...
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan
7. Projektin innovatiivisuus
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut
8. Projektin tasa-arvovaikutukset
Esim. tasa-arvon edistyminen mukana olevissa organisaatioissa
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia
9. Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää
10. Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön
Vuonna 2009 on edistystä tapahtunut kaikissa osaprojekteissa; vaikka hetkittäin on oltu aikataulusta jäljessä, on sitä saatu kuitenkin kurottua umpeen ja näin vuoden lopussa voidaan todeta että projekti on tehnyt aika pitkälti sen minkä on hakemuksessa luvannutkin.
Käsikirjoitusprojektissa on kehitetty yhteisöllinen käsikirjoitustyökalu, sen testaus on suoritettu Metropolian esittävän taiteen opiskelijoiden kanssa syksyllä ja sen jälkeen työkalua on paranneltu ja nuoret rekrytoitu varsinaiseen käsikirjoitusprosessiin. Seuraava vaihe on itse käsikirjoittaminen.
FLOSS Manuals-osaprojektissa avattiin suomenkieliset verkkosivut ja oppaiden käännös lähti hyvin käyntiin kesällä. Vuoden loppuun mennessä oppaita on käännetty yhdeksän ja ne ovat ladattavissa sivuilla. Työpaja/koulutustoiminta on vuoden lopussa jäljessä aikataulusta, mutta niitä ehtii järjestää hyvin vielä vuoden 2010 aikana.
Digitarinaprojektissa on järjestetty koulutuksia/työpajoja seuraavasti vuoden 2009 aikana:
- Metropolia Sosiaali- ja terveysala (3 työpajaa): avoin koulun opettajille ja alan opiskelijoille (vapaaehtoinen)
- Metropolia Kulttuuriala (4 työpajaa): 1 työpaja Mediakasvatuksen rästiopiskelijoille (vapaaeht., ei suosiota), 2 työpajaa Kulttuurintuotannon opiskelijoille (pakollinen, 2 eri ryhmää=2 työpajaa), 1 työpaja Esittävän taiteen vaihto-opiskelijoille (pakollinen)
- Opetusviraston Mediakeskus (1 pitkä työpaja): avoin peruskoulujen ja keskiasteen opettajille
- Laurea, Sosiaali- ja terveysala, Espoo (1 työpaja): avoin koulun opettajille
- Tikkurilan lukio (1 työpaja): IB-luokkalaiset (vapaaehtoinen) + Havurastin/Myyrastin työntekijöitä
- Mannerheimin Lastensuojeluliitto (1 työpaja): avoin MLL:n työntekijöille ja vapaaehtoistyötä tekeville nuorille
- Pääkaupunkiseudun kirjastot (1 työpaja): avoin kirjastojen työntekijöille
Tavoitteista on jo kirjoitettu kohdassa 5 (Eurassa kohta 2 on numero 5). Edellämainittujen kehittämistoimien kautta syntyy uusia toimintamalleja, jotka edistävät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä koulutus- ja työelämäorganisaatioissa. Menetelmiä kehitetään edelleen vastaamaan paremmin kohderyhmien tarpeita ja kohderyhmien edustajiin otetaan aktiivisesti yhteyttä myös vuoden 2010 aikana, joten tavoitteet tullaan suurelta osin varmasti saavuttamaan.
Vuonna 2010 projekti eteni hyvin ja aikataulussa. Digitarinaosaprojekti jatkoi kuten 2009, siinä toiminta itsessään ei juurikaan muutu, mutta pajojen vetäminen kehittyi ja poimi uusia elementtejä matkan varrelta sekä reagoi palautteeseen.
