Versions Compared

Old Version 91

changes.mady.by.user Marja Koskua

Saved on

compared with

New Version 92

changes.mady.by.user Marja Koskua

Saved on

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

Kehityt alan osaajaksi tekemällä, yrittämällä ja satsaamalla opiskeluun aikaa

Varoitus, Huomio, Huutomerkki, Merkki, Sininen, Symboli

  • Insinööri (AMK) -tutkinto laajentaa työuralla etenemisen mahdollisuuksia.
  • Tieto- ja viestintätekniikan alan ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto on hyvä pohja insinööriopinnoille. Opintojen aloittamista tukee myös se, että alan käsitteet ovat jo osittain tuttuja. Kehitä pohjaosaamistasi jo väyläopintojen aikana tekemällä ammatillisen tutkintosi opinnot mahdollisimman hyvin.
  • Insinööriopinnoissa korostuu tekemällä oppiminen: ensin pala teroriaa, ja sen jälkeen harjoitellaan ja sovelletaan sitä harjoitustehtävissä ja projekteissa.
  • Korkeakouluopinnoissa vaativuustaso kasvaa. Asenne on tärkeä. Omaa osaamista ja taitoja voi kehittää monella tavalla. Käytä hyödyksesi kaikki oppimismahdollisuudet ja kehitä itseäsi tietoisesti, tavoitteellisesti ja oma-aloitteisesti.
  • Kyse on sinun elämästäsi ja tulevaisuudestasi. Insinööriopintojen alkuvaihe on hyvin tärkeä opintoihin sitoutumisessa. Älä vertaa itseäsi muihin. Jollekin toiselle jonkin alueen oppiminen voi olla helpompaa, mutta älä lannistu, vaan satsaa aikaa oppimiseen ja tekemiseen. Jollakin toisella alueella sinä voit olla se, joka osaa enemmän.
  • Toiminnallinen yhdessä tekemiseen perustuva opetustoiminta edistää ryhmäytymistä, yhteishenkeä ja toinen toisensa tukemista opinnoissa.

Priorisoi opiskelu sijalle 1 ja suunnittele ajankäyttösi sen ympärille


  • Haku Metropolian Avoimen amk:n opintojen perusteella -väylähaussa edellytettävät kurssit on suunniteltu niin, että ne tukevat opintojen aloittamista insinöörikoulutuksessa.
  • Valmistaudu siihen, että korkeakouluopintojen vaativuustaso, etenemistahti kursseilla ja korkeakouluopinnoissa edellytettävä työmäärä on erilainen kuin ammatillisen perustutkinnon opinnoissa.
  • Korkeakouluopinnot edellyttävät vahvaa sitoutumista. Päätoimisen työn tekeminen opintojen ohella ei ole mahdollista. Sinulta edellytetään aktiivista osallistumista opetukseen ja tiimityöskentelyyn kaikkina opetusviikkoina (ma - pe, klo 9 - 16).
  • Ajankäytön suunnittelu on tärkeää. Valmistaudu siihen, että heti tutkinto-opintojen alkaessa opintojen tekeminen voi viedä sinulta paljon aikaa. Pelkät lukujärjestykseen merkityt opetustunnit eivät kata opiskeluun liittyvää työmäärää: korkeakouluopinnoissa edellytetään myös opetustuntien ulkopuolisen ajan käyttämistä opiskeluun.
  • Vaikka korkeakouluopintojen tukena on valmista opiskelumateriaalia, kannattaa tehdä heti opintojen alusta lähtien opetustuntien aikana myös omia muistiinpanoja. 

Kehitä kielitaitoasi oma-aloitteisesti ennen insinööriopintojen aloittamista ja insinööriopintojen aikana


