...
2011: Projekti ei kuihtunut kokonaan viimeisten kuukausien aikana, vaan toiminta jatkui vielä kaikilla osa-alueilla. Suurin osa toimista oli jo tehty, mutta Noodin kehitys jatkui edelleen ja digitarinapajoja järjestettiin. Noodin osalta kehitystyötä tapahtui vielä itse työkalun osalta, kuin myös oppimateriaalin päivittämisessä ja yhteisö-sivuston kehittämisessä. Digitarinaprojektissa pidettiin seuraavat työpajatProjektin päättyessä Noodin oli kirjautunut yli 1100 henkilöä ja 230 kirjoittajaryhmää. Digitarinoita oli valmistunut projektin aikana yli 200, joista alle puolet on nähtävissä projektin sivuilla. Seuraavat työpajat pidettiin vielä 2011 alussa:
- Metropolia Kulttuuriala, Voimaa-projekti (1 työpaja): Voimaan koulutukseen valmentavien opintojen opiskelijoille ja opettajalle
- Sosiaalivirasto / SOCCA (1 työpaja): SOCCAn kautta tulleille sosiaalialan työntekijöille
- Roihuvuoren palvelukeskus (1 työpaja): palvelukeskuksen, nuorisotalon ja Helsingin kaupunginmuseon työntekijöille
- HUMAK (1 työpaja): HUMAKin opettajille ja loppuvaiheen opiskelijoille, eri aloilta
...
Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne.
Luultavasti Mahdollisesti innovatiivisinta projektissamme on oli wikin käyttö sisäisessä (ja ulkoisessa) tiedottamisessa. Projektin wikisivuilla on edelleenkin lähes kaikki materiaali myös ulkopuolisten nähtävissä ja kommentoitavissa. Asiakirjoja ym. voi koko projektihenkilöstö muokata sivuilla vapaasti, tämä säästää säästi monta sähköpostiketjua ja paljon aikaa ja tekee koko projektin mahdollisimman läpinäkyväksi teki kaikki projektin toimet läpinäkyviksi kaikille.
Digitarinaosaprojektissa on myös hyödynnettiin ennakkoluulottomasti hyödynnetty eri alojen osaamista ja yhteistyötä. Kehitystiimissä on oli mukana osaajia ja tekijöitä kirjaston, vanhustyön, sosiaalialan koulutuksen, ja kulttuurin koulutuksen koulutusohjelmien ja opetuksen aloilta. Myös itse tekemisessä on pyritty pyrittiin yhdistelemään eri aloja: Vantaalla lukiolaiset (opetustoimi) ja vanhukset (sosiaalitoimi) tekivät yhdessä digitarinoita ja tarkoitus oli myös järjestää Metropoliassa yhteinen sosiaali- ja kulttuuripuolen kurssi, joka sisältäisi digitarina-työpajandigitarinatyöpajan. Tämä ei kuitenkaan aikataulujen yhteensovittamisvaikeuksien takia onnistunut vielä vuonna 2009projektin aikana onnistunut, mutta puhetta on ollut että tämä järjestettäisiin joskus myöhemmin. Mahdollisesti on tulossa myös esittävän taiteen ja elokuvan ja tv:n koulutusohjelmien yhteinen kurssi, joka sisältäisi digitarinamenetelmän opettelun.
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut
Vuoden 2009 aikana on kehitetty käsikirjoitustyökalu verkkoonProjektissa tuotettiin Noodi, yhteisöllinen käsikirjoitustyökalu, verkkoon kaikkien saataville. Tällaista palvelua ja tuotetta ei ollut aikaisemmin saatavilla, ainakaan meidän ennakkotutkimustemme perusteella. Työkalu oli vielä suunnitteluvaiheessa wikipohjainen, mutta tästä luovuttiin kuitenkin jossain vaiheessa kaikkia eri vaihtoehtoja tarkasteltuamme. Työkalu mahdollistaa usean ihmisen samanaikaisen kirjoittamisen ja se sisältää myös mm. pedagogista materiaalia dramaturgiasta ym. Työkalua viimeistellään vielä vuoden 2010 aikana.oppimateriaalia dramaturgiasta sekä Noodi-yhteisö -osion.