Noodista saatiin kehitettyä toimiva versio jolla sekä käsikirjoitus, että sen pohjalta tuotettu esitys valmistuivat aikataulussa. Molemmat saivat ensi-iltansa elokuussa Studio Pasilassa. Noodin saama huomio on ollut yllättävänkin suurta. Yksittäisiä käyttäjiä oli vuoden loppuun mennessä n. 800 ja kirjoittavia ryhmiä yli 150. Noodia kehitettiin loppuvuosi palautteen ja omien ehdotusten pohjalta. Kehityksessä on edetty erityisesti Noodi-yhteisön ja oppimateriaalin alueella.
FLOSS Manuals eteni suunnitelman mukaan; 2010 käynnistyi myös pajatoiminta täydellä teholla. Loppuvuoden toiminta keskittyi Kontulan Kontupisteeseen, jossa järjestettiin Kaupunkireportteri- ja Lasten animaatiokoulutusta. Suomenkielisiä oppaita oli vuoden loppuun mennessä julkaistu 30 ja uusi, työpajojen kokemuksiin pohjaava Avoin Mediatuotanto-opas valmistui vuodenvaihteessa 2010-2011.
Projektin loppujulkaisun suunnittelu alkoi syksyllä ja vuoden vaihtuessa julkaisun sisältö oli jo tiedossa ja teksti pääosin kirjoitettu. Graafinen toteutus, taitto ja painatus jäi alkuvuodelle 2011.
Voimme todeta että hanke on onnistunut kehittämään osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, joita on hyödynnetty ja pystytään hyödyntämään eri alojen koulutus- ja työelämäorganisaatioissa. Hanke on myös koonnut yhteen eri alojen osaajia, esimerkiksi digitarinan kehitystiimi, ja heidän tietämyksellään vienyt menetelmää eteenpäin.
7. Projektin innovatiivisuus
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Luultavasti innovatiivisinta projektissamme on wikin käyttö sisäisessä (ja ulkoisessa) tiedottamisessa. Projektin wikisivuilla on lähes kaikki materiaali myös ulkopuolisten nähtävissä ja kommentoitavissa. Asiakirjoja ym. voi koko projektihenkilöstö muokata sivuilla vapaasti, tämä säästää monta sähköpostiketjua ja paljon aikaa ja tekee koko projektin mahdollisimman läpinäkyväksi kaikille.
Digitarinaosaprojektissa on myös ennakkoluulottomasti hyödynnetty eri alojen osaamista ja yhteistyötä. Kehitystiimissä on mukana osaajia ja tekijöitä kirjaston, vanhustyön, sosiaalialan koulutuksen, kulttuurin koulutuksen ja opetuksen aloilta. Myös itse tekemisessä on pyritty yhdistelemään eri aloja: Vantaalla lukiolaiset (opetustoimi) ja vanhukset (sosiaalitoimi) tekivät yhdessä digitarinoita ja tarkoitus oli myös järjestää Metropoliassa yhteinen sosiaali- ja kulttuuripuolen kurssi, joka sisältäisi digitarina-työpajan. Tämä ei kuitenkaan aikataulujen yhteensovittamisvaikeuksien takia onnistunut vielä vuonna 2009.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut
Vuoden 2009 aikana on kehitetty käsikirjoitustyökalu verkkoon. Tällaista palvelua ja tuotetta ei ollut aikaisemmin saatavilla, ainakaan meidän ennakkotutkimustemme perusteella. Työkalu oli vielä suunnitteluvaiheessa wikipohjainen, mutta tästä luovuttiin kuitenkin jossain vaiheessa kaikkia vaihtoehtoja tarkasteltuamme. Työkalu mahdollistaa usean ihmisen samanaikaisen kirjoittamisen ja se sisältää myös pedagogista materiaalia dramaturgiasta ym. Työkalua viimeistellään vielä vuoden 2010 aikana.
FLOSS Manuals järjesti sprintin yhden käyttöoppaan suomentamiseen, eli tietyt alaa tuntevat ihmiset (vapaaehtoiset) kokoontuvat samaan tilaan koko päiväksi ja kukin ottaa tehtäväkseen kääntää osan manuaalista. Muut oppaat on suomennettu perinteisemmillä keinoilla, mutta kaikki käännetyt oppaat ovat ensimmäiset suomenkieliset versiot.
