Page History

h2.

{code}
/**TODO Tarkista 


- musiikki
- projektiopinnot
- "paikkaopintojen" hallinnointi opintohallintojärjestelmässä ja opintojen suhde opetussuunnitteluun 
	(vapaasti valittavat projektit, opiskelijan projekti, toimipisteen projekti)
- itsenäinen opiskelu
- AHOT ja korvaavat opinnot


*/
{code}

h2. 1 Suunnitteluvaihe alkaa

Opetussuunnitelmia ylläpidetään tällä hetkellä koulutusohjelmatasolla.

Yhdellä koulutusohjelmalla on useita saapumisryhmiä. Yhdellä saapumisryhmällä on yksi opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma kirjoitetaan koulutusohjelman tutkinnolle. Saapumisryhmän opetussuunnitelma on osajoukko koulutusohjelman opetussuunnitelmasta. Yhden saapumisryhmän opetussuunnitelma voi sisältää useita ammatillisen suuntautumisen opetussuunnitelmia.  Ammatillinen suuntautuminen tarkoittaa siten sääntöjen joukkoa joilla ohjataan saapumisryhmän opetussuunnitelman opintokokonaisuuksien valintaa.

1.1

Editorin *pääkäyttäjä* ylläpitää perustietoja koulutusohjelmista, tutkinnoista, koulutuksen tyyppiä, opetussuunnitelmien jäsennyksistä (ks. jäljempänä lisää), tarvittaessa opintojaksojen tunnuksia ja opetussuunnitteluun liittyvää perusohjeistusta (ei editorissa) ja opetussuunnitelman tilaa.

*Koulutusohjelmasta* ylläpidetään koulutusohjelman tunnusta opintohallintojärjestelmässä, koulutusohjelman tilastokeskustunnusta, koulutusohjelman suomen kielistä nimeä ja koulutusohjelman englannin kielistä nimeä.

*Tutkinnoista* ylläpidetään tutkinnon nimeä.

Koulutuksen *tyypistä* ylläpidetään koulutuksen nimeä.
* Perustietojen ylläpitoon, poislukien jäsennykset, liittyy kaikkiin sama puute: em. tiedot omistaa Tilastokeskus, OKM ja/tai ammattikorkeakoulun opetus\- ja opintohallintojärjestelmä. Tietojen ylläpito on tietojen kopioinitia järjestelmien välillä

1.1.

Kun opetussuunnittelun prosessi alkaa opetussuunnitelman sisältö tallennetaan opseditoriin. Opetussuunnitelmasta tallennetaan opetussuunnitelman perustiedot, opinnot, opintojen rakenne, ajoitussuunnitelma ja yksi tai useampi opetussuunnitelman jäsennys.

*Opetussuunnitelman perustiedot* on kuvaus opetussuunnitelman sisällöstä. Perustiedoissa on  informaatiota jolla opetussuunnitelman sisältö yhdistetään saapumisryhmiin, tutkintoon, opintohallintojärjestelmän yksiköihin ja vastuuuhenkilöihin ja tietoja opetussuunnitelman kehittämisestä

*Opetussuunnitelman opinnot*  ovat opintojen joukko opetussuunnitelmassa. Opinnot ovat jotain tyyppiä. Opintotyyppeinä käytetään tällä hetkellä opintokokonaisuuksia ja \-jaksoja. Opintotyyppi opintokokonaisuus _sisältää_ opintokokonaisuuksia ja opintojaksoja. Opintotyyppi _opintojakso_ on opetussuunnitelman pienin yksikkö. Opintojakso ei voi sisältää muita opintoja. (Tässä esityksessä ei käytetä muita opintotyyppejä, koska muut opintotyypit ovat palautettavissa em. opintotyyppeihin).

