...
Lähtökohtana podcastien tuottamiselle oli kohderyhmälähtöisyys. Aivan ensimmäisenä lähdimme perehtymään vapaa-aikasektorin ja luovien alojen yrittäjiin kohderyhmänä. Pohjana tässä oli CoINNO-hankkeessa työskennelleen tuotteistajan Laura Järveläisen tekemät yrittäjähaastattelut ja niiden kautta koottu empatiakartta yrittäjistä. Opiskelijat perehtyivät tähän ja saivat tehtäväkseen koostaa vastaavan empatiakartan yrittäjyydestä kiinnostuneista opiskelijoista.
Vasta kohderyhmän ymmärtämisen jälkeen ryhdyttiin miettimään tarkemmin aiheita ja sisältöjä podcasteihin. Koko tuotantoprosessin kohderyhmälähtöisyyden rinnalla kulki ymmärrys ja perehtyminen podcasteihin genrenä. Tästä piti huolen vieraileva luennoitsija, toimittaja ja podcastien asiantuntija, Kalle Suomi. Etenkin kiinnitettiin huomiota siihen millainen kerronnan tyyli ja tunnelma haluttiin saavuttaa. Opiskelijat perehtyvät runsaasti erilaisiin podcasteihin ja analysoivat yrittäjyyttä käsitteleviä muita podcasteja.
...
Ryhmässä syntyi jaettu halu tuottaa jotakin oivaltavaa. Haluttiin, ettei kuunteluun käytetty aika tunnu hukkaanheitetyltä. Samalla myös havaittiin, että usein yrittäjyyttä käsitellään yltiöpositiivisesti tai ongelmakeskeisesti. Siksi toiseksi lähtökohdaksi asetettiin se, että jaksot pyrkivät kuvaamaan yrittäjyyttä rehellisesti ja moniäänisesti. Opiskelijoista tuli myös laatutietoisia podcasteja kuuntelemalla. Siksi äänenlaatuun ja äänen editointiin kiinnitettiin myös huomiota. Näin saatiin aikaan lopputulos, jota on miellyttävä ja helppo kuunnella.
Sen jälkeen kun sarjan yhteinen linja oli päätetty jokainen ryhmä ryhtyi käsikirjoittamaan omaa jaksoaan. Aiheen ja näkökulman he päättivät lopulta vapaasti. Kuitenkin yhteiset mietinnät sarjan konseptista takasivat sen, että sarjan jaksot muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Kaikissa on hienosti yrittäjäasenne kuultavissa, vaikka samalla tuodaan esille yrittäjyyden moniäänisyyttä kuulemalla rehellisesti erilaisia näkemyksiä yrittäjyydestä.
...
Yleisesti opiskelijoiden näkemys yrittäjyydestä muuttui aiempaa positiivisemmaksi ja laajemmaksi. Jopa kynnys yrittäjyyttä kohtaan madaltui osalla. Yhtenä avaintekijänä tässä oli kenties se, että yrittäjät korostivat, ettei yrittäjän tarvitse olla yksin. Ulkoistaminen on tärkeää, samoin yrittäjän verkostot ja lähipiirin tuki. Tämän kuultuaan yrittäminen ei kuulosta kenties enää niin pelottavalta tai askelelta kohti yksinäisyyttä.
Yrittäjän hyvinvointi on myös tärkeää menestyksessä. Yrittäjillä ei tarvitse olla kurjaa tai heidän ei tarvitse olla aina töissä, jotta yritys olisi menestyvä. Myös yrittäjällä on oikeus asettaa omat rajansa, niin työajoissa kuin esimerkiksis siinä, että hinnoittelee työnsä oikein.
...
Ella, Kaisa ja Kiira, ajanhallinta-jakson tuottajat: “Prosessi oli kiintoisa! Opimme podcastien tuottamisen “alkeet”, mutta saimme myös itse hyviä vinkkejä mm. omaan ajanhallintaan sekä yrittäjyyteen. Oli hyvä että mukana opettamassa oli myös vieraileva ammattilainen suoraan audatiivisesta maailmasta!”
Mikä oli yrittäjien vastaanotto?
...