Digitarinamenetelmää on projektissa kehitetty pidemmälle: alkuperäisessä digitarina-ideassa on kerrottu henkilökohtaisia tarinoita. Työpajoissa menetelmästä on tarkoituksella haettu muitakin puolia; esim. kulttuurintuotannon opiskelijat tekivät mainoksen tulevasta tuotannosta tai oman portfolion digitarinan muotoon. Myös "äänikirje"-tyyppinen tuotos tai matkapäiväkirja digitarinamuodossa ovat olleet suosittuja. Sosiaalipuolella on myös painotettu ammattilaisen läsnäoloa ja opastusta: jotta teolla olisi voimaannuttava vaikutus, täytyy ammattilaisen olla mukana prosessissa.
Vuonna 2010 projekti eteni hyvin ja aikataulussa. Digitarinaosaprojekti jatkoi kuten 2009, siinä toiminta itsessään ei juurikaan muutu, mutta pajojen vetäminen kehittyi ja poimi uusia elementtejä matkan varrelta sekä reagoi palautteeseen.
Noodista saatiin kehitettyä toimiva versio jolla sekä käsikirjoitus, että sen pohjalta tuotettu esitys valmistuivat aikataulussa. Molemmat saivat ensi-iltansa elokuussa Studio Pasilassa. Noodin saama huomio on ollut yllättävänkin suurta. Yksittäisiä käyttäjiä oli vuoden loppuun mennessä n. 800 ja kirjoittavia ryhmiä yli 150. Noodia kehitettiin loppuvuosi palautteen ja omien ehdotusten pohjalta. Kehityksessä on edetty erityisesti Noodi-yhteisön ja oppimateriaalin alueella.
FLOSS Manuals eteni suunnitelman mukaan; 2010 käynnistyi myös pajatoiminta täydellä teholla. Loppuvuoden toiminta keskittyi Kontulan Kontupisteeseen, jossa järjestettiin Kaupunkireportteri- ja Lasten animaatiokoulutusta. Suomenkielisiä oppaita oli vuoden loppuun mennessä julkaistu 30 ja uusi, työpajojen kokemuksiin pohjaava Avoin Mediatuotanto-opas valmistui vuodenvaihteessa 2010-2011.
Projektin loppujulkaisun suunnittelu alkoi syksyllä ja vuoden vaihtuessa julkaisun sisältö oli jo tiedossa ja teksti pääosin kirjoitettu. Graafinen toteutus, taitto ja painatus jäi alkuvuodelle 2011.
Voimme todeta että hanke on onnistunut kehittämään osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, joita on hyödynnetty ja pystytään hyödyntämään eri alojen koulutus- ja työelämäorganisaatioissa. Hanke on myös koonnut yhteen eri alojen osaajia, esimerkiksi digitarinan kehitystiimi, ja heidän tietämyksellään vienyt menetelmää eteenpäin.
8. Projektin tasa-arvovaikutukset
Esim. tasa-arvon edistyminen mukana olevissa organisaatioissa
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia
Kaikki toimet ja työkalut ovat sukupuolineutraaleja, mikä sinänsä lisää tasa-arvoa. Kaikkiin projektin toimiin on valittu ilmoittautumisjärjestyksessä ja osallistujien oman kiinnostuksen mukaan molempia sukupuolia.
Kaikilla erityisryhmillä on pääsy projektin toimenpiteisiin, menetelmät ovat tasa-arvoistavia eikä mukaan tulevien valintoja tehdä muuta kuin rahoittajien määrittelemien rajoitusten puitteissa.
9. Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty
Päätoteuttajan T&K-tiimin toimesta on kehitetty tietynlaista tiimitoimintaa projekteissa työskenteleville. Tämä TosiPro:n nimellä kulkeva ryhmittymä kokoustaa noin kerran kuussa tai vähän harvemmin ja käsittelee kaikkea projekteihin liittyvää. Varsinkin aluksi tapaamisista sai hyvin apua ja neuvoja oman projektin käynnistämiseen. Kokouksissa kävi sekä organisaation T&K-vastaava että eri projektien projektihenkilöstö. Se oli siis tietynlaista vertaistukitoimintaa myöskin.
Digitarina-osaprojektissa on otettu käyttöön palautelomakkeet työpajojen arviointiin. Menetelmän voimaannuttavaa vaikutusta ja hyödyllisyyttä pyritään mittaamaan lomakkeilla. Aluksi käytössä oli pelkästään loppupalaute, mutta syksyllä 2009 otettiin käyttöön myös alkupalaute, joka osoittautui erittäin hyödylliseksi. Näin näemme jo etukäteen millaisia odotuksia osallistujilla on työpajalta. Alkupalautteesta selviää myös motivaatio; esim. yhdessä työpajassa uudelle ryhmälle alkubriiffaus oli aivan vääränlaista. Tämä selvisi alkupalautteesta. Näin ollen pystyimme vielä työpajan aikana muuttamaan näkökulmaa ja lähestymistapaa, jolloin loppupalaute olikin positiivisempaa kuin mitä alkupalautteen perusteella olisi voinut olettaa. Seuraavalle saman tahon ryhmälle muutimme myös alkubriiffausta ja tämän ryhmän alkupalautekin oli aivan päinvastaista kuin ensimmäisen ryhmän.
Sisäistä arviointia on suoritettu vuoden 2009 aikana kaksi kertaa. Arviointiin osallistui projektihenkilöstö. Arviointitilaisuuksissa tuli esille myös tarve arvioida eri kehitystiimien ja ohjausryhmän toimintaa. Nämä päätettiin järjestää vuoden 2010 alussa.
Projektin sisäisessä ja toistaiseksi ulkoisessa tiedottamisessakin on käytetty päätoteuttajan omaa wiki-sivua, johon on luotu projektille oma sivu. Wiki on alustana erittäin helppokäyttöinen, kuka tahansa projektihenkilöstöstä voi muokata muistioita, tiedotteita ym. eikä niitä tarvitse lähetellä erikseen sähköpostilla kaikille. Sivuilla lähes kaikki projektin paperit ovat kaikkien, myös ulkopuolisten nähtävillä. Ainoastaan jotkut arkaluontoiset asiat (palkkaukset ym.) on suojattu, joten vain tietty rajattu käyttäjäkunta pääsee katsomaan niitä. Toiminta on siis hyvin avointa ja wikin käyttö säästää aikaa.
M-cult on ottanut käyttöön uuden tavan kääntää opaskirjoja suomeksi. Maailmalla avoimen lähdekoodien ohjelmien oppaiden kääntämisessä käytetty vapaaehtoismenetelmä on nyt rantautunut myös Suomeen. Tarkoitus on kasata yhteen joukko asiasta kiinnostuneita ihmisiä, jotka sulkeutuvat tie-tyksi aikaa johonkin paikkaan, jossa käännöstyö tehdään jakamalla kullekin oma osansa käännettä-västä tekstistä. Ryhmä ei saa työstä palkkaa, mutta ruokailu järjestetään "talon" puolesta ja nimet tulevat näkyviin käännökseen.
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää
Hyviä käytänteitä hallinnon kannalta ovat muun muassa seuraavat:
Päätoteuttajan T&K-tiimin toimesta on kehitetty tietynlaista tiimitoimintaa projekteissa työskenteleville. Tämä TosiPro:n nimellä kulkeva ryhmittymä kokoustaa noin kerran kuussa tai vähän harvemmin ja käsittelee kaikkea projekteihin liittyvää. Varsinkin aluksi tapaamisista sai hyvin apua ja neuvoja oman projektin käynnistämiseen. Kokouksissa kävi sekä organisaation T&K-vastaava että eri projektien projektihenkilöstö. Se oli siis tietynlaista vertaistukitoimintaa myöskin. TosiPro-ryhmä kirjoitti ja julkaisi myös vuoden 2010 aikana oman Metropolian sisäisen projektikäsikirjan, josta on hyötyä kaikille talon uusille projektityöntekijöille.
