| Children Display |
|---|
Opinnäytetyön arviointikäytänteet vaihtelevat kulttuurialakohtaisesti. Koulutusohjelmilla on omat kuvauksensa arviointiin osallistuvista ja tarkennetut arviointikriteerit. Arviointikriteereistä voi olla myös eri koulutusohjelmissa erilaisia painotuseroja.
Opinnäytetyön arvioinnissa otetaan huomioon koko opinnäytetyöprosessi ja kaikki siihen liittyvät tuotokset. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota kykyyn hankkia, käsitellä ja soveltaa itsenäisesti tietoa, tunnistaa, eritellä ja ratkaista ammatillisia ongelmia käytännön tilanteissa sekä kehittää omaa ammattialaansa. Opinnäytetyöhön kuuluvan kirjallisen osan arvioinnissa kiinnitetään huomiota sekä työn asiasisältöön että kieli- ja ulkoasuun.
Opinnäytetöistä vastaava yliopettaja, lehtori tai linjajohtaja voi valita työn toiseksi tarkastajaksi ns. ulkopuolisen tarkastajan Suomesta tai ulkomailta. Lisäksi arviointiin voi osallistua koulutusohjelman käytänteistä riippuen opinnäytetyön tekijä itsearvioinnin kautta, opiskelijakollega vertaisarvioijana sekä työelämäohjaaja tai tilaajataho etenkin hyödynnettävyyden arvioitsijana. Myös kielen- tai tekstinohjaajaa voidaan käyttää yhtenä arvioijana.
Arviointi perustuu asetettuihin tavoitteisiin
Opinnäytetöiden arvioinnin lähtökohtana ovat opinnäytetyössä itsessään ilmaistut sisällölliset tavoitteet. Näihin verraten tarkastellaan työn toteutusta. Sikäli arviointi on aina tapauskohtaista ja työkokonaisuuteen perustuvaa. Työssä voi oppia asioita, jotka pakottavat muuttamaan tavoitteita ja jos tavoitteet muuttuvat, muuttuvat myös työtavat. Tarkastusprosessia auttaa, jos opinnäytetyössä on kuvattu paitsi tavoitteet ja työn toteutus myös tavoitteiden ja toteutuksen arvioimisen prosessi. Opinnäytetyössä ei arvosteta virheetöntä lopputulosta. Tärkeämpää on virheistä oppiminen ja oman oppimisprosessin ymmärtäminen suhteessa oman ammattialan olennaisiin käytänteisiin.
Koko prosessi arvioinnin kohteena
Arviointi perustuu siis kirjallisen raportin lisäksi mahdolliseen tuotteeseen tai tapahtumaan, koko opinnäytetyöprosessiin, opiskelijan seminaariesitykseen, kypsyysnäytteeseen, mahdolliseen tausta-aineistoon, työn toimeksiantajalta saatuun kirjalliseen palautteeseen sekä työn ohjaamisen aikana kertyneeseen tietoon opiskelijan edistymisestä työhön liittyvissä osa-alueissa.
Toiminnallisen opinnäytetyön arvioimisen kannalta on olennaista, että työsuunnitelmassa eritellään jo ennen työn toteuttamista sen osat, laajuus ja arvioinnin tavat. Työhön voidaan liittää arvioitavia demonstraatioita tai esityksiä, mikäli se on työn tavoitteiden kannalta olennaista. Toiminnallisessakin opinnäytetyössä ratkaisevaa on työn kokonaisuus. Teos- ja tekstiosaa ei siten pisteytetä tai arvioida erikseen, vaan tekstin ja teoksen kokonaisuus on opinnäytetyötuotos.
Arviointiasteikko
Arviointiasteikko on seuraava: kiitettävä (5), erittäin hyvä (4), hyvä (3), erittäin tyydyttävä (2), tyydyttävä (1), hylätty (0). Arviointiasteikosta poikkeamisista päättää rehtori. Hyväksyttyä opinnäytetyön arvosanaa ei voi korottaa.
Opinnäytetyön tarkastajat päättävät arvosanan ja antavat sen opiskelijan tietoon neljän viikon kuluessa arviointitapahtumasta. Arvioitsijat laativat kirjallisen lausunnon arvioinnistaan.