Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

Metropolian kulttuurin ja luovan alan klusterin kehittävässä hanketoiminnassa on jo usean vuoden ajan kokeiltu ja kehitetty uusia sosio-teknisiä ratkaisuja yhteistoiminnalle. Tavoitteena on ollut luoda innostavia ja avoimia työskentely-ympäristöjä, jotka mahdollisvat luottamukseen perustuvan yhteistoiminnan. Kehittävän hanketoiminnan ytimessä on ollut koulutusorganisaation ymmärtäminen tietointensiivisen työn organisaationa, jonka toimintamalleja tulisi uudistaa paremmin tietointensiivistä työtä ja oppimista tukevaksi. Aiemmat kehittämisprojektit ovat tarkastelleet tietointensiivisen työn muutosta erityisesti sosiaalisen median ja digitaalisen ulottuvuuden hyödyntämisen näkökulmasta. Tämä on tehnyt näkyväksi myös fyysisen ja aidon kohtaamisen merkityksellisyyden yhteisöllisyyden ja tiedon yhteisomistajuuden syntymisessä. Toisin sanoen digitaalinen toiminta vaatii avukseen ja vastapainokseen fyysistä tilaa ja satunnaisia kohtaamisia. Yhteistoiminnallisuuden kehittäminen koulutusorganisaatioissa vaatiikin digitaalisten toimintamallien kehittämisen ja käyttöönoton lisäksi erityistä huomiota tietointensiivisen työn ja oppimisen tilasuunnitteluun.

Kouluorganisaatioilla on yksityistä sektoria pienemmät mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa kokeilemalla ja kehittämällä erilaisia tilaratkaisuja. Tämän vuoksi tilojen mahdollisuuksiin perustuva kehitystoiminta jää usein pintapuoliseksi (esimerkiksi olemassa olevien kalusteiden järjestyksen muuttamiseksi). Kokonaisvaltaisempaan kehittämiseen on harvemmin resursseja. Tämän johdosta koulutusorganisaatiot eivät kykene uudistamaan toimitilojaan muuttuvien tarpeidensa mukaisiksi.

Tekniikkaa ja sovelluksia, joilla jäljitellään perinteisiä toimintamalleja on jo olemassa. Tällaiset mallit ovat kuitenkin kankeita ja tuskin muuttavat totuttuja toimintamalleja tai antavat opetukseen uutta sisältöä, koska yleensä esimerkiksi vanha liitutaulu on luotettavampi ja tutumpi käyttää kuin digitaalinen versionsa.

Suomi on ollut perinteisesti niin opetuksen kuin teknisen infrastruktuurin tasonsa puolesta edelläkävijämaa. Sellaisten sovellusten, jotka mahdollistavat  olemassa olevan huipputekniikan hyödyntämisen opetuksessa, luomisessa ja kehittelyssä suomalaiset taas ovat jääneet jälkeen tämän hetkisestä globaalista kärkitasosta.   Huomattavaa on myös se, että tekniikan ja laitteiden trivialisoituminen ja vakiintuminen kotikäytössä on luonut tilanteen, jossa koulun opetusympäristön tekninen taso ei aina vastaa yhteiskunnallista yleistä tasoa.  Tästä syystä uusien oppimisympäristöjen soveltaminen tämän hetkisellä varustuksella voi olla käytännössä jokseenkin mahdotonta.

Kouluissa on pääsääntöisesti nopeat tietoliikenneyhteydet, jotkamahdollistavat reaaliaikaisen toiminnan verkossa. Tukeutuen nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin perustuviin sovelluksiin voidaan opiskelumotivaatiota rakentaa ja tukea sekä parantaa kouluviihtyvyyttä.

HSPACE pyrkii etsimään ratkaisua tämän ongelmakentän ratkaisemiseksi. Hanke tutkii tulevaisuuden laite-, ohjelmisto ja tilaratkaisuja, jotka olisivat hyödynnettävissä suhteellisen huokeasti laajemminkin kouluorganisaatioissa.

Hankeidea

HSPACE-hankkeen lähtöajatuksena on, että tulevaisuudessa oppiminen ja koulutusorganisaatioiden toiminta on lähtökohtaisesti avointa ja yhteistoiminnallisuuteen pohjautuvaa. Tässä hankkeessa yhteistoiminnallisuudella viitataan Paul Adlerin ja Charles Heckscherin määritelmään yhteistoiminallisesta yhteisöstä (Adler & Heckscher (2006): Towards Collaborative Community), jonka he näkevät tulevaisuuden tietointensiivisen organisaation toimintamallina. Yhteistoiminnallisessa yhteisössä jokainen yksilö toimii kohti yhteistä päämäärää itse parhaaksi katsominsa keinoin. Ihmiset hakeutuvat sellasiin ryhmiin ja yhteistyöhön, jonka he katsovat kulloinkin tarkoituksenmukaisimmaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyö perustuu itseorganisoituvalle, luottamukseen perustuvalle yhdessä toimimiselle, jonka muodot ja mallit elävät koko ajan. Tietointensiivisessä työssä tällainen organisoitumismalli luo aivan uudentyyppisiä haasteita tilasuunnittelulle. Tarvitaan tiloja, joita voidaan helposti muokata erilaisiin käyttötarkoituksiin. Tavoitteena on luoda tiloja, joissa toisaalta erilaiset ihmiset (osin sattumanvarainenkin) voivat kohdata ja toisaalta tietointensiivisen työn vaatima keskittyminen on mahdollista. Koska koulutusorganisaatiot toimivat useassa eri maantieteellisessä paikassa, on myös näiden eri tilojen yhdistäminen erilaisten digitaalisten sovellusten avulla tärkeä kokeilukenttä. HSPACE-hankkeen testitiloissa on myös tarkoitus luoda luonteva yhteys fyysisen tilan ja netissä toimivien yhteiskirjoituspalveluiden ja muun yhteiseen tiedonrakentamiseen liittyvien apuvälineiden kanssa.

Tietoliikenneyhteyksien nopeutuminen mahdollistaa jo nyt reaaliaikaisen liikkuvan kuvan ja äänen siirron verkossa. Nopeilla yhteyksillä voidaan jo siirtää interaktiivisia sisältöjä reaaliajassa. Nämä mahdollistavat esimerkiksi osallistumisen opetustilanteeseen sijainnista riippumatta. HSPACE tutkii, suunnittelee ja toteuttaa yksilö- ja yhteistoiminnallisia oppimistilamalleja.  Hankkeessa keskitytään tulevaisuuden koulutusorganisaation käyttöön soveltuviin ja helposti eri käyttötarkoituksiin muokattaviin työtiloihin ja välineisiin. Hankkeessa toteutettavissa pilottitiloissa kokeillaan erilaisten päällekkäisten toiminnallisuuksien yhdistämistä samassa fyysisessä tilassa. Tiloissa kokeillaan muun muassa maantieteellisesti hajautetun yhteistyön helppokäyttöistä upottamista osaksi fyysistä tilaa (so. digitaalinen todellisuuskerros osana fyysistä todellisuutta). Hankkeessa luodaan avoimeen toimintamalliin soveltuvia tiloja ja testataan, opitaan ja jatkokehitetään niiden toimivuutta, muokattavuutta ja kestävyyttä osana alati muuttuvaa tietointensiivistä opetus-, oppimis-, tutkimus- ja kehitystoimintaa. HSPACE pyrkii käytännöllisiin ja kohtuuhintaisiin ratkaisuihin ja näin monipuolistamaan koulutusorganisaatioden toimintaa. Vaikka erilaista monityötilakehittelyä on tehty paljon yritysmaailmassa on varsinainen implementointi koulutusmaailmassa jäänyt pieneksi. Tämän hankkeen tavoitteena on löytää koulutusorganisaatioille toimivia tulevaisuuden hybriditilaratkaisuja. 

Hanketoimijoiden tiloissa (Vuosaaren peruskoulussa ja Metropolia Ammattikorkeakoulussa) valitaan hankkeen teemaan soveltuva tila, jonka toiminnallisuutta kehitellään yhdessä tilan käyttäjien kanssa. Hankkeessa luodaan useita yhteistoiminnalliselle koulutusorganisaatiolle sopivia toimintakonsepteja. Osaa näistä testataan alustavissa toimintakokeiluissa, joissa niiden toiminnallisuudesta ja toimivuudesta kerätään käytännön tietoa. Tarkoituksena on jalostaa tilakonsepteja iteroiden eli perustamalla kehittämistoiminta kokeilujen, analysoinnin ja jatkojalostamisen alati pyörivälle hermeneuttiselle kehälle. HSPACE-hankkeen pääkehitysmetodina on kokeilemalla oppien. Tämä metodi perustuu Fail Quikly -ajatteluun eli nopeaa, pienimuotoisesta toiminnasta käynnistyvään kokeilemiseen, jossaa ei pelätä epäonnistumista. Kehittely etenee ja saa voimansta siitä, että erilaiset käytännön ongelmat tunnistetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollisimman pienen mittakaavan kokeiluissa.

...

Vuosaaressa käydyn keskustelun perusteella tunnistettiin kolme pääkohtaa, joiden kehittäminen tuntuu luontevalta tavalta aloittaa toiminta:

1. Luokkatilojen ja perusopetustoiminnan tukeminen sekä kehittäminen. Esimerkiksi englannin kielen tunti voidaan pitää yhdessä reaaliaikaisesti toisaalla englantia opiskelevan ryhmän kanssa. Opetuskokonaisuuden voivat opettaja suunnitella halunsa mukaan yhteistyönä.

2. Läheisten alakoulujen ja  ja Vuosaaren yläasteen yhteistoiminnan kehittäminen. Esimerkiksi luodaan yhteys kahden toisistaan erillään olevan koulurakennuksen välille (esim. ruokala ja aulatilat) , jolloin voidaan tutustuttaa ja sitouttaa oppilaita.

3. Häiriökäyttäytymisen vähentäminen välituntitoimintaa kehittämällä. Esimerkiksi luodaan kiinnostavia interaktiivisia sisältöjä (vrt. peli), jotka samalla myös kehittävät motoriikkaa ja kognitiivisia kykyjä.  

Lähtökohtia Metropolia Ammattikorkeakoulun tilasuunnitteluun

"Moni asia onnistuisi paremmin kun oltaisiin kasvotusten, mutta siirtymisiin menee paljon aikaa eikä yhteisiä aikoja ole helppo järjestää". Lausahdus kuulostaa tutulta ja on tätä päivää! Metropolian tapauksessa HSPACE voisi tarjotatarjoaa/luoda luo uudenlaisen tavan käsitellä arkisia asioita.
Metropolia on levinnyt laajalle pääkaupunkiseudulla ja jakautunut moneen maantieteellisesti hajautuneeseen yksikköön -klustereiden ja yksittäisten toimipisteeseen. Eri koulutusklusterien ja koulutusohjelmien tekemiset eivät ole tuttuja toisilleen. Kuitenkin viimeistään koulusta valmistumisen jälkeen työelämässä pitää olla monialaisia kontakteja ja monialaista osaamista. Metropolia voisi luoda uuden konseptin, standardin, joka mahdollistaa ihmisten kohtaamisen naamakkain ilman fyysistä siirtymistä samaan paikkaan. Tästä Metropoliassa olisi tarvetta mahdollisuudelle kohdata naamakkain ilman maantieteellistä siirtymistä. Tällaisesta toimintakonseptista ollaan HSPACE:n sisällä keskusteltu nimikkeellä "puhelinkoppi". Puhelinkoppi on paremminkin ovi yhteiseen tilaan, jossa voidaan kohdata. Tila, välineet ja taustalla olevat ohjelmistot mahdollistavat monitasoisen kommunikoinnin ja yhteistyön.

Rauhoittumista, teeseremoniaa ja yhteistä hyvää oloa! . Tilan ja ympäristön mahdollisuuksien näkeminen on tilaa käyttäville hankalaa -aistit turtuvat nopesti emmekä enää noteeraa meita aiemmin häirinneitä tekijöitä. HSPACE voisi olla tiivistettynä verrattavissa raikkaaseen tuulen vireeseen, joka tuo uudenlaisia toimintamalleja ja mahdollisuuksia rakentaa uusia malleja toimia yhteisöllisesti. Yhdessäolo -yhteisten hetkien jakaminen ja toisten ymmärtäminen ovat avaintekijöitä ihmistenvälisessä toiminnassa. Esimerkiksi yksilöliikuntaharjoitteessa on tärkeää ohjaajan ja muiden osallistujien vuorovaikutus suoritukseen, tämän kaltaisia vuorovaikutusmalleja voitaisiin rakentaa HSPACE:n ääni ja kuvamaailmojen jakamisen avulla.

...