*Opintojen rakenne* kuvaa sitä miten opinnot ryhmitellään opintokokonaisuuksiksi ja \-jaksoiksi. Opintojen rakenteita voi olla useita yhdessä opetussuunnitelmassa. Muita rakenteita on nykyisessä mallissa kutsuttu "jäsennyksiksi". Jäsennyksiä voi olla useita.Yksi opintojakso voi sisältyä useampaan kuin yhteen kokonaisuuteen. Opintojakso voidaan sisällyttää rakenteeseen kolmella jäsennystyypillä:  "kuuluu rakenteeseen ja kuuluu vain yhteen",  "kuuluu rakenteeseen ja voi kuulua useaan" ja "kuuluu rakenteeseen, osuus opintopisteistä" Yksi opintokokonaisuus voi kuulua vain yhteen jäsennykseen. 

* Jäsennyksen rakenteen puutteena \(?) on ettei jäsennyksen sisällä sallita sisäkkäisiä rakenteita, kuten sallitaan opetussuunnitelman oletusrakenteessa (opintokokonaisuus, \-jakso)
* osa jäsennyksistä on "erikoismerkityksellisiä" ja niiden sisältö tulisi voida pakotetusti määritellä täytettäväksi (esim. amk asetuksen mukainen opetussuunnitelman rakenne)
* erikoismerkitykselliset jäsennykset tulee voida erotella muista jäsennyksistä

*Ajoitussuunnitelma{*}ssa kuvataan taulukkona opintojen sijoittuminen aikaan. Aikayksikkönä voidaan käyttää lukuvuotta, lukukautta tai periodia. Jos yksikkönä käytetään periodia, periodien lukumäärän voi määritellä. Lukuvuosien ja \-kausien määrä lasketaan perustiedoissa määritellystä tutkinnon kestosta.

* _Virhe toimintatavoissa:_ ajoitussuunnitelmassa saattaa olla ajatusvirhe. Vuosisuunnittelun näkökulmasta tuntuu välillä oudolta että opinnot ajoitetaan ajoitussuunnitelmassa kausille. Opetussuunnitelmatasolla ilmeisesti tosiasiallisesti määritellään  _opintojen peräkkäisyys ja samanaikaisuus_: " jotta voit tulla tälle aihealueelle, opintojaksolle, sinulla on oltava suoritus tästä osaamisalueesta, opintojaksosta jne."

1.2

Opetussuunnittelun alkaessa tallennetaan opetussuunnitelman "pohja" järjestelmään. Jos opetussuunnitelma on uusi tallennetaan opetussuunnitelma uutena. Jos opetussuunnitelma on versio edellisen saapumisryhmän opetussuunnitelmasta opetussuunnitelma kopioidaan aiemmasta sisällöstä.
* _Epäselvää toimintatavoissa:_ opetussuunnitelmat kiinnitetään saapumisryhmää = "jokaisella saapumisryhmällä on opetussuunnitelma". Oikeammalta (katso alempaa lisää) tuntuu toimintatapa, jossa tutkinnolla, koulutusohjelmalla, aineella ja/tai organisaatioyksiköllä on yksi opetussuunnitelma ja eri saapumisryhmät voivat käyttää (eri versioita) em. opetussuunnitelmasta. Kopiointi saapumisryhmälle vaikuttaa kummalliselta?

* _Epäselvää toimintatavoissa:_ Yksi opetussuunnitelma voi sisältää toisen opetussuunnitelman tai yksi opetussuunnitelma voi liittyä moneen opetussuunnitelmaan

* Ensin tallennetaan perustietoja opetussuunnitelmasta. Minkä koulutusohjelman opetussuunnitelmasta on kyse, kuka opetussuunnitelmasta vastaa, tutkinnon laajuus ja opintojen kesto, tutkinto ja tutkintonimike. Em. perustiedot _kopioidaan_ opetushallintojärjestelmästä, joka omistaa ryhmä \-tiedon.

* _Virhe toimintatavoissa_ : Toivottavaa olisi että editori saa opetussuunnitelman perustiedot järjestelmältä, joka tiedot omistaa. Tietojen kopioinnissa tapahtuu virheitä tai tietoja ei ylläpidetä. Tästä seuraa että opetussuunnitelma ei löydä vastinpariaan opintohallintojärjestelmässä ja/tai vuosisuunnittelussa




h2. *2 Sisällön suunnitteluvaihe päättyy*

2.1

Opetussuunnitelma siirtyy hallinnolliseen hyväksyntään. Hallinnollisen hyväksynnän aikana opetussuunnitelman sisällöstä näytetään päätöksen tekijälle, opetussuunnitelman perustiedot, ja ajoitussuunnitelma. Tarvittaessa koko opetussuunnitelman sisältö on oltava päätöksen tekijän käytössä.

