...
Ajoneuvoissa käytettävät venttiilit ovat tyypiltään lohkoventtiileitä. Kuvassa 8.2 on lohkoventtiilin rakenne.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.1.JPG
Kuva 8.1
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.2.GIF
Kuva 8.2
8.1 SUUNTAVENTTIILIT
...
Rakenteellisesti suuntaventtiilit ovat useimmiten aksiaaliluistityyppisiä. Jos venttiilin tulee olla vuodoton voidaan käyttää istukkaventtiileitä. Venttiili voi olla myös kiertoluistityyppinen. Tällöin se on tavallisesti manuaalisesti ohjattu.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.3.GIF
Kuva 8.3
Kuvassa 8.3 on tyypillinen sylinterin ohjaus suuntaventtiilillä. Kuvassa A pumpulta tuleva virtaus pääsee sylinterin + kammioon (männän puoli). - kammio (varren puoli) on kytkettynä tankkiin. Männän puolelle tuleva virtaus työntää mäntää ulospäin ja varrenpuolelta neste virtaa tankkiin.
...
Kuvassa 8.4 vasemmalla on kaksiasentoinen ja kaksi liityntää (P, A) omaava venttiili. Oikealla on kolmiasentoinen, kolme liityntää omaava venttiili. Vastaventtiilien avulla tarkoitetaan venttiilin olevan istukkatyyppinen. Nuolta käytettäessä ilmaistaan tavallinen virtaussuunta mutta virtaus voi todellisuudessa kulkea molempiin suuntiin.
Kuva 8.4
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.4.GIF
Kuva 8.4
8.2.8.2.1 Kaksi esitystapaa
Usein käytettyä 4/3 venttiiliä kuvattaessa käytetään tapoja, joissa toisessa vasemmalle piirretään "ristikoppi" ja toisessa vastaavasti "suorakoppi". Venttiilin asennot kuvataan molemmissa merkinnöillä a, 0 ja b (näitä merkintöjä käytetään harvoin lopullisissa kaavioissa).
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.5.GIF
Kuva 8.5
Kuvassa 8.5 näkyvät molemmat piirtämistavat. Sähköisiä ohjauskelat ovat myös merkitty kirjaimilla a ja b. Käytettäessä a-lohkossa suoraa koppia tarkoittaa se, että kytkettäessä ohjaus a-kelaan neste lähtee virtaamaan A-portista. Toisessa tapauksessa a-kela sijoitetaan aina A-portin puolelle mutta virtaus ei välttämättä lähde A-portista (oikean puoleinen kuva kuvassa 8.5 ja kuva 8.6). Valmistajat suosivat tätä ratkaisua.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.6.GIF
Kuva 8.6.
8.2.2 2/2-venttiili
...
Tässäkin venttiilissä on kaksi asentoa ja kolme liityntää P, T ja A (kuva 8.7).Kuva
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.7.GIF
Kuva 8.7.
Paine-liityntä P voidaan kytkeä A-liityntään. A-liityntä kytketään kuvassa 5 lepoasennossa tankkiin (T). Venttiiliä voidaan käyttää yksitoimisen sylinterin ohjaamiseen ääriasennosta toiseen.
...
3/3-venttiilissä on keskellä kolmas asento (kuva 8.8).
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.8.GIF
Kuva 8.8.
Tällä venttiilillä männän liike voidaan pysäyttää mihin kohtaan tahansa kytkemällä venttiili keskiasentoon.
...
Kuvan 8.9 4/2-venttiilissä on neljä liityntää P, T, A ja B sekä kaksi toimintoasentoa.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.9.GIF
Kuva 8.9.
Tällä venttiilillä pystytään ohjaamaan kaksitoimista sylinteriä ääriasennosta toiseen ja vaihtamaan kaksitoimisen hydraulimoottorin pyörimissuuntaa.
...
4/3-venttiili, kuvassa 8.10, on yleisimmin käytetty venttiilityyppi. Sillä voidaan edelliseen verrattuna myös pysäyttää sylinterin tai hydraulimoottorin liike haluttuun kohtaan .
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.10.GIF
Kuva 8.10.
8.2.7 Venttiilien keskiasennot
...
Avoimessa keskiasennossa kaikki portit ovat yhteydessä toisiinsa kuvan 8.11 mukaisesti.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.11.GIF
Kuva 8.11.Kuva 8.11.
Lepoasennossa pumppu on vapaakierrolla ja toimilaite pääsee "kellumaan" A- ja B-porttien kautta. Tällaista kytkentää käytetään mm hydraulimoottorin yhteydessä, kun on tärkeää, että moottori pääsee vapaasti pyörimään keskiasennossa.
...
Tällä keskiasennolla, kuva 8.12, toimilaite pysähtyy heti venttiilin sulkeutuessa, eikä ulkoinen voima pääse sitä liikuttamaan, koska neste on lähes kokoon puristumatonta. Pumppu jää keskiasennossa vapaakierrolle
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.12.GIF
Kuva 8.12.
