...
- luovan alan yrittäjyys eri näkökulmista (ruotsalaisten tutkimustulosten mukaan kulttuuriyrittäjyyteen ryhdytään siksi, että saa toteuttaa itseään ilolla)
- miksi ryhtyä kulttuurialan yrittäjäksi? Kulttuuriyrityksen kokoa ja lukumäärää voidaan usein kasvattaa keskittymällä toiminta-ajatuksen mielihyvää tuovaan voimaan, ei välttämättä liiketaloudellisiin seikkoihin. Meidän on hyväksyttävä mielihyvää tuottava yrittäjyys.
- luovuuden rajattomuus: rajat eivät edistä luovuutta
- luovuus vs. kaupallisuus, miten näkyy lopputuotteessa
- yhteinen kieli luovan tuotteen tekijän ja kulttuurituottajan välillä: kommunikaatio, miten myydä luovan alan tuotteita, jos "markkinointi" on kirosana taiteilijalle ja "viestintä" tuottajanäkökulmasta väärä termi.
- Tärkeintä ei ole taloudellinen turvallisuus tai hyvät myyntiluvut, vapaaseen taiteeseen panostaminen on osoitus henkilön vahvuudesta (=uskalluksesta luopua)
- Yrittäjät eivät välttämättä pidä itseään yrittäjänä, jolloin he eivät osaa hakeutua rahoitusinstrumenttien äärelle.
- K"ulttuuria Kulttuuria ja luovaa toimintaa ei perinteisesti ole tarkasteltu varteenotettavana osana taloutta. Tämä selvitys kuitenkin osaltaan osoittaa, että tässä toiminnassa on kyse kasvavasta sekä liiketalouden perustunnusluvuilla mitaten terveestä liiketoiminnasta myös Suomessa." (Luovan KENTÄN yritystoiminta - Elinkelpoisuus ja kehityssuunnat (2007), Turun kkk, Mediaryhmä)
...
- Intellektuellinen epärehellisyys vs. luova talous
- rehellisyys = uskollisuus ilmiötä/kohdetta koskeville havainnoille ja huomioille ja
- tavoille kommunikoida niistä esteettömästi (vrt. tieteellisen argumentaation hyveet)
- epärehellisyydellä on monta muotoa, mutta yleisin on eri syistä ilmenevä halu "oikaista"; mm. rikkoa Einsteinin periaate "tee asiat niin yksinkertaisiksi kuin mahdollista, mutta älä yhtään sen yksinkertaisemmaksi"
- Luovan talouden valuuttaongelma
...