Päätöksen tekoon tarvitaan opetussuunnitelman kehittämistyön sisältöön liittyvää informaatiota. Informaatio tallennetaan opetussuunnitelman perustietoihin.
* Puute toimintatavoissa : hyväksymismenettelyyn liittyvää näkymää ei voida näyttää suoraan editorista. Editorin näkymä on koulutuksen suunnittelijan näkymä. Hallinnollisen hyväksynnän tekijän informaatio on kooste yhdestä tai useammasta opetussuunnitelmasta.

2.2
Hallinnollisen hyväksynnän jälkeen pääkäyttäjä muuttaa opetussuunnitelman tilaa
* Hallinnollisen hyväksynnän tekijä ei voi tehdä hyväksymistä keskitetysti, koska kooste näkymää opetussuunnitelmista ei ole olemassa. Yksittäisten opetussuunnitelmien hyväksyminen on liian työlästä hyväksymisvaiheessa


2.3
Opetussuunnitelmat siirretään (kopioidaan) toisuun ja WinhaPro:n.
* _Virhe toimintatavoissa: _tässä on prosessin vakavimpia virheitä: hyväksyttyjen opetussuunnitelmien sisältö _kopioidaan _ koulutuksen vuosisuunnittelujärjestelmään ja opiskelu\- ja opintohallintojärjestelmään. Tästä toimintatavasta on ehdottomasti päästävä eroon.

Opetussuunnitelmaa siirrettäessä opetussuunnitelma voidaan siirtää yhtenä opetussuunnitelmana tai, jos OPS sisältää suuntautumisia, suuntautumisina tai yhtenä OPS:na ja suuntautumisten OPS:na. Siirtomuodon määrittelee koulutusohjelman tapa suunnitella toteutuksia saapumisryhmälle ja/tai suuntautumisille. 
* halua hallita suuntautumisia tällä tavoin on virhe

Hyväksymisen/siirron yhteydessä sovellus tekee tarkistuksia opetussuunnitelman sisältöön. Tarkistukset ovat tyyppiä "varoitus" tai "blocker". Käyttäjä voi ohittaa varoitukset. Blockeri estää etenemisen. Hyväksymisen yhteydessä tarkistetaan opintojen fi_FI ja en_EN nimien tallennus, ajoitussuunnitelma, perustietojen tallennus, tutkinnon laajuus yms.

* puutteellisesti tallennetun opetussuunnitelman sisällön siirron herjat tulevat pääkäyttäjälle eivät henkilölle joka tiedot omistaa. Pääkäyttäjä ei ole sisällön asiantuntija, mutta saattaa joutua hyväksymisvaiheessa tekemään sisällöllisiä ratkaisuja (opetussuunnitelmat siirtyvät vastuuhenkilöltä pääkäyttäjälle ja sieltä hallinnollisen hyväksynnän tekijälle. Hallinnollisen hyväksynnän jälkeen opetussuunnitelma siirtyy koulutuksen suunnittelijalle. Opetussuunnitelman omistaja on mielestään tehnyt kaiken tarvittavan ja odottaa opetussuunitelman siirtyvä ilman välivaiheita automaattisesti koulutuksen suunnittelijalle. Jos opetussuunnitelma sisältää nyt varoituksia tai blockerin niin niihin on reagoitava "väärän pöydän äärellä").

