Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

Alun perin typografin tekemistä merkinnoistä otettiin mallia ensimmäisiä ladontaohjelmia laadittaessa. Samat merkinnät ovat periytyneet edelleen html-kieleen.

HTML-merkkaus

HTML (HyperText Markup Language) on Web-sivujen julkaisuformaatti.

Se on yksinkertainen ja helposti opittava merkkaustapa, jota käyttämällä voidaan julkaista erilaisia sisältöjä Webissä. Vaikka HTML:stä puhutaan usein kielenä (Language), se on varsinaisesti www-julkaisemisen tiedostomuoto ja rakenteen esittämisen tapa. HTML ei siis ole ohjelmointikieli.

HTML-dokumentti koostuu tekstisisällöstä ja dokumentin rakennetta (ja osittain ulkoasua) kuvaavista merkinnöistä.

Peruskäsitteet: elementit ja tägit

Tyypillinen HTML-dokumentin rakenne näyttää yleensä seuraavalta

...

Wiki Markup
<\!DOCTYPE HTML \[käytetyn HTML:n versio\]>
<HTML>
&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; <HEAD>
&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; <TITLE>Tähän otsikko</TITLE>
&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;  </HEAD>
&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;  <BODY>
&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;   Sivun sisältö
&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; </BODY>
</HTML>

HTML-kielessä ei käytetä komentoja, vaan tekstin osia merkataan ns. tageilla

  • Esim. <TITLE> Otsikko </TITLE>
  • Tagien ja niiden sisällön muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan elementiksi

Tagien avulla HTML-dokumentille luodaan rakenne, jota kutsutaan puurakenteeksi.

...

HTML on siis loogiselta rakenteeltaan puumainen, vaikka se kirjoitetaan peräkkäistekstinä. Siihen viittaa myös se, että html-elementtiä kutsutaan juurielementiksi.

Web-sivustojen lähdekoodiin voi tutustua valitsemalla selaimesta Näytä > Sivun lähdekoodi. Se on hyvä tapa opiskella html-sivujen rakennetta ja erilaisia toteuttamismalleja. Kannattaa kuitenkin suhtautua sivustoihin kriittisesti, sillä web-sivun tekijöinä on monentasoisia osaajia. HTML-koodi voi olla täysin määrittelyjen vastainen, jolloin sivu toimii epävakaasti eri selaimilla. Sivu saattaa myös lakata näkymästä suunnittelijan toivomalla tavalla uusien selainpäivitysten myötä.

Selain

Selain (browser) on ohjelma, joka pystyy esittämään verkkosivuja käyttäjälle ja jolla voi liikkua sivulta toiselle.

Nykyään tavallisimpia ovat ns. graafiset selaimet, kun Firefox ja Internet Explorer. Graafiset selaimet esittävät sivun sisällön muotoiltuna ja usein visuaalisia tehosteita käyttäen.

Lisäksi on olemassa tekstiselaimia, jotka esittävät sivun pelkkänä tekstinä, yhdellä fontilla (esim. Lynx).

Selaimeksi voidaan lukea myös puheselain, joka esittää sivun puhesynteesiin perustuvana ääniesityksenä, sekä Braille-selain, joka esittää sivun kohokirjoituksella erityisellä laitteella.

Englannin kielen sanoilla client tai user agent kuvataan selainta laajassa merkityksessä: se on ohjelma, joka tarjoaa käyttäjälle käyttöliittymän verkon palveluihin. Nämä sanat ovat alkaneet vakiintua myös suomen kieleen osaksi IT-jargonia. Sanat voi suomentaa asiakasohjelmaksi tai asikkaaksi.

Luettelo WWW-selaimista

Selaimen tehtävät

  • Selain ottaa vastaan käyttäjältä käskyjä, tavallisesti näppäimistön tai hiiren kautta.
  • Selain pyytää palvelimelta dokumentteja
  • Selain ottaa vastaan palvelimelta dokumentteja ja muotoilee niistä sivun esitysasun, yleensä graafisen esityksen

Selainten historiaa

Palvelin

Palvelin ja sen toiminta

Web-palvelimeen (web server) voidaan tallentaa web-dokumentteja (kuten HTML-dokumentteja). Palvelin jakaa asiakaskoneille ja -ohjelmille. Palvelimen tärkein tehtävä on ottaa vastaan sivupyyntöjä ja vastata niihin.

Palvelin on yleensä passiivinen, eli se vastaa vaan siihen tuleviin pyyntöihin. Esimerkiksi kun käyttäjä klikkaa linkkiä verkkosivuilla, lähtee palvelimelle pyyntö näyttää käyttäjälle hänen pyytämänsä sivu.

Palvelin saattaa kerätä tietoja tällaisista tapahtumista erityiseen tapahtumatiedostoon eli lokitiedostoon (log file). WWW-suunnittelija voi käyttää lokitietoja hyväkseen, jos hän haluaa tietää, millä sivuilla käyttäjät käyvät eniten ja mitä reittejä pitkin sivuille päädytään. Lokitietoja voi käyttää esimerkiksi käytettävyyssuunnittelun apuna. 

WWW-suunnittelijat käyttävät useimmiten palvelinta siten, että he siirtävät sinne tiedostoja omalta koneeltaan, eli julkaisevat ne. 

Palvelinta ylläpitää usein ulkoinen palveluntarjoaja tai esim. kouluissa ym. laitoksissa erityinen atk-yksikkö.

Sivujen siirto palvelimeen

Kun verkkosivusto on valmis tai sitä halutaan testata oikeassa ympäristössään, se siirretään palvelimelle julkaistavaksi. 

FTP (File Transfer Protocol) on tiedonsiirtomenetelmä, jolla tiedostot kopioidaan omalta koneelta palvelimelle. Erilaisia FTP-ohjelmia on paljon. Useimmät suunnittelijat haluavat käyttää ns. graafista FTP-ohjelmaa, mutta tiedot on mahdollista siirtää myös tekstikomennoilla.

Katso opas WS_FTP:n käytöstä

Ulkoasun muotoilu CSS:llä

...