Haastattelu: 15.5.2017
Haastateltava: luonnonvara-ala , valmistunut 1980
Teen työkseni paljon laboratorioanalytiikkaa, mm. uusien menetelmien kokeiluja talomme tutkijoiden tarpeisiin. Teen työstäni raportteja lähinnä talon omille asiantuntijoille. Laadin myös työohjeita.
Haen tutkimustietoa, raportteja sekä myös tietoa koulutusmahdollisuuksista. Osa etsimistäni julkaisuista on open access -julkaisuja.
Meillä on työpaikalla hyvä tietopalvelu, joka on rakentanut hyvän pohjan tiedonhaulle. Tiedonhakuun on käytettävissä sekä työpaikan verkkoon haettuja tietokantoja että vapaasti internetissä olevia tietokantoja. Käytössä on useita tietokantoja, mm. Google Scholar, jota olen eniten käyttänyt. Omaehtoiseen toimintaan kannustetaan, mutta apua on myös saatavilla. Taustatyö on tehty niin hyvin, että varsinainen tiedonhaku on helppoa. Toki käytän myös Googlea ja intraa.
Käytössämme on myös kattava määrä verkkolehtiä ja ekirjasto. Sosiaalista mediaa en ole työn puolesta käyttänyt.
Työelämän verkostot
Verkostoja ovat tietysti työkaverit, oma tiimi, samaan tutkimushankkeeseen osallistuvat, myös oman talon ulkopuolelta. Verkostot ovat tiedon löytämisen kannalta tärkeitä. Usein saa hyviä vinkkejä ja ideoita tiimipalavereista ja kahvipöytäkeskusteluista.
Ammatillinen osaaminen
Uusia menetelmiä kehitetään koko ajan. Jotta pysty kehittämään omaa osaamistaan, on pysyttävä uusimman tiedon tasalla. Ennen työpaikallani oli lehtikierto, jolloin ammattilehtiä ilmestyi omaan lokerikkoon tai jopa omalle työpöydälle. Silloin lehdet tuli ainakin selattua läpi. Nyt pitää olla joku erityinen kiinnostuksen kohde tai ”ylimääräistä” aikaa, että tulee selailtua verkkolehtiä säännöllisesti.
Mitä pitäisi opettaa opiskelijoille
Työpaikallani on harjoittelijoina sekä yliopiston pro gradu-tekijöitä että ammattikorkeakoulu- ja ammattikouluopiskelijoita, jotka usein tekevät lopputyönsä tai ainakin johonkin opiskelunsa osaan liittyvän raportin. Hyvä olisi, jos opiskelijoilla olisi kyky etsiä taustatietoja ja teoriaa opinnäytetöilleen.