Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

Kulttuurituottajat ovat järjestäytyneet ammatillisesti useiden eri ammattijärjestöjen alle. Suurin, noin 2500 jäsenen taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry kuuluu Akavan erityisalojen keskusliittoon. Stadia/Metropoliasta valmistuneet kulttuurituottajat ovat järjestäytyneet osittain Suomen kulttuurituottajat ry'ksi. Lisäksi suuri joukko tuottajia toimii taidespesifien järjestöjen sisällä: audiovisuaalisella alala toimivat Suomen Audiovisuaalisen alan tuottajat ry:ssä, teatterialan tuottajat TeMessä ja Tanssituottajat MAD ryssä. Profession toisena tukijalkana toimiva ammatillinen yhdistyminen on keskittynyt Taku ry:n piiriin, mutta samalla suuri määrä kulttuurialan tuottajista on hakeutunut muiden ammatillisten yhdistysten pariin usein tuottamansa kulttuurisisällön määrittelemän.

Tähän Nina :Että väittäisin myös, että todella iso osa tuottajista on myös kokonaan järjestäytymättömiä (kuten allekirjoittanut) koska ei itsekään ole hahmottanut ammattiaan, tai toisaalta kokenut järjestäytymisen tarvetta. Uskon, että kulttuurituottajuus on ammatti, johon hyvin usein myös ajaudutaan tai ajelehditaan, varsinkin nämä aikuiskoulutus/muuntokoulutuspuolen tuottajat. Tuskin kukaan heistä on ajatellut, että "isona musta tulee tuottaja". Ammattikenttä sekä toimenkuvat ovat tuottajille itselleenkin sangen hahmottumattomia, ja järjestäytymisen motiivina voikin olla pikemminkin vertaistukiryhmän saaminen sek'ä verkostojen laajentaminen kuin perinteiset ammattiliittojen tavoitteet. Tällöin myös löyhemmät järjestäytymisen muodot palvelevat usein."

Profession kolmantena tukijalkana olevaa instituutioperustaa on rakennettu limittäin kulttuurisihteerien ammattikunnan kehityksen kanssa. Kunnallinen kulttuurityö institutionalisoitui etenkin 80-luvun aikana kulttuuritoimeksi ja toimintansa lippulaivana toimiviksi kulttuuritaloiksi. vuonna 1993 kunnallisen kulttuuritoimen rahoituksen ahdingon myötä virkarakennetta karsittiin ja kunnan kulttuuritoimintoja supistettiin (Keltti 2001, Kangas 1999).

...

Tämän artikkeli empiirisenä perustana on Kulttuurituottaja (ylempi AMK) -tutkinnon osana tehty Nina Luostarisen opinnäytetyö Tuottaja telakalla. Siinä

N:"tavoitteena oli avata ajatusta miksi poikkitoimialaista innovaatiotyötä tulisi tehdä
sekä havainnoida millaisia mahdollisuuksia kulttuurituottajien uudenlaisille toimenkuville on
löydettävissä toimialojen rajapinnoilla. Pyrkimyksenä oli havainnoida esimerkkejä siitä kuinka
tuottajavälitteisesti luovuusosaaminen saadaan laajemmin käyttöön yhteiskunnan kaikilla alueilla."

prosessi

aineisto

N;"Skenaarioiden muodostamisessa keskeisessä roolissa toimivat ”tulevaisuuden pallottelusessiot”, eli henkilökohtaisiin tapaamisiin perustuvat asiantuntijahaastattelut. Haastattelujen rakenne seurasi aina samaa mallia, vaikka toimialat toisistaan poikkesivatkin. Niissä pyrittiin kartoittamaan alan yleisien tulevaisuusnäkymien valossa luovien alojen hyödyntämisenmahdollisuuksia sekä roolittaa tuottajaa luovan osaamisen välittämisessä.