Digitarina-osaprojektissa oli käytössä palautelomakkeet työpajojen arviointiin. Menetelmän voimaannuttavaa vaikutusta ja hyödyllisyyttä mitattiin lomakkeilla; sekä alku- että loppupalautteella. Palautteet laitettiin myös wikisivulle kaikkien nähtäville. Vaikka projektin uudet sivut valmistuivatkin vuoden aikana, pysyi vanha wiki-sivu käytössä. Wiki todettiin erittäin toimivaksi yhteiseksi työalustaksi, joka on kaiken lisäksi helppokäyttöinen. Wikissä kuka tahansa projektihenkilöstöstä voi muokata muistioita, tiedotteita ym. eikä niitä tarvitse lähetellä erikseen sähköpostilla kaikille. Sivuilla lähes kaikki projektin paperit ovat kaikkien, myös ulkopuolisten nähtävillä. Ainoastaan jotkut arkaluontoiset asiat (palkkaukset ym.) on suojattu, joten vain tietty rajattu käyttäjäkunta pääsee katsomaan niitä. Toiminta on siis hyvin avointa ja wikin käyttö säästää aikaa. HKT teki oman sovellutuksen wikistä tuotantosuunnittelunsa käyttöön.
Hyviä käytäntöjä ei ole ollut ensisijaisesti tarkoitus levittää eteenpäin vaan parantaa niillä projektin laatua ja kehittää toimintaa.
10. Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen
Vuoden 2009 päättyessä voidaan jo sanoa että käsikirjoitustyökalu on pysyvä ja projektin jälkeen verkkoon kaikkien saataville jäävä toiminto. Sen tulevaisuus on ollut mietinnässä jo mm. maksujen takia, sillä jollekin palveluntarjoajalle joutuu maksamaan jotain kuukausi- tai vuosimaksuja pelkästään siitä että työkalu on verkossa. Myös vastuutahoa sivuston/palvelun ylläpitämisestä on mietitty ja lopullista päätöstä asiasta ei olla vielä tehty. Mutta tämän ehtii ratkaisemaan vielä vuoden 2010 aikana.
Digitarina-menetelmän toivotaan jäävän henkiin koulutettujen kouluttajien kautta, jotta nämä opettaisivat menetelmää eteenpäin ja/tai käyttäisivät sitä itse työssään. Mikäli pilotointi ammattikorkeakouluihin tuottaa parempaa tulosta vuoden 2010 aikana niin menetelmä voi jatkossa olla osa normaalia kurssitarjontaa.
Avoimen lähdekoodien suomennetut oppaat jäävät verkkoon ja verkkosivujen ylläpidosta vastaa m-cult myös projektin päättymisen jälkeen.
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön
Käsikirjoitustyökalu on valmistuttuaan verkossa kaikkien käytettävissä, riittää että sitä käyttävillä on oma ryhmä, jonka kanssa käsikirjoitusta halutaan työstää. Näin mikä taho tahansa voi ottaa työkalun omaan käyttöönsä.
Digitarina-menetelmästä suunniteltiin alustavasti opetusvideon tekemistä, joka kertoisi teknisesti kuinka digitarina tehdään, mutta myös niistä käytännön asioista, joita on tullut esille eri kohderyhmien kanssa työskennellessä, mitä asioita pitää ja kannattaa ottaa huomioon ja mitä on opittu. Jos tämä toteutetaan niin periaatteessa menetelmän voi ottaa käyttöön kuka tahansa, opetusmateriaali laitettaisiin kuitenkin projektin portaaliin kaikkien saataville.