Kellunta- l. Y-keskiasento
Tässä tapauksessa, kuva 8.13, toimilaite pääsee kellumaan A- ja B-porttien ollessa kytkettynä tankkiin. Ainoastaan P-portti on suljettuna. Tällainen keskiasento on yleinen moottorikäytöissä, esiohjausventtiileissä sekä käytettäessä lukkoventtiilejä.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.13.GIF
Kuva 8.13.
Suljettu keskiasento
Suljettua keskiasentoa, kuva 8.14, käytetään säätötilavuuspumppujen yhteydessä, kun sylinteri halutaan pysäyttää tiettyyn asentoon ja pysyvän siinä paikoillaan.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.14.GIF
Kuva 8.14.
Asemointiasento
...
Kuvassa 8.16 on käsivipuohjattu venttiili. Venttiilissä on jousikeskitys. Painekanava on keskellä ja se on hydraulisesti tasapainossa, jotta venttiilin ohjaaminen olisi kevetty. Tankkikanavat, joissa on yleensä sama paine, ovat sijoitettu laidoille.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.15.GIF
Kuva 8.15.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.16.GIF
Kuva 8.16.
Sähköinen ohjaus
Sähköistä ohjausta on kahta tapaa: Suora sähköinen ohjaus ja sähköinen esiohjaus. Suoraa ohjausta käytettäessä solenoidit (kelat) vaikuttavat suoraan venttiilin karaan. Tällaisista venttiileistä käytetään usein nimitystä magneettiventtiili tai solenoidiventtiili. Solenoideja löytyy kaikille tavallisille jännitteille.magneettiventtiili tai solenoidiventtiili. Solenoideja löytyy kaikille tavallisille jännitteille.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.17.GIF
Kuva 8.17.
Kuvassa 8.17 on tyypillinen suoraan sähköisesti ohjattu suuntaventtiili.
...
Ohjauspainepilottiventtiilille voidaan "ottaa" pääventtiilin paineliitynnän kautta, tai jos halutaan käyttää
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.18.GIF
Kuva 8.18.
esimerkiksi pienempää ohjauspainetta, voidaan käyttää X-liityntää. Esimerkiksi, jos järjestelmän työpaine on jatkuvasti korkea (yli 150 bar), on järkevää alentaa ohjauspaine pienemmäksi, jotta käyttöikä ja huoltoväli kasvaisi. Yleensä pääluisti ohjautuu jo 5...10 barin ohjauspaineella.
...
Kuvassa 8.18 on esitetty esiohjatun suuntaventtiilin halkileikkaus ja toiminta. Kuvassa näkyvät myös venttiilin osat. Ohjausvirran kytkeydyttyä kelalle a työntää magneettiankkuri esiohjausluistia 1 jousta 3 vasten, jolloin ohjauspaine pääsee vaikuttamaan a-kanavan kautta pääluistin 2 jousikammioon. Ohjauspaineen vaikutuksesta pääluisti siirtyy vasemmalle avaten päävirtauksen P-aukosta A-aukkoon. Paluuvirtaus alkaa samanaikaisesti virrata B-aukosta T -aukkoon ja sieltä edelleen säiliöön. Pääluistin 2 siirtyessä vasemmalle pakenee ö1jy b-kanavan ja esiohjausventtiilin kautta säiliöön, joko Y-kanavan kautta tai pääventtiilin T -aukon kautta riippuen siitä, onko Y-kanavan "R"-tulppa (5) paikallaan vai ei. Esiohjausosan ohjauspaine "otetaan" joko X-kanavasta tai P-aukon kautta riippuen myös ohjauspaineen "R"-tulpan olemassa olosta. Kun ohjaus- virta katkaistaan kelalta a, keskittävät esiohjausventtiilin keskitysjouset luistin 1. Tällöin purkautuu ohjauspaine pääluistin jousikammiosta a-kanavan kautta säiliöön, ja näin pääsevät pääluistin keskitysjouset 4 toimimaan. Kytkettäessä ohjausvirta b-kelalle saadaan edellä kerrotun toiminnan peilikuva.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.19.GIF
Kuva 8.19.
Esiohjattu suuntaventtiili voidaan esittää hydrauli-kaavioissa kuvan 8.19 mukaisella yksinkertaistetulla merkillä tai kuvan 8.20 mukaisella yksityiskohtaisemmalla merkillä.kuvan 8.19 mukaisella yksinkertaistetulla merkillä tai kuvan 8.20 mukaisella yksityiskohtaisemmalla merkillä.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.20.GIF
Kuva 8.20.
Luistin siirtonopeus
Luistin siirtymisaika asennosta toiseen on tyypillisesti 15...20 ms. Näin suuri nopeus aiheuttaa paineiskuja ja putkistoon. Paineiskut saattavat vaurioittaa komponentteja ja putkistoa sekä lyhentää niiden käyttöikää. Niistä aiheutuu myös melua. Kytkeytymistä on mahdollista hidastaa ja samalla pehmentää kuvan 8.21 kuristimen avulla.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.21.GIF
Kuva 8.21.
