...
Sylinterin standardihalkaisijoita ovat mm: 25, 32, 40, 50, 63, 80, 100, 125, 160, 200, 250 ja 300 mm. Myös sylinterin varren halkaisijat on standardoitu. Usein kaupallisesti hankittavissa sylintereissä tiettyä sylinterihalkaisijaa kohti on valittavissa 2...3 erilaista varren halkaisijaa.
Tarvittava tilavuusvirta saadaan:
v= männän nopeus
A= sylinterin pinta-ala (A1 tai A2 riippuen liikesuunnasta)
Hydraulimoottorin mitoitus perustuu yhtälöön:
Vk = kierrostilavuus
p Δp= paine-ero moottorin yli
Hydraulimoottorin tilavuusvirran tarve saadaan:
Volumetrisella hyötysuhteella (vηv) huomioidaan moottorin sisäiset vuodot.
Toimilaitteisiin liittyy myös muita valintaan vaikuttavia kriteereitä. Sylinterin nurjahdustarkastelu voidaan tehdä perustuen Eulerin nurjahdustapauksiin. Usein sylinterivalmistajat ilmoittavat sallitun iskunpituuden kuormituksen funktiona. Epävarmoissa tapauksissa on parasta varmistaa asia sylinterin toimittajalta.
Hydraulimoottoreiden (ja pumppujen) akseleihin syntyvät aksiaali- ja radiaalivoimat on syytä tarkastaa, etteivät valmistajien sallitut arvot ylity. Aksiaalisia ja radiaalisia voimia syntyy ketju- ja hihnakäytöissä sekä hammaspyöräkäytöissä (erityisesti vinohammastetut pyörät).
...
Se osa järjestelmään tuodusta tehosta, jota ei käytetä työhön, muuttuu lämpöenergiaksi. Järjestelmässä syntyvä häviöteho siirtyy nesteeseen ja nostaa sen ja komponenttien lämpötilaa. Tarkasteltaessa jatkuvasti toiminnassa olevaa järjestelmää, jossa ei ole jäähdytintä, lämpötila nousee, kunnes lämpötilaero on riittävän suuri johtamaan (säteilyttämään) pois syntyneen lämpötehon järjestelmän metallipintojen kautta. Tällaisia metallipintoja ovat mm säiliö ja putkisto. Käytännössä näin syntyvä "luonnollinen jäähdytys" pystyy poistamaan vain pieniä häviötehomääriä, sillä järjestelmän lämpötilan ei yleensä sallita nousta yli 60 C°C:n. Lämpötilan liika nousu alentaa nesteen viskositeettia, lisää vuotohäviöitä sekä heikentää nesteen voiteluominaisuuksia. Liian korkea lämpötila 80...90 C °C lyhentää tiivisteiden ja nesteen käyttöikää. Jäähdytystarpeen arviointia on vaikea tehdä tarkasti sillä lämmönsiirtokertoimia ja jäähdyttäviä pinta-aloja ei tunneta riittävällä tarkkuudella.
Järjestelmän luonnollinen jäähdytys voidaan laskea:
α = lämmönsiirtokerroin (oletus 3...8W/(m2K))
TΔT= lämpötilaero järjestelmän ja ympäristön välillä (K)
...
p=0...160 bar ja Q< 10 l/min, v 1≈1-2 m/s
p=0...160 bar ja Q> 10 l/min, v 2v ≈2-3 m/s
p=160...400 bar ja Q< 10 l/min, v 3≈3-5 m/s
p=160...400 bar ja Q> 10 l/min, v 5v ≈5-7 m/s
Paluuputket:
v1v ≈1-3 m/s
Imuputket:
v0v ≈0,5-1,5 m/s
Sopiva putki voidaan valita esimerkiksi kuvan 12.1 taulukosta tai putkivalmistajien luetteloista. Putkikoko ilmoitetaan kuvan 1 taulukosta valittuna: 6x1 Φ6x1 DIN 2445, jossa 6 tarkoittaa putken ulkohalkaisijaa (6 mm) ja 1 tarkoittaa putken seinämän vahvuutta (1 mm). Valinnan yhteydessä varmistetaan, että ko. putken paineenkesto on riittävä. Putken pmax oltava suurempi kuin putkessa esiintyvä maksimipaine.
...