  • Täällä on kerrottu kielitaitovaatimuksista: Miten voit kehittää kielitaitoasi väyläopintojen aikana
  • Opiskelijalla on vastuu siitä, että hänellä on korkeakouluopinnoissa edellytettävä kielitaito (suomi, englanti).
  • Insinööri (AMK) -tutkinnon opinnot edellyttävät suomen kielen taitotasoa, jolla pärjää korkeakouluopinnoissa. Täydellistä suomen kielen taitoa ei edellytetä.
    • Tutkinnon opinnot alkavat suomenkielisillä opinnoilla.
    • Pääaineopintoihin siirrytään puolen vuoden opintojen jälkeen.
    • Osassa pääaineista opetus toteutetaan suomen kielellä, osassa englannin kielellä.
    • Englanninkielistä opiskelumateriaalia käytetään myös suomenkielisillä kursseilla heti opintojen alusta lähtien.
  • Insinööriopinnot on toteutettu niin, että kielitaito kehittyy myös tutkinnon ammatillisten opintosisältöjen, kieliopintojen ja opetuksen toteuttamistapojen avulla. Opintojen alkaessa suomen kielen taidon pitää kuitenkin olla sellaisella tasolla, että voi pärjätä korkeakouluopinnoissa.
  • Insinööriopintoihin on integroitu sekä suomen että englannin kielen ja viestinnän opintoja. Osa tutkintoon sisältyvistä kieliopinnoista toteutetaan erillisinä kursseina (Tekniikan alan ruotsi 5 op sekä Suomi toisena kielenä: työelämän suomi 5 op; koulusivistyskieli määrittää, mikä opinto tutkintoon edellytetään).
  • Tarjolla on myös Metropolian S2-klinikka Suomi toisena kielenä -taustaisille tekniikan opiskelijoille (henkilökohtainen tuki ja ohjaus, toiminta alkanut keväällä 2022).

...

Kehittyvän kielitaidon arviointiasteikko

Varoitus, Huomio, Huutomerkki, Merkki, Sininen, Symboli

  • Tutustu Opetushallituksen laatimaan kehittyvän kielitaidon arviointiasteikkoon ja arvioi omaa kielitaitoasi: Kehittyvän kielitaidon arviointiasteikko
  • Korkeakouluopinnoissa edellytetään B2-tason kielitaitoa.

...

A1Kehittyvä alkeiskielitaito: suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
A2Kehittyvä peruskielitaito: välittömän sosiaalisen  kanssakäymisen perustapeet ja lyhyt kerronta
B1Sujuva peruskielitaito: selviytyminen arkielämässä
B2Itsenäinen kielitaito: selviytyminen monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa
C1Taitavan kielitaidon perustaso: selviytyminen monissa vaativammissa kielenkäyttötilanteissa
C2Taitavan kielitaidon kehittynyt taso: selviytyminen vaativissa kielenkäyttötilanteissa


Miten kielitaito kehittyy A1-tasolta A2-tasolle
  • Puheesta ja kirjoituksesta tulee yhtäjaksoisempaa ja sidosteisempaa.
  • Tuotokseen tulee enemmän sanastoa ja sisältöä.
  • Välitön tarve puhekumppanin tai opettajan tukeen vähenee.
  • Ymmärtäminen laajenee yksittäisten sanojen tasolta joidenkin pääasioiden ja pidempien jaksojen ymmärtämiseen.
Miten kielitaito kehittyy A2-tasolta B1-tasolle
  • Vuorovaikutus onnistuu vähitellen myös ennakoimattomissa tilanteissa.
  • Taito tehdä aloitteita keskustelussa kehittyy.
  • Tekstilajien hallinta laajenee.
  • Oppii ymmärtämään, keskustelemaanja kirjoittamaan aiheista, jotka eivät välittömästi liity omaan elämään tai elinpiiriin.
  • Pystyy osallistumaan useamman henkilön keskusteluun tai ryhmätilanteeseen.
  • Pystyy varioimaan ilmaisuaanja ilmaisu on sidosteisempaa.
Miten kielitaito kehittyy B1-tasolta B2-tasolle
  • Abstraktiotaso nousee ja käsitteellisten aiheiden käsittelystä tulee helpompaa.
  • Ilmaistusta tulee varioivampaa. Opiskelijalla on monia vaihtoehtoisia keinoja ilmasta asioita.
  • Viestinnästä tulee entistä itsenäisempää ja opiskelija pystyy itsekin ohjailemaan vuorovaikutustilanteita.
  • Opitaan erottamaan eri tilanteisiin sopivat kielenkäyttötavat (mm. muodollinen ja epämuodollinen rekisteri) varioivissa konteksteissa ja käyttämään kieltä systemaattisesti tilanteen ja tarkoituksen mukaisella tavalla.
  • Yleistajuisten aiheiden ymmärtäminen ja niistä keskusteleminen ja kirjoittaminen on suhteellisen helppoa, vaikka aiheet eivät liitykään suoraan omaan elämään ja kiinnostuksen kohteisiin.
  • Tarkkuus lisääntyy, ilmaisukeinot monipuolistuvat ja ilmaisu tiivistyy.
Miten kielitaito kehittyy B2-tasolta C1-tasolle
  • Sekä puheen että tekstin ymmärtämisestä vaivattomampaa aiheesta, kielimuodosta ja tilanteesta riippumatta.
  • Kielelliset resurssit ovat laajat, monipuoliset ja varioivat. Ilmaisu on täsmällistä, tarkkaa, tilanteen mukaista ja entistä tehokkaampaa.
  • Toimiminen itselle vieraammissa, yllättävissä tai nopeissa vuorovaikutustilanteissa helpottuu.

