...
VOIMAA-hankkeen tutkimustyötä tehdään rahoittajatahon vaatimusten mukaisesti avoimesti ja läpinäkyvästi. Rahoittajan edellytyksiä hankkeen hallinnoimisesta ja siitä tiedottamisesta on runsaasti. Tärkeimpinä mainittakoon byrokraattiselta kuulostavat prosessit, joissa hankkeen kaikki toimenpiteet tulee dokumentoida, raportoida ja arvioidakin. Hankkeen etenemisen vaiheista tulee tiedottaa kaikin mahdollisin tavoin ja koko hankehallinnon on oltava läpinäkyvää.
1.3 Wikiympäristö
Merkittävään rooliin hanketyössä on nostettu wiki-ympäristö, joka on rakennettu Metropolia Ammattikorkeakoulun ostaman Confluence-nimisen ohjelman wikialustalle. Metropolian wikiin pääsevät lukemaan julkisia wikisivuja kaikki, joilla on internet-yhteys. Kuka tahansa voi myös jättää kommentin wikisivustolle, joskin kommentin kirjoittajaksi nimetään tässä yhteydessä automaattisesti Anonymous. Jokaisella Metropolian työntekijällä ja opiskelijalla on valmiiksi tunnukset, joilla he voivat kirjautua wikiin sisään. Tunnuksia voidaan myös luoda Metropolian ulkopuolisille, kuten esimerkiksi VOIMAA-hanketoimijoille. Tunnusten omistajilla on mahdollisuus muokata wiki-sivuja ja jättäessään kommentteja, heidän nimensä tulee automaattisesti näkyviin.
...
2. Verkostokuvaus (tänään)
VOIMAA-hankkeen rahoituksen hakija päätoteuttaja ja siksi emo-organisaatioksi nimitettävä taho on Metropolia ammattikorkeakoulu, viestinnän koulutusohjelma, digitaalisen viestinnän suuntautumisvaihtoehto.
Hankkeen ydintoimijat eli operationaalisen työryhmän muodostavat Metropolia ammattikorkeakoulu, HAMK ja Fakiirimedia. Näistä kullakin on omat vastuualueensa kehittämistyössä. Fakiirimedia tulee yrityssektorilta, Metropolia ja HAMK ovat suuria ammattikorkeakouluja.
...
Hankkeen työtä ohjaa ohjausryhmä, jossa on jäseniä projektityötä tekevistä organisaatioista sekä rahoittajataholta, kumppaniyrityksistä Itella ja Muxlim, kohderyhmästä (maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä kumppaniyrityksistä). Ohjausryhmän kokoonpanoon kuuluu yhteensä kaksitoista jäsentä, jotka tulevat eri organisaatioista.
Hankkeen yksittäisiä kehittämistöitä tekevät toimenpiteitä suorittavat tällä hetkellä HAMK:n ja Metropolian kulttuurialan opettajat kehittämistiimeissä. HAMK-tiimissä istuu kymmenen opettajaa. Metropolian tiimissä istuu viisi opettajaa ja yksi opiskelija kulttuurituotannon koulutusohjelmasta.
...
Tiedottajan tehtävässä on kyse hyvien käytäntöjen ja kehitettyjen menetelmien valtavirtaistamisesta ja juurruttamisesta, jota tapahtuu vuosina 2010-2011. Keskityn työssäni tässä verkostoitumistehtävässä kuvaamaan VOIMAA-verkoston kehittämistä sopivien tiedotuskanavien ja VOIMAA-seminaarin luomisen eli hyvien asiantuntijaluennoitsijoiden etsimisen tiedottamisen, valtavirtaistamisen ja juurruttamisen näkökulmasta.
3. Verkostokuvaus (huomenna)
VOIMAA-hankkeesta tiedottaminen on emo-organisaatiossa ja osatoteuttajien organisaatioissa onnistunutta. Tulevia hanketoimenpiteitä ja tulosten julkaisemista varten tarvitaan kuitenkin laajempia verkostoja. ja työ jatkuu näillä:
3. Verkostokuvaus (huomenna)Mitä nämä verkostot ovat? Miten niitä voi hyödyntää VOIMAA-hankkeesta tiedotettaessa ja tuloksia valtavirtaistattaessa, juurruttamisesta puhumattakaan? Miten sosiaalisen median eri sovellukset liittyvät verkostojen rakentamiseen?
VOIMAA-hankkeen tulokset hyödyttävät siihen osallistuvia organisaatioita, mutta valtavirtaistamisessa tulisi löytää kanavat viestiä hankkeen hyvistä käytännöistä ja tuloksista laajemmin, sill hanke hyödyttää ammattikorkeakouluihin pyrkiviä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, ammattikorkeakoulujen henkilökuntaa, metropolialueen työnantajia, maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä eri yrityksissä ja organisaatioita, joita kiinnostavat sosiaalisen median hyödyntämisnäkökulmat, esimerkiksi hanke- tai projektityössä.
4. Toteutus (kuvaus käynnistetystä toteutuksesta - hyvin konkreettista)
5. Toteutuksen arviointi, plussat ja miinukset
6. Jatkotoimenpiteet / kehitysehdotuksia
7. Kontakti: luettelo organisaatioista, joihin on ollut yhteydessä