...
Kuinka hyvin lähtökohta ja kohderyhmien valinta ovat onnistuneet
Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa
V.2009 vastattua, pitää päivittää:
(Hakemuksessa: "Hankkeen tavoitteena on kehittää osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, jotka edistävät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä media-, kulttuuri-, kirjasto-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja työelämäorganisaatioiden parissa." "Hankkeen tavoitteena on kehittämiensä tuotteiden ja monialaisen verkoston välityksellä edistää ammattikorkeakoulujen viestinnän, sosiaali- ja terveysalan sekä esittävän taiteen koulutuksen työelämävastaavuutta, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista.")
?
Lähtökohta ja kohderyhmien valinta on pääosin onnistunut. Digitarina-osaprojektissa kohderyhmää ei ole ollut tarvetta muuttaa, osa mukaan tulijoista on tosin koululaisia mutta hekin voivat olla kohderyhmää jatkotyöskentelyn ansiosta. Käsikirjoitus-osaprojektissa kohderyhmä tarkentui projektin rahoitushakuprosessin aikana; alkuvaiheessa mukaan haluttiin myös 15-vuotiaita nuoria, mutta rajoitusten takia kohderyhmän ikä nousi ja lukioikäisetkin piti karsia melkein kokonaan ryhmästä pois. FLOSS Manuals-osaprojektissa kohderyhmä on laajentunut alkuperäisestä. Koulutustoimijoiden ja kansalaisryhmien lisäksi mukaan wikin kehittämiseen pyritään saamaan avoimen lähdekoodin toimijat, joiden osallistuminen on keskeistä projektin kestävien tulosten kannalta.
Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa?
Halusimme Haluamme projektissa kehittää menetelmiä ja työkaluja, joista on hyötyä työelämässä, mutta emme koe aktiivisesti parantavamme koulutuksen työelämävastaavuutta. Esimerkiksi . Hankkeen aikana on arvioitu vastaako projektissa järjestetty koulutus työelämän muuttuneita tarpeita. Esimerkiksi digitarina-osaprojektia on testattu kolmessakin eri koulutusohjelmassa vuoden aikana, mutta en sanoisi että koulutus tämän jälkeen olennaisesti vastaa paremmin työelämän tarpeita. Toisaalta, esim. sosiaalialan koulutusohjelmissa, työkalu on kylläkin koettu hyödylliseksi ja suurin osa työpajoihin osallistuneista arvioi käyttävänsä menetelmää myöhemmin työelämässä. Käsikirjoitustyökalun Noodin osalta sekä esittävän taiteen että elokuvan ja tv:n opiskelijat saivat konkreettista kokemusta ja koulutusta verkossa tapahtuvasta yhteisöllisestä käsikirjoittamisesta, mikä on uutta alan opinnoissa, ja voi näin ollen tuoda lisähyötyä opiskelijoille heidän siirtyessään työelämään. FLOSS ?Manuals -projektin osalta tavoitteet ovat edelleen realistiset: paljon uusia oppaita on julkaistu ja vuoden aikana järjestettyjen koulutusten ja työpajojen tavoite oli laajentaa oppaiden käyttäjäkuntaa ja soveltaa niitä uudenlaisissa yhteyksissä. Tavoite "kehittää osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, jotka edistävät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä eri alojen koulutus- ja työelämäorganisaatioiden parissa" tuntuu edelleenkin realistiselta ja tähän on pyritty toiminnassa myös vuonna 2009. Toistaiseksi työelämäorganisaatioiden kanssa yhteistyö on tosin ollut helpompaa kuin koulutusorganisaatioiden kanssa.
3. Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
...