...
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan
Projektin aloitus viivästyi muutamalla kuukaudella rahoituspäätöksen venymisen vuoksi.
2009: Edistystä tapahtui kaikissa osaprojekteissa. Vaikka hetkittäin olimmekin aikataulusta jäljessä, aika saatiin kurottua umpeen ja vuoden lopussa todettiin että projekti teki pitkälti sen minkä oli hakemuksessa luvannutkin.
Käsikirjoitusprojektissa kehitettiin yhteisöllinen käsikirjoitustyökalu, sen joka sai nimen Noodi. Sen testaus suoritettiin Metropolian esittävän taiteen opiskelijoiden kanssa syksyllä ja sen jälkeen työkalua paranneltiin ja rekrytoitiin nuoret varsinaiseen käsikirjoitusprosessiin.
FLOSS Manuals -osaprojektissa avattiin suomenkieliset verkkosivut ja oppaiden käännös lähti käyntiin kesällä. Vuoden loppuun mennessä oppaita oli käännetty yhdeksän, jotka kaikki löytyivät FLOSS manualsin suomenkielisiltä sivuilta. Työpaja/koulutustoiminta Koulutustoiminta oli vuoden lopussa hieman jäljessä aikataulusta, sillä m-cult halusi panostaa mieluummin oppaisiin kuluneen vuoden aikanaoppaiden käännökset ja ohjelmistojen testaus oli tärkeää tehdä ennen työpajojen käynnistämistä.
Digitarinaprojektissa järjestettiin koulutuksia/työpajoja seuraavasti:
...
2010: Projekti eteni hyvin ja aikataulussa. Digitarinaosaprojekti jatkoi kuten 2009: siinä toiminta itsessään ei juurikaan muutujuuri muuttunut, vaikka pajojen vetäminen kehittyikin ja poimi uusia elementtejä matkan varrelta sekä reagoi palautteeseen.
...
FLOSS Manuals eteni suunnitelman mukaan ja 2010 käynnistyi myös pajatoiminta täydellä teholla. Loppuvuoden toiminta keskittyi Kontulan Kontupisteeseen, jossa järjestettiin Kaupunkireportteri- ja Lasten animaatiokoulutusta. Suomenkielisiä oppaita oli vuoden loppuun mennessä julkaistu 30 ja uusi, työpajojen kokemuksiin pohjaava Avoin Mediatuotanto -opas valmistui vuodenvaihteessa 2010-2011. Tärkeimmät työpajat kohderyhmineen on lueteltu alla, lisäksi kehitettiin live-låhetyskäytäntöjä Streaming-pajassa ja Megapolis-tapahtuman lähetyksissä sekä ohjattiin mediataitelijoita avoimen lähdekoodin käyttöön eri yhteyksissä.
Kansalaismedia-työpaja / Kohtaamispaikka (kirjaston työntekijät)
Avoin media -paja / Kultti ry (kulttuuri- ja mielipidelehtien tekijät)
Avoin media -paja / Dodo ry (ympäristöjärjestö)
Avoin media -paja / Kepa ry (kehitysyhteistyöjärjestöt)
Kaupunkireportterit -paja / Maunula-seura (asukasyhdistys)
Kaupunkireportterit -paja / Kontupiste (kaupungin ylläpitämä mediapiste)
Lasten animaatiopaja / Kontupiste (päiväkotiryhmät vetäjineen)
2011: Projekti ei kuihtunut kokonaan viimeisten kuukausien aikana, vaan toiminta jatkui vielä kaikilla osa-alueilla. Suurin osa toimista oli jo tehty, mutta Noodin kehitys jatkui edelleen ja digitarinapajoja järjestettiin. Noodin osalta kehitystyötä tapahtui vielä itse työkalun osalta, kuin myös oppimateriaalin päivittämisessä ja yhteisö-sivuston kehittämisessä. Merkittävä toimi oli alkuvuonna 2011 toteutettu opettajien syventävä Noodi -koulutus osana Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyötä. Koulutuksen aikana syntyi neljä käsikirjoitusta, jotka esitettiin lukudraamana Kaupunginteatterin näyttelijöiden esittäminä maaliskuussa 2011. Projektin päättyessä Noodin oli kirjautunut yli 1100 henkilöä ja 230 kirjoittajaryhmää. Digitarinoita oli valmistunut projektin aikana yli 200, joista alle puolet on nähtävissä projektin sivuilla. Seuraavat työpajat pidettiin vielä 2011 alussa:
- Metropolia Kulttuuriala, Voimaa-projekti (1 työpaja): Voimaan koulutukseen valmentavien opintojen opiskelijoille ja opettajalle
- Sosiaalivirasto / SOCCA (1 työpaja): SOCCAn kautta tulleille sosiaalialan työntekijöille
- Roihuvuoren palvelukeskus (1 työpaja): palvelukeskuksen, nuorisotalon ja Helsingin kaupunginmuseon työntekijöille
- HUMAK (1 työpaja): HUMAKin opettajille ja loppuvaiheen opiskelijoille, eri aloilta
FLOSS-osaprojektin osalta isoin alkuvuoden työ oli uuteen Booki-alustaan siirtyminen. Koodaustyö ja oppaiden siirto uudelle alustalle vei pari kuukautta, ja uusi sivusto lanseerattiin vähän ennen projektin päättymistä. Samalla valmisteltiin Avoin mediatuotanto -oppaan painatusta sekä kehitettiin projektissa luoduista työpajoista sovelluksia uusiin yhteyksiin.
Koko projektin ajan menetelmiä kehitettiin vastaamaan paremmin kohderyhmien tarpeita ja kohderyhmien edustajiin otettiin aktiivisesti yhteyttä, jotta tavoitteet tultaisiin saavuttamaan. Projektin päättyessä voimme todeta että hanke on onnistunut kehittämään osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, joita on hyödynnetty ja pystytään hyödyntämään eri alojen koulutus- ja työelämäorganisaatioissa. Hanke on myös koonnut yhteen eri alojen osaajia (esimerkiksi digitarinan kehitystiimi), mistä molemmat osapuolet ovat hyötyneet. Me saimme heiltä asiantuntijatietoa siitä miten menetelmiä kannattaa kehittää eteenpäin heidän aloillaan, ja he toimivat linkkinä työpaikoilleen menetelmien jalkauttamisessa ja markkinoinnissa.
2. Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet
...