FLOSS Manuals (m-cult) FLOSS Manuals järjesti sprintin yhden käyttöoppaan suomentamiseen, eli tietyt alaa tuntevat ihmiset (vapaaehtoiset) kokoontuvat kokoontuivat samaan tilaan koko päiväksi ja kukin ottaa otti tehtäväkseen kääntää osan manuaalista. Muut oppaat on suomennettu suomennettiin perinteisemmillä keinoilla, mutta kaikki käännetyt oppaat ovat olivat ensimmäiset suomenkieliset versiot. Suomen FLOSS manuals -sivut avattiin projektin myötä ja maaliskuussa 2011 otettiin sivustolla käyttöön, ensimmäisenä, uusi alusta. Muiden maiden FLOSS manuals -sivuille alusta lanseerataan vasta myöhemmin. Myös m-cultin järjestämät työpajat olivat uudenlaisia, kansalaismediaan ja avoimeen tuotantokulttuuriin liittyviä.
Digitarinamenetelmää kehitettiin projektissa eteenpäinDigitarinamenetelmää on projektissa kehitetty pidemmälle: alkuperäisessä digitarina-ideassa on kerrottu kerrotaan henkilökohtaisia tarinoita. Työpajoissa menetelmästä on haettiin tarkoituksella haettu muitakin puolia; esim. kulttuurintuotannon opiskelijat tekivät mainoksen mm. mainoksia tulevasta tuotannosta tai oman portfolion digitarinan muotoon. Tuottaja 2020-projektiin osallistujat pohtivat digitarinoissaan kulttuurintuottajan työtä vuonna 2020. Myös "äänikirje"-tyyppinen tuotos tai matkapäiväkirja digitarinamuodossa ovat olleet olivat suosittuja. Sosiaalipuolella on myös painotettu painotettiin ammattilaisen läsnäoloa ja opastusta: jotta teolla olisi voimaannuttava vaikutus, täytyy ammattilaisen olla mukana prosessissa.
Vuonna 2010 projekti eteni hyvin ja aikataulussa. Digitarinaosaprojekti jatkoi kuten 2009, siinä toiminta itsessään ei juurikaan muutu, mutta pajojen vetäminen kehittyi ja poimi uusia elementtejä matkan varrelta sekä reagoi palautteeseen.
Noodista saatiin kehitettyä toimiva versio jolla sekä käsikirjoitus, että sen pohjalta tuotettu esitys valmistuivat aikataulussa. Molemmat saivat ensi-iltansa elokuussa Studio Pasilassa. Noodin saama huomio on ollut yllättävänkin suurta. Yksittäisiä käyttäjiä oli vuoden loppuun mennessä n. 800 ja kirjoittavia ryhmiä yli 150. Noodia kehitettiin loppuvuosi palautteen ja omien ehdotusten pohjalta. Kehityksessä on edetty erityisesti Noodi-yhteisön ja oppimateriaalin alueella.
FLOSS Manuals eteni suunnitelman mukaan; 2010 käynnistyi myös pajatoiminta täydellä teholla. Loppuvuoden toiminta keskittyi Kontulan Kontupisteeseen, jossa järjestettiin Kaupunkireportteri- ja Lasten animaatiokoulutusta. Suomenkielisiä oppaita oli vuoden loppuun mennessä julkaistu 30 ja uusi, työpajojen kokemuksiin pohjaava Avoin Mediatuotanto-opas valmistui vuodenvaihteessa 2010-2011.
Projektin loppujulkaisun suunnittelu alkoi syksyllä ja vuoden vaihtuessa julkaisun sisältö oli jo tiedossa ja teksti pääosin kirjoitettu. Graafinen toteutus, taitto ja painatus jäi alkuvuodelle 2011.
Voimme todeta että hanke on onnistunut kehittämään osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, joita on hyödynnetty ja pystytään hyödyntämään eri alojen koulutus- ja työelämäorganisaatioissa. Hanke on myös koonnut yhteen eri alojen osaajia, esimerkiksi digitarinan kehitystiimi, ja heidän tietämyksellään vienyt menetelmää eteenpäin.
8. Projektin tasa-arvovaikutukset
...