Haastatteluissa ilmenneiden tulevaisuuskuvien ja mahdollisuuksien tueksi sekä varmentamiseksi tehtiin kyselyt suuremmalle asiantuntijajoukolle Webropolilla. Näiden avulla pyrittiin selvittämään haastatteluissa syntyneiden tulevaisuuskuvien kestävyys asiantuntijapanelistien
arviossa, ja takaamaan siten syntyneiden skenaarioiden ja visioiden todenmukaisuus.Niiden aikana löytyi myös uusia arvokkaita näkökulmia."

analyysistä

N:"Tähän jotain siitä, että tuottajille löytyi kaikkialta suuri tarve. Lisäksi jotain siitä  työn tekemisen tapa on muuttunut, ja uudenlaista "taiteellista" ajattelutapaa hyödyntämällä voidaan saavuttaa uudenlaisia innovaatioita, ei pelkästään niin, etää luovista aloista otetaan pintasilaus tai hassunhauska sipaus mukaan. Mukaan pitää saada törmäytettyä (tuottajavälitteisesti) luovan sektorin tekijöiden tapaa elää."

Osaamisen telakoitumien

Miten osaamiskartta rakentuu telakalla? suhteessa tähteen? Mikä on Ninan oma tähti? Millaisesta tähdestä olisi tällä sektorilla lisäiloa? Kommunikoinnin ja yhteistyön kipupisteet ja innostuksen lähteet? vastaanotto?

...

5. rajaipinta: taide / telakka; suomi / kv-tilaajatahon kulttuuri- ja liiketoimintaperusta

N:"Mä haastaisin tässä tuota tähtiajatusta...rajapintatyöhön soveltuva tuottaja on mielestäni pikemminkin ameebamaisen muuttuva, tai monilonkeroinen mustekala, jonkinlainen barbapapahybridi, joka pikemminkin osaa soluttautua yllättäviinkin joukkoihin sulavan notkeasti kuin tähden särmikkäästi. Kyky olla "sympaattisella tavalla vaaraton" tuntuu toimivan paremmin kuin piinkova asiantuntija-konsultti.

Joka tapauksessa ensiarvoisen tärkeinä ominaisuuksina pitäisin kykyä kuunnella, sekä taitoa reagoida pieniin impulsseihin - ja ennen kaikkea keskeisenä piirteenä innostumisalttiutta ja taitoa tartuttaa intoa myös muihin. "

Tulevaisuuden tuottaja hybriditaloudessa

...

Kuvitus: Nina kyhäilee leikattavan/askartelukartan. Tuottajan navigointiopas telakalle?

N:"Tuo navigointiopas on hauska ajatus! Sen kompassin sakaroihin voisi koota ytimekkäästi iskusanoja tärkemmistä ominaisuuksista muistilistaksi rajapintatyössä. Tyyliin:

Heittäydy leikkimään

Kun homma toimii älä kerjää kunniaa

Muista huolellinen taustatyö toimialan perusfaktoista ettet ole urpoturisti

jne.

Keksikää ."

LÄHTEET

Eräsaari, Risto. (2002a). Avoimen asiantuntijuuden analytiikka. Teoksessa Asiantuntijoiden areenat. Ilkka Pirttilä & Susan Eriksson (toim.)SoPhi 66, Jyväskylän yliopisto, Kopijyvä, Jyväskylä, 21-38.

...

Halonen, Katri (2009) Millaisella osaamisella maailmalle? Teoksessa Pia Strandman (toim.) Menestystä maailmalta.Musiikkialan pienyritysten vientivalmiuksien kehittäminen. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Kulttuuri ja luova ala. Helsinki.  http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/TK/Menestystae_maailmalta_2009.pdfImage Removed

Häyrynen,  (2009) Teoksessa Maarit Grahn & Maunu Häyrynen (toim.): Kulttuurituotanto. Kehykset, käytäntö ja prosessit. SKS, 2010.

...

Moisio Heidi, Holma Lotta. 2000. Kulttuuritapahtumien tuottajan rooli ja verkostot. Case LABRA. Helsingin kauppakorkeakoulu. http://www.culminatum.fi/zdoc/Tapahtumatuotantoraportti.pdfImage Removed. 15.2.2003

Moisio, Heidi & Jyrämä, Annukka (2001) Helsingin kulttuurikaupunkisäätiön ja tuotantoyhtiöiden välinen yhteistyö. Teoksessa Timo Cantell & Harry Schulman (toim.) Mitä oli kulttuurivuosi? Kirjoituksia Euroopan kulttuurikaupunkivuodesta Helsingissä. Helsingin kaupungin tietokeskus, Helsinki, 93-104.

...

Nina Luostarisen keväällä 2010 valmistunut opinnäytetyö Tuottaja telakalla: havaintoja mahdollisuuksista toimialojen rajapinnalla on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa https://publications.theseus.fi/handle/10024/15520Image Removed