Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus
...
-Liittyvä Voima -hanke
Kuvaus toimintatutkimuksesta
Arja Häggman-Laitila, TtT, dosentti, kehityspäällikkö, Leena Rekola, FT, yliopettaja
Metropolia ammattikorkeakoulu, Terveys- ja hoitoala
Kansainvälisessä ja kansallisessa kirjallisuudessa on tarkasteltu vuosikymmeniä
terveydenhuolto-organisaatioiden ja korkeakoulutuksen kumppanuutta. Tutkimustieto
kumppanuudesta ja sen vaikuttavuudesta on edelleen kuitenkin hyvin niukkaa eikä
kumppanuuden kehittämisestä ole raportoitu testattuja toimintamalleja. Kumppanuus
kohdistuu uudenlaista ratkaisua vaativaan ongelmaan, josta organisaatio ei yksistään selviä
ja se edellyttää uudenlaisia yhteistyökäytäntöjä. Tämä esitys kuvaa kumppanuuden
kehittämistä toimintatutkimuksen menetelmin Liittyvä Voima-hankkeessa. Hanke on
Metropolia Ammattikorkeakoulun Hyvinvointi ja toimintakyky-, Terveys- ja hoitoalan sekä
Espoon sairaalan ja rekrytointiyksikön ESR- rahoitteinen yhteistyöhanke. Kumppanuutta
pilotoidaan hankkeessa kolmen osaprojektin avulla. Projektit kohdistuvat
potilasturvallisuuteen ja lääkehoitoon, potilaiden kotiutukseen ja palveluohjaukseen sekä
toimintakyvyn edistämiseen.
Toimintatutkimus toteutuu neljässä vaiheessa ja sen tarkoituksena on tuottaa kuvaus
kumppanuusmallista ja sen kehittämisprosessista. Tutkimusta ohjaavat kysymykset ovat:
Millainen kumppanuusyhteistyö on toimivaa ja miksi? Mitkä tekijät edistävät ja estävät
kumppanuutta? Miten yhteistä asiantuntijuutta ja osaamista tunnistetaan, käytetään ja
kehitetään? Miten rekrytointia ja mentorointia kehitetään? Mitä vaikutuksia kumppanuudella
on?
Tiedonkeruu ja aineiston analyysi tapahtuvat sekä laadullisin että määrällisin menetelmin.
Kohderyhmänä ovat hanketoimijat, kumppaniopettajakoulutukseen osallistuvat ja
organisaatioiden johtohenkilöt. Ensimmäisessä vaiheessa luodaan käsitteellinen malli
kumppanuudesta. Aineistoina ovat systemoitu kirjallisuuskatsaus, focus group- haastattelut
sekä hankkeessa toteutuvaan kumppanuusopettajakoulutukseen osallistuvien esseet.
Kirjallisuutta haettiin Cinahl-, PubMed- ja Eric –tietokannoista --tietokannoista vuosilta 1999-2009. Haku tuotti
yli 1000 viitettä, joista poimittiin tiettyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla lopulliseen
analyysiin 24 kokotekstiä. Focus group -haastatteluihin osallistui kumppaniorganisaatioista yli
30 henkilöä. Ryhmähaastatteluja oli yhdeksän. Toisessa vaiheessa toimintatutkimusta
kuvataan toiminnallinen malli kumppanuudesta. Aineistoina ovat pienryhmäkeskustelujen
muistiot, kirjalliset kuvaukset toimenkuvista ja toiminnasta, itse- ja vertaisarviointi sekä
täydentävät haastattelut. Toiminnallisen mallin kehittämisessä hyödynnetään realistista
arviointia. Kolmannessa vaiheessa tuotetaan kuvaukset kumppanuusmallin
kehittämisprosessista. Tällöin aineistoina ovat kokousdokumentit ja päiväkirjat. Tähän
vaiheeseen kehitetään arviointimittari käsitteellisen mallin ja focus group- haastattelujen
perusteella. Neljännessä vaiheessa kuvataan kumppanuuden tulokset ja hyödyt.
Toimintatutkimuksen vaiheiden perusteella tehdään johtopäätökset kumppanuuden
vakiinnuttamistoimista.