Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

  • dramatisoiduilla, suullisesti kerrotuilla tarinoilla pidettiin yhteisöjen oma kulttuuri elossa ja siirrettiin tietoa sukupolvelta toiselle
  • tarinoiden avulla myös säilytettiin ja siirrettiin eteenpäin tietoa yhteisön saavutuksista
  • tarinat seurasivat ihmisiä, kun ihmiset vaihtoivat paikkaa
  • tarinat olivat rakenteeltaan osittain avoimia, joten niitä pystyttiin tulkitsemaan aina uudelleen ja uudelleen kertojan vaihtuessa
  • Yhteisöjen juurtuessa paikoilleen myös paikalla alkoi olla merkittävä osuus tarinankerronnassa (uskonnolliset rituaalit, joissa yleisö seurasi dramatisoitua tapahtumaa esim. temppelissä)
  • Kirkon ja valtion erottuessa draama saavutti pikkuhiljaa itsenäisen aseman -> teatterit syntyivät
  • Ks. Antiikin kreikan teatteri, jossa paikan merkitys korostui (skene)
  • Aristoteleen teos Runousoppi (Poetics), kirj. 330-320 eaa.
Keskiaika ja mysteerinäytelmät
  • Keskiajalla yleistyivät miraakkelit eli pyhimysten teoista kertovat näytelmät (Miracle plays)
  • Pian sen jälkeen mysteerinäytelmät eli raamatullisiin aiheisiin perustuvat näytelmät (Mystery plays)
    -> Olivat tärkeässä roolissa, kun kansalle opetettiin kristillisiä oppeja
  • Mysteerinäytelmät olivat jo multimediaesityksiä: niissä käytettiin kuvaa, tekstiä, laulua ja rituaaleja yhdistettynä uskonnollisiin esineisiin ja pyhäinjäännöksiin. Esitys myös sopeutettiin tiettyyn arkkitehtuuriin, kuten kirkkoon. Valaistusta käytettiin tunnelman luomiseen.
  • pian kirkon kävivät liian ahtaiksi esityksille, joten niitä pidettiin toreilla ja aukioilla. Esityksesti tehtiin episodimaisia ja toiminta hajautettiin eri esityksiin (kuitenkin saman viitekehyksen sisällä)
  • tiettyä teemaa käsiteltiin siis sarjalla toisiinsa linkitetyillä esityksillä, joihin katsojat voivat valintansa mukaan osallistua haluamassaan järjestyksessä -> ensimmäinen epälineaarisen tarinankerronnan malli on siis tunnistettavissa
  • Esityksiä myös toistettiin pitkään, joten katsojat saattoivat valintansa mukaan osallistua tiettyyn esitykseen useammankin kerran tai katsoa esityksiä eri järjestyksissä
  • samaa periaatteetta käytetään mm. messuissa, seminaareissa yms. tapahtumissa nykyisinkin (vrt. esim. Documenta)

...

Keskiaika ja elisabetiaaninen teatteri

...

  • ns. elisabetiaaninen teatteri (erityisesti Shakespeare) pyrki jatkuvasti rikkomaan antiikin kreikasta periytynyttä paikkasidonnaisuutta ja klassista kolmen näytöksen mallia
Virtuaalisuus ja monimedialliset dramaturgiat (Non-European theatre, Wagner's Gesamtkunstwerk)

...