Konenäköjärjestelmiä käytetään nykyisin laajasti teollisuuden eri aloilla. Yleisestikonenäköjärjestelmien sovellusalueet löytyvät erilaisten prosessien automatisoinnista. Tällöin konenäköä käytetään ihmisoperaattorin tilalla prosessin vaikeissa, aikaa vievissä, yksitoikkoisissa, vaarallisissa tai suoranaisesti mahdottomissa vaiheissa. Konenäköjärjestelmien eräs laajimista sovellusalueista on erilaiset lajittelu- ja laadunvalvontatehtävät. Postin materiaalivirtoja hallitaan konenäöllä, kun tutkitaan erilaisten lähetysten pakkausmerkintojä joiden perusteella lähetykset ohjataan oikeaan paikkaan. Pakkausprosesseissa pullojen täyttöastetta voidaan tarkkailla konenäköjärjestelmällä. Kierrätettäviä materiaaleja kuten lasia voidaan lajitella oikean värin mukaan tai tunnistaa onko pulloihin jäänyt roskia jotka edellyttävät pesemistä. Paperin valmistuksessa paperikoneen paperirainan laatua voidaan tutkia etsimällä rainasta reikiä konenäön avulla. Lisäksi tuotteen koordinaatit voidaan määrittää konenäön avulla. Tätä informaatiota käytetään esimerkiksi manipulaattoreiden ohjaukseen kappaleen poimimiseksi pakkaamista varten. Kappaleen koordinaatteja ja dimensioita käytetään myös kokoonpanotehtävissä, jossa uusia komponentteja liitetään kappaleeseen näiden tietojen mukaan. Sahoilla tukkien sahaustapa optimoidaan konenäön avulla. Konenäköä voidaan käyttää myös liikkuvan laitteen kuten lastausrobotin
ohjaamiseen. Tällöin ympäristöstä etsitään konenäön avulla tunnettuja piirteitä, "majakoita" tai seurataan jotain jatkuvaa muotoa kuten määrätyn väristä viivaa. Tälläisessä sovelluksessa konenäön avulla saatava informaatio fuusioidaan yleensä muuhun sensoridataan tarkan ohjauksen mahdollistamiseksi. Viime aikoina on tutkittu konenäön soveltumista prosessien säätämiseen.
Prosessiteollisuudessa tuotteen laatua ja valmistumista selvitetään sen ulkoisten näkyvien ominaisuuksien perusteella tai mikroskooppisia kuvia käyttäen. Kuparin rikastuksessa nesteen pinnalle muodostuvien kuplien kokoa käytetään yhtenä
mittarina. Sokerin valmistuksessa sokerin kidekoosta voidaan päätellä haihtuuko ylimääräinen neste oikealla nopeudella.
Robotin ohjaus
Robottien ohjaamisella tarkoitetaan tässä erilaisten teollisuusrobottien ohjausta Perinteinen tapa ohjata robotteja on opettaa niille joukko toimintapisteitä. Näissä pisteissä suoritetaan erilaisia operaatioita, kuten poimitaan kappaleita tai asetetaan niitä paikalleen. Toimintapisteet opetetaan ohjaamalla robotti manuaalisesti haluttuun paikkaan ja tallentamalla pisteen koordinaatit robotin muistiin. Robotin työkiertoa ohjaava ohjelma voi sitten käyttää näitä pisteitä. Esimerkiksi piirilevyn komponenttien kokoonpanossa robotille on opetettu joukko pisteitä, joihin jokaiseen tuodaan erilaisia piirilevylle asetettavia komponentteja. Samoin vastaavat pisteet joihin komponentit piirilevyllä asetetaan on opetettu robotille. Jos toimintapisteiden määrä on suuri voidaan robotin työskentelyä simuloida kolmiulotteisten CAD -mallien avulla. Tällöin työkohteen malliin määritetään robotille opetettavat toimintapisteet ja robotin liikeradat pisteiden välillä. Simuloinnin tuloksena saadaan valmiit toimintapisteet, jotka voidaan liittää
suoraan robotin ohjelmaan. Esimerkiksi monimutkaisten pintojen työstämisessä simulointia käytetään paljon. Aikaisemmissa tapauksissa robotti käsittelee siis kappaleita, joiden paikka ja orientaatio pysyvät vakiona. Jos kappaleiden paikka tai orientaatio vaihtelee ei opetettuja pisteitä voida käyttää. Kappale on paikannettava robotin koordinaatistoon ja sen orientaatio on selvitettävä. Tämä voidaan tehdä käyttäen konenäkösovelluksia.