Opetussuunnitelman siirron jälkeen vuosisuunnittelussa/toisussa (toimintasuunnittelujärjestelmä) kiinnitetään ryhmälle opetussuunnitelman sisältö. Em. toimenpiteen jälkeen vuosisuunnittelulla ovat opinnot, opetussuunnitelman rakenne ja suunniteltu ajoitus käytettävissään.
\\
* _Virhe toimintatavoissa:_ _hämärä vaihe, koska informaatio ryhmä-ops liitoksesta on jo olemassa; miksi tämä tehdään?_

*  

{color:#366092}{*}Puutteet{*}{color}{color:#366092}* *{color} {color:#366092}{*}ja virheet{*}{color}{color:#366092}* *{color} {color:#366092}{*}toimintatavoissa{*}{color}

Opetussuunnitelma liittyy tutkintoon eikä koulutusohjelmaan. Koulutusohjelmalla tarkoitetaan "koulutuksen järjestäjää" ja opetussuunnitelmalla "opintoja joilla tutkinnon osaaminen saavutetaan". Yksi koulutusohjelma voi sisältää useita tutkintoja.

Käsitys yhden opetussuunnitelman sisällöstä on epäselvä ja usein rajoittunut. Kun puhutaan "saapumisryhmän" tai "koulutusohjelman" tai "opiskelija" opetussuunnitelmasta niin opetussuunnitelmakäsitteen "sisältö" pysyy vakiona mutta "näkymä" vaihtuu. Samoin ei mielestäni ole perusteita sille, että opetussuunnitelman sisältöä suunnitellaan siten että "suljetaan" opiskelija yhteen opetussuunnitelmaan. Ilmeisesti _ainoa hallinnollisesti rajoittava tekijä on tällä hetkellä että opiskelija saa opinto-oikeuden yhteen tutkintoon_. Opiskelija valmistuu siihen tutkintoon, johon hän on saanut opiskeluoikeuden valtakunnallisessa yhteishaussa.

Opetussuunnitelma suunnitellaan vuosittain yhdelle saapumisryhmälle. Saapumisryhmä tarkoittaa yhdessä amk:n yhteishaussa hakijoiden joukosta opiskelijaksi valittuja ja opiskelupaikan vastaanottaneita henkilöiden joukkoa.Opetussuunnitelman sisällössä määritellään miten ao. saapumisryhmän opiskelja voi saavuttaa tutkinnon tuottaman osaamisen.

Edellisestä kappaletta ei saa tulkita niin että opetussuunnitelma suunnitellaan vain saapumisryhmälle: usean saapumisryhmän opetussuunnitelmat muodostavat koulutusohjelman opetussuunnitelman. Saapumisryhmien opetussuunnitelmista muodostuvaa koulutusohjelman opetussuunnitelmaa (tai usean saapumisryhmän opetussuunnitelmaa) ei tällä hetkellä voi tarkastella minkään järjestelmän kautta. 

h5. Valtakunnallisesta koulutusohjelmarakenteen uudistuksesta 

Edellisten kappaleiden (virheellinen) ajattelumalli tulee ottaa tässä huomioon: mitään perustetta sille että opetussuunnitelma on "saapumisryhmän" tai "koulutusohjelman" ei ole olemassa. Jos toimitaan johdonmukaisesti niin voidaan ajatella että on "aineen - tieteenalan" opetussuunnitelma, "organisaatioyksikön opetussuunnitelma", "ammattikorkeakoulun opetussuunnitelma" ja vielä samanaikaiseti usea näistä opetussuunnitelmista. Käyttäjät tekevät valinnan mille tasolle opetussuunnitelma kirjoitetaan ja millä tasolla opetussuunnitelmaa kussakin tilanteessa tarkastellaan tai miten opetussuunnitelmat koostetaan (tutkinto, tieteenala, aine yms.). Saapumisryhmä \-käsitettä käytetään tässä yhteydessä, koska sen avulla voidaan viestiä että tapahtuma on syklistä ja tapahtuma liittyy opiskelijaan.

Valtakunnallisen koulutusohjelmarakenne uudistuksen sisältöä tulee ymmärtää tästä näkökulmasta.Rakenneuudistus ei tarkoita sisällöllisesti mitään (opetussuunnittelu). Koulutusohjelmarakenteiden uudistus johtaa vain uuteen tapaan ryhmitellä koulutusohjelmia ryppäiksi. Uudistus "näyttää" muutokselta yksittäisen koulutusohjelman hallinnolisesta näkökulmasta.Voidaan ajatella syntyvän esim. rakennusalan, tietotekniikan alan, kulttuurialan, insinöörin, sairaanhoitajan koulutusohjelmia. Miten em. ryppäät muodostuvat on hallinnollinen päätös. Hallinnolliset päätökset vaikuttavat välillisesti opetussuunnittelun sisältöön ja ilmeisesti tämä onkin työn tavoite\(?).