M-cultin tavoitteena on, että mahdollisimman monet tahot ottaisivat käyttöön avoimen lähdekoodin ohjelmia, joihin he järjestävät koulutusta tarvittaessa. Oppilaitokset, aloittelevat yritykset ja yhdistykset olisivat oivallista kohderyhmää. Ohjelmien käyttötaito ja opastus manuaalien käyttöön voidaan järjestää projektin puitteissa. Projektin päättymisen jälkeen oppaat ovat edelleen käytettävissä ja niitä mahdollisesti myös suomennetaan lisää vapaaehtoisvoimin, sillä wikisivuille kenellä tahansa on vapaa pääsy.
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty
Tuloksia ei ole vielä laajamittaisesti hyödynnetty, pääasiassa käyttö on ollut pilotointia ja ensi käden koulutusta. M-cult on hyödyntänyt tämän hetken tuloksia muutamassa lehdistötiedotteessa saadakseen projektille näkyvyyttä. Digitarina-menetelmää hyödynnettiin lukiolaisten ja vanhusten yhteistyössä, joka oli sujunut oikein hyvin. Digitarina-menetelmästä ja käsikirjoitustyökalusta on myös valmistumassa opinnäytetyöt.
2010: Noodi valmistui vuoden 2010 aikana, se julkistettiin elokuussa Studio Pasilassa Free Hugsin ensi-illan yhteydessä. Noodi jää verkkoon kaikkien käyttöön ilmaiseksi. Sen tulevaisuus oli mietinnässä jo v.2009 mm. maksujen takia, sillä jollekin taholle joutuu maksamaan sivun ylläpidosta projektin päättymisen jälkeen, eikä tämä kuulu enää projektin budjettiin. Noodia ei kuitenkaan haluttaisi jättää verkkoon oman onnensa nojaan periaatteella "toimii niin pitkään kuin toimii". Vastuutahon etsintää ja kustannusten tarkennusta jatketaan vielä 2011 alussa. Työkalun käytön osalta suunnitelmat ovat selkeämmät: Metropolia tulee käyttämään Noodia opetuksessa ja HKT omassa yleisötyössään, sekä yhteistyössä berliiniläisen teatterin kanssa. Monipuolisuutensa vuoksi Noodi soveltuu myös muuhun kuin kirjoitustarkoitukseen, esim. pelkän oppimateriaalin hyödyntäminen.
Digitarina-menetelmän toivotaan jäävän henkiin koulutettujen kouluttajien kautta, jotta nämä opettaisivat menetelmää eteenpäin ja/tai käyttäisivät sitä itse työssään. Metropoliassa menetelmä tulee mahdollisesti osaksi Kulttuurintuotannon koulutusta ja sosiaalialallakin joiltain osin, luultavasti kevyemmäksi muokattuna. Muista yhteistyökumppaneista ainakin osa tulee varmasti jatkamaan digitarinan kouluttamista ja näin se myös muokkautuu kullekin alalle sopivaksi.
Avoimen lähdekoodin suomennetut oppaat jäävät verkkoon ja verkkosivujen ylläpidosta vastaa m-cult myös projektin päättymisen jälkeen. Oppaita voi kuka tahansa päivittää verkossa ja niitä voidaan myös suomentaa lisää. Opaskirjasto päivittyy jatkossa sekä m-cultin että muiden asiasta innostuneiden ihmisten toimesta. Työpajoista tulee osa m-cultin ja yhteistyökumppaneiden normaalia toimintaa (osana mm. Stadi.TV-yhteisömediakoulutusta) ja niitä myös kehitetään eteenpäin kysyntäpohjaisesti. Tärkeää tulosten kestävyyden kannalta on myös m-cultin oman toimintakulttuurin muutos open source -pohjaiseksi.Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty