...
- luovan alan yrittäjyys eri näkökulmista (ruotsalaisten tutkimustulosten mukaan kulttuuriyrittäjyyteen ryhdytään siksi, että saa toteuttaa itseään ilolla)
- miksi ryhtyä kulttuurialan yrittäjäksi? Kulttuuriyrityksen kokoa ja lukumäärää voidaan usein kasvattaa keskittymällä toiminta-ajatuksen mielihyvää tuovaan voimaan, ei välttämättä liiketaloudellisiin seikkoihin. Meidän on hyväksyttävä mielihyvää tuottava yrittäjyys.
- luovuuden rajattomuus: rajat eivät edistä luovuutta
- luovuus vs. kaupallisuus, miten näkyy lopputuotteessa
- yhteinen kieli luovan tuotteen tekijän ja kulttuurituottajan välillä: kommunikaatio, miten myydä luovan alan tuotteita, jos "markkinointi" on kirosana taiteilijalle ja "viestintä" tuottajanäkökulmasta väärä termi.
- Tärkeintä ei ole taloudellinen turvallisuus tai hyvät myyntiluvut, vapaaseen taiteeseen panostaminen on osoitus henkilön vahvuudesta (=uskalluksesta luopua)
- Yrittäjät eivät välttämättä pidä itseään yrittäjänä, jolloin he eivät osaa hakeutua rahoitusinstrumenttien äärelle.
- K"ulttuuria ja luovaa toimintaa ei perinteisesti ole tarkasteltu varteenotettavana osana taloutta. Tämä selvitys kuitenkin osaltaan osoittaa, että tässä toiminnassa on kyse kasvavasta sekä liiketalouden perustunnusluvuilla mitaten terveestä liiketoiminnasta myös Suomessa." (Luovan KENTÄN yritystoiminta - Elinkelpoisuus ja kehityssuunnat (2007), Turun kkk, Mediaryhmä)
Luento, Jari Hoffren
- Intellektuellinen epärehellisyys vs. luova talous
- rehellisyys = uskollisuus ilmiötä/kohdetta koskeville havainnoille ja huomioille ja
- tavoille kommunikoida niistä esteettömästi (vrt. tieteellisen argumentaation hyveet)
- Luovan talouden valuuttaongelma
Seminaaritehtävän ohjeistus-
- keskustelua
...
- ; miten omia lukulistoja käytetty ja hyödynnetty opinnäytetyössä
...
- kulttuurituottajuuden näkökulmasta