...
- ei koneistusta varustelulle (halpa hinta). 
Kuva 24. Karalohko ja sen varustelu
...
Oletetaan venttiilin virtauspinta-alat sovitetuiksi vastaamaan sylinterin pinta-ajoja ja oletetaan painekompensaattorin paine-eroksi 10 bar. Edelleen oletetaan paluukanavan paine venttiilin jälkeen nollaksi. Tällöin tulo ja paluuvirtaus ovat tasapainossa, kun karan yli vaikuttaa sekä tulo- että paluupuolella sama paine-ero. Koska kompensaattori rajaa tulopuolen arvoon 10 bar, jää kuormaa kantamaan vastaavasti 10 bar, mikä ei yleensä riittävä paine. Onneksi tulopuolelle saadaan tavallisesti lisää öljyä imuventtiilien kautta. Kuvassa 25 on selvitetty paine-eroja karan yli, kun ei 
Kuva 25. Kaviotaatioehto
käytetä painekompensaattoria. Kummassakin tapauksessa venttiili on symmetrinen, eli virtauspinta-alat P-A ja B-T ovat yhtä suuret. Vasemmanpuoleisessa tapauksessa kavitaatioehtona on pB pP. Oikeanpuoleisessa kuvassa vastaavasti pBpP /j2 (j2 =A1/A2). Kompensaattoria käytettäessä paineen pP tilalla on kompensaattorin määrittämä paine-ero Dp.
...
- Kuormanlaskuventtiilit (yleisiä tai pakollisia tavara- ja henkilönostimissa).
- Karan virtauspinta-alojen määrittäminen niin, että poistopuolen vastapaine on tulopuolta esim. 10 kertaa suurempi (käytetään mm. nopealiikkeisissä nopealiikkeisissä nosturissa, joihin kuormanlaskuventtiilit eivät sovellu värähtelyalttiuden takia). Karassa on mahdollisuus määrittää neljä erilaista virtauspinta-alaa: A- ja B-porttien tulot/paluut.
- Vastapaineventtiili venttiilin paluukanavassa (joskus jopa ohjattava, jotta vastapainetta voisi tilannekohtaisesti lisätä).
...
Kahden venttiilikaran käyttäminen on kallis ratkaisu. Kuvassa 26 on Ultronicsin integroitu venttiiliratkaisu. Venttiilin yksi lohko sisältää kaksi erillisesti ohjattavaa karaa, toinen männän puolelle ja toinen varren puolelle. Lähtöporttien paineiden mittaamiseksi venttiiliin on integroitu kaksi pientä paineanturia. Karojen tarkan asemoinnin mahdollistavat asema-anturit. Kaikki mitatut tiedot sekä venttiilille tulevat ohjearvot siirtyvät CAN-väylän välityksellä. 
Kuva 26. Erilliskuristettu venttiili
...
Kun LS-järjestelmän hydraulinen kuormanpainelinja korvataan sähköisesti, saadaan sähköisesti toteutettu LS-järjestelmä (Electric Load Sensing). LS-järjestelmä on alttiimpi värähtelyille kuin esimerkiksi ympäripumppausjärjestelmät. Usein käytetty keino värähtelyjen vaimentamiseen on kuormanpainelinjaan lisätty kuristin. Kuristimen käytön haittapuolena on vasteaikojen kasvu. Osaltaan kuristimen oikean säädön löytämistä vaikeuttavat nesteen viskositeettimuutokset.
Kuva 27. ELS-järjestelmän periaate
...
ELS-järjestelmä nostaa järjestelmän kustannuksia ja on tämän johdosta melko harvinainen käytännön sovellutuksissa. ELS-järjestelmän avulla pumpun syöttöpaine saadaan stabiloitua mutta painekompensaattorin käyttö saattaa heikentää toimilaitteeseen kohdistuvaa vaimennusta, koska painekompensaattori tavallaan eristää syöttöpaineen ja kuormanpaineen toisistaan.
Kuva 28. LS- ja ELS-järjestelmä vertailussa