Ajankäytön suunnittelu

Tavoitteellinen opiskelu edellyttää ajankäytön suunnittelua
  • Ajankäytön suunnittelu on olennaista opintojen edistymisessä. 
  • Ajankäytön suunnittelussa voi käyttää esim. excel-taulukoita tai netistä löytyviä ajanhallintaa tukevia sovelluksia.
  • Priorisoi opiskelu sijalle 1 ja suunnittele ajankäyttösi sen ympärille.

Seuraa yhden viikon ajan, mihin aikasi kuluu

  • Merkitse taulukkoon tarkoilla kellonajoilla 24/7 kaikki, mitä päiviisi sisältyy.
  • Samalla pidät kirjaa myös yöunen määrästä ja siitä, kuinka säännöllinen vuorokausirytmi sinulla on.
  • Tarkka seuranta voi avata silmiäsi monella tavalla, kun näet konkreettisesti, mihin kaikkeen aikaa kuluu.

Tarkastele kriittisesti ajankäytön seurantaasi

  • Onko ajankäyttösi tehokasta?
  • Jääkö opiskelulle riittävästi aikaa? Tukeeko ajankäyttösi tavoitteellista opiskelua?
  • Mitä priorisoitavaa ajankäytössäsi on? Mikä on oma prioriteettijärjestyksesi? Tukeeko priorisointisi  opintojen tekemistä?
  • Onko kaikki ajankäytön seurantalistassa näykyvä olennaista?
  • Onko osa-alueiden suhde tasapainossa?
  • Mitä on mahdollista jättää pois, kun kaikki ei mahdu? Mistä voit luopua?
  • Osaatko sanoa ei?
  • Nukutko tarpeeksi?
  • Onko sinulla säännöllinen vuorokausirytmi?
  • Mitä hyvä elämä mielestäsi sisältää?
  • Mikä motivoi sinua?
  • Oletko multitaskaaja eli monta asiaa tekeillä samaan aikaan? Tuottaako se tulosta?
  • Minkälainen keskittymiskyky sinulla on?
  • Houkuttelevatko muut virikkeet, kun yrität keskittyä opiskeluun? Mitä tälle ongelmalle voisi tehdä?
  • Mistä saat energiaa? Mikä kuluttaa voimiasi?
  • Miten huolehdit omasta hyvinvoinnistasi?
  • Osaatko rentoutua? Onko sinulla aikaa siihen?
  • Kuinka paljon tarvitset aikaa palautumiseen? Onko sinulla siihen riittävästi aikaa?
  • Mitä korjausliikkeitä sinun pitäisi tehdä?
Laadi itsellesi viikkoaikataulu
  • Sovita ajankäytön suunnitteluaikatauluun kaikki olennaiset elämäntilanteeseesi liittyvät asiat.
  • Merkitse aikatauluusi, minä ajankohtina keskityt opiskeluun.
  • Varaa opiskeluaikaa myös opetustuntien ulkopuolisiin ajankohtiin. Tee opintoja niinä ajankohtina, joihin olet suunnitellut opiskelua.
  • Älä tee aikataulusta liian tiukkaa: yllätyksiä voi tulla.
  • Jätä aikaa myös rentoutumiseen ja palautumiseen ja muista riittävien yöunien merkitys jaksamisessa.
  • Noudata laatimaasi aikataulua.
Seuraa ajankäyttöäsi ja tee korjauksia, jos niihin on tarvetta
  • Tarkkaile, toimiiko aikataulutuksesi: tukeeko se elämäntilannettasi ja opintojen tekemistä.
  • Tee korjauksia, jos aikataulu ei ole realistinen.