Käsittääkseni uudistusta vaati malli, jolla opetussuunnitelmia rakennetaan. Jos tämä tavoite saavutetaan koulutusohjelmien rakenteellisella uudistuksella - hyvä niin. Ajatellaan nykyistä koulutusohjelmarakennetta _opiskeiljan_ näkökulmasta. Mikä on opiskelijan näkökulmasta peruste sille, että koulutusohjelmat ovat rakentaneet "siiloja" koulutusohjelman sisälle ja välille? Esim. insinöörien opetussuunnitelmat on rakennettu niin että opiskelija ei voi liikkua koulutusohjelmien välillä eikä parhaimmillaan edes yhden koulutusohjelman ammatillisten suuntautumisten välillä.

Mikä on peruste sille, että yhden opetussuunnitelman sisällä ei voi siirtyä toisen koulutusohjelman sisältöön ja valita sieltä koulutuksen sisältöön, joka opiskelijan mielestä muodostaa hänelle järkevän tutkinnon kokokonaisuuden? Koulutus on organisoitu siten että opiskelija ei voi hakea kulttuurialalla, sosiaali\- ja terveysalalla tai tekniikan ja liikenteen alallla liiketalouden alan osaamista. Mielestäni mitään sisällöllistä perustetta ei nykyiselle toimintamallille ei ole.

Edellisessä on tosiasiassa on kyse johtamisen haasteista, joka määrittelytyössä voidaan ohittaa. Määrittelyssä on varmistuttava ettei järjestelmän toteutuksessa sallita toteutusta, jossa koulutuksen suunnittelijat voi sulkea opetussuunnitelmien sisältöä opiskelijoilta ja se että koulutuksen suunnittelijat voivat tarkastella opetussuunnitelmiaan useassa "rakennemallissa".

Ensimmäisen vaatimukseen ei tarvitse tietojärjestelmätasolla regoida (kysessä on koulutuksen toimintatapoihin liittyvä asia). Jälkimmäiseen vaatimukseen tulee voida vastata: järjestelmä on määriteltävä niin että riippumatta siitä mille tasolle opetussuunnitelman sisältö kirjoitetaan, opetussuunnitelmaa voidaan tarkastella muilla rakennetasoilla.

h2. 3 Koulutuksen vuosittainen suunnittelu

*<jäsennysluonnos>*

\- tähän se osuus opetussuunnittelusta joka valuu vuosisuunnitteluun

\- opetussuunnittelun sykli on 4 vuotta, 1 vuosi, 0,5 vuotta (tutkinto, valinnaiset - ja vapaasti valittavat opinnot ja vapaasti valittavat opinnot)

\- nykyisessä toimintatavassa on virhe: toimitaan ikään kuin sykli olisi 4 vuotta

\- &nbsp;varmistuttava ettei esiinny tekniikan koulutusalan systeemivirheettä - ohitetaan opetussuunnittelu - &nbsp;tehdään "toimintasuunnitelma"

* tämä malli ei ole virheellinen sinänsä jos näin toimitaan aidosti; se on virhe tilanteissa, joissa opetussuunnittelu jätetään tekemättä
* mallin etu on joustava reagointi teknologiamuutoksiin
* nykyisessä mallissa sama reagointikyky toteutetaan valinnaisilla opinnoilla (tarjontakorit)

\- vapaasti valittavien kohdalla opetussuunnittelun toiminnasta tapahtuu vasta vuosisuunnittelussa: tänään päätetään että huomenna alkaa vapaasti valittava opinto - erikoisasiantuntija tulee vierailulle yms. Em. tapahtuma sisältää sekä opetussuunnittelua, vuosisuunnittelua että toteutussuunnittelua

\- tarjontakorien toimintalogiikka ja mistä tarve tarjontakoreille syntyy; seuraukset opetussuunnittelun