...
Omiin rutiineihin tottuneelle pienyrittäjälle tai toimistotyöläiselle ei ole ihan helppoa mennä pitchaamaan, eli pitämään lyhyttä myyntipuhetta, kriittisen uuden sukupolven eteen. Nopeasti googlettamalla voi saada selville, että “Pitchaus on taitolaji, jota pitää treenata paljon”, “Hyvä pitchaus ottaa huomioon kuulijansa ja osoittaa markkinatuntemusta, mutta kertoo myös tekijänsä innosta, näkemyksestä ja osaamisesta” ja ”haastavaksi pitchauksen tekee se, että jokainen tilanne on erilainen.” Tällä kertaa tilanne oli erilainen myös siksi, että useita haasteen antajia oli pyydetty pitämään myyntipuheensa englanniksi vaihto-opiskelijoiden integroimiseksi opiskelijaryhmiin. Kuulijakunta muodostui myös kymmenien eri alojen opiskelijoista, joten kaikille oli vaikea tehdä kohdennettua myyntipuhetta.
Pientä jännitystä oli ilmassa myös Suomenlinnan hoitokunnan edustajalla Milla Öystilällä ennen omaa vuoroaan. Milla oli antamassa opiskelijoiden ratkottavaksi haastetta, joka oli tiivistetty muotoon: ”How to develop visitor experience in Suomenlinna from the view point of accessability?” Millan esitys oli napakka ja hyvä. Siinä esitettiin konkreettisesti tarpeet kehittää Suomenlinnan vierailijakokemusta elämykselliseksi esteettömyyden ja eri vuodenaikoina löydettävyyden näkökulmasta. Innovaatioita kehitettäessä oli kuitenkin huomioitava maailmanperintökohteen vaaliminen. Kuulijakunta tavoitettiin, sillä lopputuloksena jopa 17 Metropolian opiskelijaa innostui tästä haasteesta. Mukana taisi olla viittä eri kansalaisuutta ja opiskelualat vaihtelivat toimintaterapiasta musiikkiin.
...
Ennen ryhmäsparrausten aloittamista oli opiskelijoiden vuoro pitchata. Nyt kuulijakuntana oli toisen ammattikorkeakoulun opiskelijat, joille oma idea esitettiin. Näin kaikki kuulivat toistensa kehittämisideat, avoimen innovoinnin hengessä. Tämän jälkeen samankaltaisia ideoita työstäneet ryhmät sparrasivat toisiaan ja antoivat kehittämisehdotuksia. Lopuksi jokainen ryhmä kertoi kaksi uutta ideaa tai konkreettista jatkokehittämisen kohdetta, jotka olivat nousseet sparrauksen aikana esille. Suomenlinnan haasteen kohdalla tällainen ajatustenvaihto oli etenkin mielekästä, sillä Haaga-Helian matkailun opiskelijat antoivat uutta näkökulmaa Metropolian ideoihin oman ammattitaitonsa kautta. Toisaalta matkailun opiskelijat saivat uusia virikkeitä aiemmin pelkästään matkailualan kautta näkemiinsä haasteisiin.
Sparrauksen lopuksi opiskelijoilla teetettiin lyhyt anonyymi kyselysiitä, oliko sessio ollut mielekäs. Kaikki arvioivat työpajan olleen hyödyllinen ja uusia ajatuksia herättävä. Kehittämiskohteena toivottiin vieläkin pidempikestoista ja ryhmiä enemmän sekoittavaa työpajaa, jotta olisi mahdollista tutustua toisen oppilaitoksen tekijöihin.
Yhtenä tuloksena Suomenlinna Sense Experience, jonka käyttöönottoa suunnitellaan
...