...
Käytettävissä oleva informaatio on rajallista. Nykyään käytämme niin hienostuneita työkaluja asioiden tekemiseen, ettei meidän tarvitse, emmekä usein voi täysin ymmärtää toteutusalustaa. Näin on myös Microjournalin kohdalla, vaikka kaikki Symfonyn päälle kirjoittamamme koodi onkin tunnettua, on kyse silti enemmän tai vähemmän ns. "mustan laatikon" skriptauksesta. Lähtökohtana projektissa toimii jokin kaikille osallistujille intuitiivinen idea. Tätä ideaa pyritään noudattamaan teknisellä toteutuksella. Toisaalta teknisellä toteutuksella myös jalostetaan alkuperäistä ideaa. Toimivalla prototyypillä voidaan löytää uusia mahdollisuuksia ja käyttöskenaariota alkuperäiselle idealle. Tyypillistä on myös, että käytettävät työkalut ovat rajautuneet ulkopuolisten tai sattumallisten syiden vuoksi.
Suunnitteluprosessi sai alkusysäyksensä Googlen ostettua Etherpad-palvelun;. Koska Googlella oli jo omasta mielestään samoja funktioita toteuttava palvelu (Google Wave) Etherpad aiottiin yksinkertaisesti lakkauttaa ja sen ohjelmoijat siirtää kehittämään Googlen omaa palvelua. Etherpadin käyttäjäkunta ei ollut asiassa samoilla linjoilla, ja pienen hapuilun jälkeen Etherpadin lähdekoodi vapautettiin. Syntyi ajatus, että tätä vapautunutta Etherpadia pitäisi jotenkin hyödyntää Microjournal-projektissa. Tässä on huomattavaa, että idea esitettiin täysin konseptuaalisista, ei-teknisistä lähtökohdista. Idean toteuttamiseksi olisi voitu karkeasti ottaen tehdä jotakin seuraavista:
- muokata etherpadin avointa koodia uudeksi palveluksi
- pitää palvelut erillään ja kehittää ainoastaan palvelun kuvausta ja käyttäjäkokemusta
- muokata microjournalin koodia etherpad-maisiin toimintoihin
- luoda jonkinlainen yhdistelmä etherpadista ja microjournalista
Vaihtoehto 4 vaikuttaa vastaavan mataliin resursseihin Etherpadin-suhteen, sekä Etherpadin teknologian edistyneisyyteen. Nopeasti Etherpadista voitiin tietää integroinnin kannalta keskeisistä asioista seuraavaa:
- toteutettu javalla
- paketoitu yhteen oman webserverin kanssa
- tietokantana mysql