...
Nesteen oma paino aiheuttaa syvyydessä h olevaan kappaleeseen paineen p= r×g×h, vaikka ulkoista painetta ei olisi. Normaalisti hydrostaattista painetta ei huomioida hydrauliikkajärjestelmissä (jos korkeus h ei ole suuri, h<10m), sillä sen vaikutus on n. 1 bar jokaista 10 m nestekorkeutta kohti.
...
Kuva 1
...
Alhaisilla paineilla mm. pumppujen imuputkissa hydrostaattinen paine (imukorkeus) ja ilmanpaine on kuitenkin huomioitava kavitaatiovaaran vuoksi. Kavitointi tarkoittaa paineen laskua niin alas, että neste alkaa höyrystymään ja siihen syntyy höyrykuplia. Paineen noustessa höyrykuplat puristuvat kokoon ja pyrkivät törmäämään lähimpään metallipintaan erittäin suurella paineella. Törmäys aiheuttaa metallihiukkasen irtoamisen ja sitä kautta kavitaatioeroosioksi kutsuttua kulumista. Pumpun kavitointi kuuluu matalana sihisevänä äänenä. Kuvasta 2 näkyy, että pienin sallittu paine imukanavassa on n. 0,7 bar (0,3 bar alipainetta).
3.1.3 Yhtyvät astiat
Koska paine vaikuttaa nesteessä saman suuruisena joka puolella, saadaan kuvan 3 tapauksessa tasapainoehdoksi: |
(2)
Yhtälöä voidaan käyttää esim. hydraulisen puristimen voimien laskennassa.
...
A
paluuputki: v= 1...3 m/s
...
...
Kuvasta 5 selviää mitä putkiosuuksia tarkoitetaan paine, paluu- ja imuputkilla. d tarkoittaa putken sisähalkaisijaa. Lopullinen putken valinta voidaan tehdä vaikkapa yllä olevan taulukon avulla huomioiden putkessa vallitseva suurin paine.
...
Bernoullin yhtälö sitoo toisiinsa paineen, virtausnopeuden ja korkeuseron. Kokoon puristumattomalle, kitkattomalle virtaukselle yhtälö on muodossa: (6)
...
B
Ensimmäistä termiä kutsutaan nopeuskorkeudeksi, toista painekorkeudeksi ja kolmatta asema-korkeudeksi. Summaa H kutsutaan hydrauliseksi korkeudeksi. Yhtälö saadaan painemuotoon kertomalla termillä r×g:
...
C
Tässä ensimmäinen termi on staattinen paine, toinen dynaaminen paine ja kolmas hydrostaattinen paine.
...
Virtausaineen viskositeetilla tarkoitetaan sen kykyä vastustaa vierekkäisten kerrosten välisiä siirtymiä. Suuri viskositeetti tarkoittaa "sakeajuoksuista" nestettä. Jatkossa käytetään kahta erilaista viskositeettia:
- dynaaminen dynaaminen l. absoluuttinen viskositeetti (h)
- kinemaattinen kinemaattinen viskositeetti 
Dynaaminen viskositeetin määritelmä perustuu nesteen kykyyn vastustaa muodonmuutoksia.
...
Vedettäessä levyä ohuen nestekerroksen päällä voimalla F, syntyy nestekerrokseen kuvan 7 mukainen nopeusjakauma. Voima F määritellään yhtälöllä: |
|
|
|
|
...
...
Kinemaattinen viskositeetti määritellään Maxwellin mukaan:
...