...
Kertavastuskertoimen arvo z riippuu ko. rakenne-osan rakenteesta ja usein myös Reynoldsin luvusta. Tavallisesti virtaus on näissä rakenne-osissa turbulenttista ja kirjallisuudessa annetut yhtälöt ja arvot ovat siten voimassa vain turbulenttisella virtauksella. Kertavastuskertoimen z arvoja ja laskentaohjeita löytyy mm. Tekniikan käsikirjoista osat 1, 5 ja 8 sekä lähteestä /1, s 105...123/.
kuva 10
Esimerkkinä otetaan lähteen /1/ mukainen tapa laskea putkenmutkien virtaushäviöitä. Kuvasta 10 (vasen) saadaan zu:n arvo taivutuskulman suuruuden perusteella ja kuvan 10 oikean puolen käyrästä kerroin fRe Reynoldin luvun ja käyristyssuhteen R/d funktiona. Kertavastuskerroin voidaan määrittää:
...
Purkauskertoimenm ja kertavastuskertoimenz välillä on yhteys: H
Kuva 11 selventää purkauskertoimen käyttöä kuristusten yhteydessä. Likiarvona voi käyttää arvoa 0,6 virtauksen ollessa turbulenttista (teräväreunainen kuristus). Purkauskertoimen m avulla määritetään tilavuusvirta Q esim. kuristimen yli, kun tunnetaan paine-ero ja kuristimen virtauspoikkipinta-ala:
kuva 11
4.2 Putkiston kokonaispainehäviö
Virtausvastukset ja sähkötekniikan vastukset käyttäytyvät matemaattisesti tarkasteltuna samalla tavoin. Ne voivat olla kytkettynä sarjaan tai rinnan.
4.2.1 Sarjaan kytkentä
kuva 12
Hydrauliikkajärjestelmissä virtausvastukset ovat usein sarjaan kytkettyinä kuvan 12 tavoin. Tällöin kokonaispainehäviö on osapaine-häviöiden summa.
Osapainehäviöt voivat muodostua putkiston kitkahäviöistä tai putkistoon liittyvien osien kertahäviöistä.
4.2.2 Rinnan kytkentä
kuva 13
Rinnankytkennässä virtaus jakaantuu siten, että kuhunkin haaraan muodostuu yhtä suuri painehäviö. Kokonaispainehäviöksi muodostuu kuvan 13 tapauksessa:
...