Karan liikkuessa öljy siirtyy päätykammioiden välillä kuristimen läpi. Kuristinkokoa muuttamalla karan liikettä voidaan rauhoittaa.
Esiohjatuissa venttiileissä voidaan käyttää kuvassa 8.22 näkyvää lisäventtiiliä pää- ja esiohjausventtiilin välissä. Tällä vastusvastaventtiilillä voidaan pääkaran liikenopeutta rajoittaa.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.22.GIF
Kuva 8.22.
8.2.9 Solenoidit
...
Vaihto- ja tasavirtakelat jakautuvat puolestaan öljy- ja ilma- kylpykeloihin.- ja ilma- kylpykeloihin.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.23.GIF
Kuva 8.22.
Kuvassa 8.22 on vaihtovirtakelan halkileikkaus ja kuvassa 8.23 tasavirtakelan halkileikkaus.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.24.GIF
Kuva 8.23.
Tasavirtakeloilla ei esiinny vaihtovirtakelojen yhteydessä kuvattuja ongelmia, vaikka magneettiankkurin liike jäisikin vajavaiseksi. Virta kasvaa aina tiettyyn rajaan saakka. Yleisimmin käytetty jännite tasavirta- keloissa on 24 volttia. Ainoa ilmiö, joka joskus saattaa tuottaa päänvaivaa, on se, että virran katkettua magneetilta saattaa muodostua jopa 20-kertainen jännitepiikki vastakkaiseen suuntaan. Tällöin on vaarassa tuhoutua joitain muita sähkölaitteita. Jännitepiikkiin on varauduttu diodilla, joka estä piikin pääsyn tuhoamaan muita sähkölaitteita.
...
Käytetäänmyös nimitystä "märkäkela" (kuva 8.24). Tämä kela poikkeaa edellisestä siinä, että kelaan pääsee venttiilin säiliökanavan puolelta öljyä, jolloin on varmistuttava siitä, että kela todella täyttyy öljystä. Tällöin voidaan käyttää esimerkiksi ilmausruuveja. Kelan sisällä olevasta öljystä on muun muassa seuraavat edut: kela ei pääse koskaan ruostumaan, öljy voitelee ja suojaa kelaa liian suurelta lämmöltä. Huonona puolena on muun muassa se, että kela ei kestä yli 70 bar painetta. Toisin sanoen, jos paluukanaviin muodostuu liian suuri paine, on aina vaara, että se ehtii tasaantua, myös kelalle. Toisaalta kelan ilmauksesta huolehtiminen vai olla joskus riesa (tosin hyvin harvoin).
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.25.GIF
Kuva 8.24.
8.2.10 Venttiilin asennus
...
Kuten edellä mainittiin, asennetaan suuntaventtiilit peruslevylle. Peruslevyn aukkokuviointi on kaikilla hydrauliikan toimittajilla sama, joten eri toimittajien venttiileitä voidaan asentaa kenen tahansa peruslevylle. Venttiilin aukkokuvioinnin on oltava sama, kuin vastaavassa peruslevyssä. Peruslevyn liitäntäaukot voivat olla takana tai sivussa. Kuvassa 8.25 on esitetty neljä erikokoista peruslevyä.sivussa. Kuvassa 8.25 on esitetty neljä erikokoista peruslevyä.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.26.GIF
Kuva 8.25.
Nämä edustavat yleisimmin käytettyjä peruslevyjä. Venttiiliä ei voi asentaa väärinpäin, koska kiinnitys- pulttien kierrereikien etäisyyksien ero poikkeaa 1 mm. Kuvan peruslevyissä ei ole X- ja Y-liitännän reikiä. Lyhenne NG tarkoittaa nimelliskokoa. NG 6-kokoinen venttiili laskee lävitseen valmistajasta riippuen noin 30...40 l/min. NG 10 puolestaan laskee jo yli sata litraa minuutissa, NG 16 -kokoinen päästää kevyesti jo yli 200 l/min, kun taas NG 25 -kokoisen venttiilin läpäisykyky on yli 500 litraa/min. Aksiaaliluistiventtiilejä valmistetaan aina 4000 litran minuuttituotoille asti.
...
Valmistajat ilmoittavat kullekin venttiilille painehäviön tietyllä tilavuusvirralla käyrämuodossa. Painehäviö alkaa kasvaa voimakkaasti tilavuusvirran kasvaessa.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.26.GIF
Kuva 8.25.
Pyrkimys on aina mahdollisimman pieneen painehäviöön (huomioiden kuitenkin kustannustekijät).
...
0,4 0,8 1,0 1,4
peiton pituus (mm)
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.27.GIF
Kuva 8.26.
http://wiki.metropolia.fi/download/attachments/12158132/8.29.GIF
Kuva 8.27.
Häiritsevät voimat
...