...
Mahdollisesti innovatiivisinta projektissamme oli wikin käyttö sisäisessä (ja ulkoisessa) tiedottamisessa. Projektin wikisivuilla on edelleenkin lähes kaikki materiaali myös ulkopuolisten nähtävissä ja kommentoitavissa. Asiakirjoja ym. voi koko projektihenkilöstö muokata sivuilla vapaasti, tämä säästi monta sähköpostiketjua ja paljon aikaa ja teki kaikki projektin toimet läpinäkyviksi kaikille. Wikipohjaisia työkaluja olivat projektissa kehitetty Noodi sekä FLOSS Manualsin booki-julkaisualusta.
Digitarinaosaprojektissa hyödynnettiin ennakkoluulottomasti eri alojen osaamista ja yhteistyötä. Kehitystiimissä oli mukana osaajia ja tekijöitä kirjaston, vanhustyön, sosiaalialan ja kulttuurin koulutusohjelmien ja opetuksen aloilta. Myös itse tekemisessä pyrittiin yhdistelemään eri aloja: Vantaalla lukiolaiset (opetustoimi) ja vanhukset (sosiaalitoimi) tekivät yhdessä digitarinoita ja tarkoitus oli myös järjestää Metropoliassa yhteinen sosiaali- ja kulttuuripuolen kurssi, joka sisältäisi digitarinatyöpajan. Tämä ei kuitenkaan aikataulujen yhteensovittamisvaikeuksien takia projektin aikana onnistunut, mutta puhetta on ollut että tämä järjestettäisiin joskus myöhemmin. Mahdollisesti on tulossa myös esittävän taiteen ja elokuvan ja tv:n koulutusohjelmien yhteinen kurssi, joka sisältäisi digitarinamenetelmän opettelun.
...
Projektissa tuotettiin Noodi, yhteisöllinen käsikirjoitustyökalu, verkkoon kaikkien saataville. Tällaista palvelua ja tuotetta ei ollut aikaisemmin saatavilla, ainakaan ennakkotutkimustemme perusteella. Työkalu oli suunnitteluvaiheessa wikipohjainen, mutta tästä luovuttiin eri vaihtoehtoja tarkasteltuamme. Työkalu mahdollistaa usean ihmisen samanaikaisen kirjoittamisen. Työkalun rinnalle kehitettiin oppimateriaali kirjoittamisen tueksi sekä Noodi-yhteisö -osio.
FLOSS Manuals (m-cult) järjesti sprintin yhden käyttöoppaan suomentamiseen, eli tietyt alaa tuntevat ihmiset (vapaaehtoiset) kokoontuivat samaan tilaan koko päiväksi ja kukin otti tehtäväkseen kääntää osan manuaalista. Muut oppaat suomennettiin perinteisemmillä keinoilla, mutta kaikki käännetyt oppaat olivat ensimmäiset suomenkieliset versiotkäytti oppaiden tuotantoon ohjelmistokehityksestä (code sprint) sovellettua book sprint -menetelmää, jossa alaa tuntevat ihmiset kokoontuvat intensiiviseen, yhteiseen kirjoitustyöhön. Suomennoksen lisäksi tuotettiin kaksi täysin uutta opasta. Suomen FLOSS manuals -sivut avattiin projektin myötä ja sivuilla otettiin maaliskuussa 2011 otettiin sivustolla käyttöön , ensimmäisenä, uusi alusta. Muiden maiden FLOSS manuals -sivuille alusta lanseerataan vasta myöhemmin. Myös uusi Booki-alusta, joka oli alustan ensimmäinen kansainvälinen lokalisointi. m-cultin järjestämät työpajat olivat uudenlaisia, kansalaismediaan ja avoimeen tuotantokulttuuriin liittyviäkehittämät työpajat sovelsivat onnistuneesti yhteisöllisen median ja avoimen lähdekoodin menetelmiä kansalaismedian tuotantoon.
Digitarinamenetelmää kehitettiin projektissa eteenpäin: alkuperäisessä digitarina-ideassa kerrotaan henkilökohtaisia tarinoita. Työpajoissa menetelmästä haettiin tarkoituksella muitakin puolia; esim. kulttuurintuotannon opiskelijat tekivät mm. mainoksia tulevasta tuotannosta tai oman portfolion digitarinan muotoon. Tuottaja 2020-projektiin osallistujat pohtivat digitarinoissaan kulttuurintuottajan työtä vuonna 2020. Myös "äänikirje"-tyyppinen tuotos tai matkapäiväkirja digitarinamuodossa olivat suosittuja. Sosiaalipuolella painotettiin ammattilaisen läsnäoloa ja opastusta: jotta teolla olisi voimaannuttava vaikutus, täytyy ammattilaisen olla mukana prosessissa.
...