiset mahdolliset sovellutukset

Potentiaaliset markkinat

Ongelma tarinan muodossa

Tarkka kohderyhmä

Potentiaaliset markkinat

Ongelma jonka ratkaisevat

Kilpailuetu

Ongelma jonka ratkaisevat

Mitä ongelman ratkaisematta jättäminen maksaa

Ongelma tarinan muodossa

Ongelma jonka ratkaisevat

Korostaa ongelman vakavuutta

Ratkaisusta saatava hyöty

Ratkaisusta saatava hyöty

Ratkaisu ongelmaan

Ratkaisu ongelmaan

Ratkaisu ongelmaan

Ratkaisu ongelmaan

Yrityksen menestysYrityksen menestysOminaisuudet

Ratkaisusta saatava hyöty

KilpailuetuRatkaisuun liittyvä tarina

Tulevaisuuden tavoitteet ja suunnitelmat

SyntytarinaYrityksen menestys
Esittelee asiakkaitaan

Ratkaisusta saatava hyöty

Erilaiset mahdolliset sovellutuksetMitä tuotteella voi saavuttaaOminaisuudet 
Asiakkaiden saamat hyödyt lukuina

Tiimi ja sen ammattitaito

Tulevaisuuden tavoitteet ja suunnitelmat

Tiimi ja sen ammattitaito

ROI 
Iskulause 

Tiimi ja sen ammattitaito

IskulauseBisnesmalli 
  Kilpailuetu 

Tiimi ja sen ammattitaito

 
  

Potentiaaliset markkinat

   
Tuomariston esittämät kysymykset     
KilpailukenttäTekniseen toteutuksen riskit Markkinointistrategia

Tulevaisuuden tavoitteet ja suunnitelmat

Käyttäjien määrä
   Miten erottuvat 

Tulevaisuuden tavoitteet ja suunnitelmat

 

Kilpailun jälkeen tuomaristo jäi vielä keskustelemaan siitä millä tavalla sijoittajia kannattaa lähestyä. Keskustelun voi ehkä parhaiten tiivistää lauseeseen:

"Investors don't invest on traction or tricks: They invest on Founder and on founder's vision."

Taustalla on ajatus siitä, että sijoittajan ja start-upin välille syntyy sijoituksen johdosta suhde, joka saattaa kestää kymmeniä vuosia. Sijoittaa ei siis voi nähdä vain pankkina, josta saa lainaa. Keskustelua käydään myös siitä, mikä on paras tapa saada huomiota. Seuraavat asiat tulevat esiin:

  • Tuotteesta on vähintään toimiva prototyyppi, jota voidaan kokeilla
  • Liikeidealla on todistetusti vetovoimaa
    • Esimerkiksi suosittu Kickstarterissa
  • Ensimmäiset asiakkaat löytyvät

Tähän liittyen mainittiin myös, että sijoittamaan ollaan valmiita myös jo yrityksen alkutaipaleella, kunhan edellä mainitut asiat täyttyvät. Tärkeintä ei kuitenka ole se mitä olet tehnyt, vaan tulevaisuuden suunnitelmat ja tavoitteet. 

Keskustelua millainen hyvä pitch on ja miten lähestyä sijoittajia. Keskustelussa on mukana kolme eri sijoittajaa Ensimmäiseksi tulee esille ettei saa olla copy-pastea. Pitää erottua jollain tapaa. Neuvotaan käyttämään samaa tekniikkaa kun verkossa: Kuinka pystyt tuomaan arvon esiin ja kiinnittämään huomion 10 sekunnissa?

Nyt onkin sitten Web Summit paketissa. Järjestelyt toimivat pääasiassa hyvin. Ei tarvinnut jonottaa. Paikalla oli mukavan samanhenkistä porukkaa, sekä ohjelma ja esitykset korkealaatuista. Opin paljon uuttaa ja monet vanhat asiat palautuivat mieleen tai vahvistuivat. Kävin myös mielenkiintoisia keskusteluja muiden vieraiden kanssa. Olen miettinyt aikaisemmin miten pidän ammattitaitoni ajantasaisena koulun loputtua. Konferenssit ovat siihen yksi vastaus.

Reissu oli siis puhdasta timanttia. Ainona miinuksena keksin surkean Wi-Fi yhteyden, mutta voin siitä huolimatta suositella konferenssia kaikille web-teknologiasta ja start-upeista kiinnostuneille.

Haastattelut

Koulun puolesta minulle oli annettu tehtävä tehdä haastatteluita aiheesta: Yritysten ja koulujen välinen yhteistyö. Voin sanoa, että kaikkein vaikeinta oli löytää haastateltava, jolla olisi aiheeseen jotain sanottavaa. Luulen että tämä liittyy kasvuyritysten luonteeseen. Ne ovat usein elämänsä alkutaipaleella ja ehkä yhteistyö oppilaitosten kanssa jää taustalle, ellei se sitten ole jollain tapaa osa omaa liiketoimintaa. Sain kuitenkin järjestettyä kaksi tapaamista.

 

Peter Scott, a Research Program Manager from University College Dublin, talks about university and industry collaboration 

Panel
bgColor#f7f7f7

Job description for Research program manager

-In essence what I look at is the capabilities within the University and the its research: Where we are excellent, where we are national leaders where we might compete internationally. And then Then I look at funding oppoturnities. Funding funding opportunities, mainly from funding organizations, foundations and  industryand industry. Then I basically talk about to them, read about them, find out what they are interested in and then look at the overlap between our capabilities and what those funders are interested in funding. And sell Sometimes I need to ‘sell’ the idea to both sides trying the researchers and the funders to bring them together so that we can bring in funding for the fund research in areas we are really interested . Not do the research just for its own sakeand capable of making breakthroughs.

Means of collaboration

-It can be anything from an individual student to funding entire national research centre or doing contract doingcontract research.

At a higher central level within the university we have sort of an innovation project office. Basically office of Research, Innovation, and Impact. Part of this is Nexus UCD where companies can come to use it to incubate . We can spin out their own R&D teams while working with us. We also have Nova UCD to incubate spin outs from our own research . We can work a lots of with these mechanisms. Goverment (and spin-ins from outside too). These facilities give us great flexibility for commercialisation and collaboration. This is becoming more important in Ireland as Government research funding is quite strongly tied to industry participation as well. All Most of the funding mechanisms that are available for the University quite often proquire require an industry contribution of some descriptiondescription – usually a mixture of indirect support (such as staff time, access to facilities, use of software and hardware) and direct financial support).

Two missions: Different timelines and different goals

-The tricky part is to being able to maintain the mission of the University to pursue discover new knowledge and things that you can direct for yourselfpursue self-directed research goals, while still being able to work with companies that have shorter timelines and have very specific targets which they want to achieve. It's essentially that there's Generally the University and the industry partner have two different missions. The goal of a company is to get a part of a service into a market as quickly as possible, grow as quickly as possible and turn a profit from that for their owners or shareholders. For the university you want to take a considered long-term view of big problems you know that are societal challenges, or do deep research, do things that migh might not be economically relevant for another 100 years. Trying to find the overlap between these two things requires a really good presence of mind in what the academic community and the industry community are interested in. We are just trying to cease those oppoturnities when they comeWhen the overlap is obviously there, then we work hard to seize these opportunities.

The future of research in Ireland

- I think in Ireland we have had about ten years of quite good funding of excellent research and really during that period the only major measure was academic excellence. That National funding of research took a bit of a hit around 2008 with the economic crisis. So there simply wasn't as much funding available for this kind of work. There work. In addition to this, there was a policy change on at a national level

that we really needed more innovation to go with the research. This is where this how industrial partnerships

became very important in securing funding for the university. The hope is that we can find the

right balance to keep this have fundamental research, and people in the middle, and people in

doing commercialisation. So you get this nice flow from the really core ideas deep down in the sciences

and arts. Which , which then eventually comes out the far side into new products and services.

-What I mentioned earlier from the university side that we need to change how we work and

change our expectations. But I think it needs to be matched from the other side: Industry needs

to understand what it takes to work with universities. And some Some companies have done that really this a long

time and understand that really the process very well. But for a small companies and industries that don't

have a long tradition of R&D, it's actually very difficult, because the gap needs to be bridged from

both sides: Not just one side going the other way. I'm fortunate that my main area work is in ICT

related areas, data analytics and other smart systems .  Working where working with universities and

research institutions is a core part of what they do. But now we want to move with this technology

to other spaces like agriculture, food, health and so on. And these have a very different

relationship with technology and research. We can sometimes take for granted that everyone

knows how to work with a university to do excellent research while also achieving practical and

applied outcomes that working with the university gets some good research done. But it's not necessarily so. Many industries don't have that history, it's not

obvious to them. There's a job for many people to get initial projects going and make this work.

The biggest barrier is to having to do 15 jobs at once

-One thing that kind of sticks in my mind a lot is that other countries like Germany, we have a thing like the Fraunhofer Institute: It's a full time research organization. Where is in Ireland we don't have that as much. It's much more about public universities doing research, innovation and commercialization as part of their mission. If I think about a really successfull academic in UCD they have 15 different jobs to do: They are teachers, administrators, managers, they have to write proposals for research and they have to carry out their research. So trying to get this balance right on personal level is very difficult. Not having the personal time to commit to pursuing these kinds of oppoturnities I think is the biggest barrier. The time to engage with industry and time to follow up and actually do the research is quite difficult when you have so much other competing responsibilities considered extremely important and crucial. You are only meant to have one top priority.

 

A collaboration platform for universities and industries

Panel
bgColor#f7f7f7
title

”We are an online platform which connects universities, companies and talents. We integrate real company projects into university courses,” says Andrew Kolomy, a Project Manager at a startup called me2we. He goes on to explain that me2we is a new way for students to get more hands-on experience during their studies. Me2we will help students to have real work experience to show off after graduation that will significantly increase their competitiveness in labour market. 

 
”For companies, we are a tool for recruitment and internationalisation. We focus on SMEs, small and medium sized companies, because they might have limited financial resources, but still have a need to internationalise.” Andrew explains that through me2we, companies can recruit fresh talents and people with up-to-date professional skills. What sets me2we apart from its competitors is the emphasis on the value of your work and skills instead of your personal characteristics. Every talent in the platform has anonymous profile. Only professional skills and project history is visible for stakeholders. 

 
”The idea of me2we came up when Petri Tuomela, the founder of me2we, and also myself were studying our Masters Degrees in University of Vaasa,” Andrew says. He goes on to explain that during their studies they noticed how hard it was for international students to find a job, an internship or any kind of work opportunity: ”Out of 20 of my international classmates only 5 stayed in Finland after graduation. The rest couldn't find a job so they went back to their countries or got a job overseas.” Andrew tells that it's not about lack of professional skills: ”The first problem in Finland was the language, and the second was to have previous work experience to even get a summer job or an internship.” An international student has to work harder to gain trust of an employer. ”So we thought if we could help them through real projects to prove their skills and network with company representatives, it might be easier for international students to be hired after graduation.” Andrew explains that although the idea came from the need to help international students, the me2we platform is for everyone. 

 
Though me2we has started in Finland, they are also looking at future: ”It opens up many opportunities between universities, corporate sector and individuals. The collaboration with universities has been great so far. For example we just traveled six countries and met with 15 universities, and each of them agreed to do a project with us in the spring.” Andrew explains that the vision of me2we is to be ”Worldwide tool for talents, universities and companies.” 

You can check out the platform at http://www.me2we.fi/.

 

Dublin

Dublinista näin lähinnä vain bussimatkan verran lentokentältä hotellille. Ja vastaavasti hotellilta konferenssiin, joka oli 20 minuutin kävelymatkan päässä. Matka kulki kaupungin halkaisevan kanavan vierellä. Näillä osin Dublin oli juuri sellainen kuin ennakkoluuloissa: Punaista tiiltä ja betonia riittää. Osin hieman likainen ja 1900-teollistumisen ajan fiilis leijuu rakennuksissa. Se on myös hauskan orgaaninen: Sieltä löytyy paljon vieri viereen rakennettuja pieniä "mökkejä", joista jokainen on hieman erilainen. Kaduilla meno on aika vilkasta: Pyöräilijöitä riittää ainakin kanavan varrella ja jalankulkijat kunnioittavat punaisia sekä suojateita vielä vähemmän kuin Helsingissä. Tämän paremmin en osaa kuvailla. Alla kuvia joilla pääset tunnelmaan (smile)

Include Page
Dublin Web Summit Gallerian kuvat
Dublin Web Summit Gallerian kuvat