...
Mahdollisesti innovatiivisinta projektissamme oli wikin käyttö sisäisessä (ja ulkoisessa) tiedottamisessa ja projektihallinnossa. Projektin wikisivuilla Wikisivuilla on edelleenkin lähes kaikki materiaali myös ulkopuolisten nähtävissä ja kommentoitavissa. Asiakirjoja ym. voi koko projektihenkilöstö muokata sivuilla vapaasti, tämä säästi monta sähköpostiketjua ja paljon aikaa ja teki kaikki projektin toimet läpinäkyviksi kaikille. Wikipohjaisia Wikiajattelun pohjalta kehitettyjä työkaluja olivat projektissa kehitetty Noodi sekä FLOSS Manualsin booki-julkaisualusta.
...
Projektissa tuotettiin Noodi, yhteisöllinen käsikirjoitustyökalu, verkkoon kaikkien saataville suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tällaista Vastaavaa palvelua ja tuotetta ei ole ollut aikaisemmin saatavilla, ainakaan ennakkotutkimustemme perusteella. Työkalu oli suunnitteluvaiheessa wikipohjainen, mutta tästä luovuttiin eri vaihtoehtoja tarkasteltuamme. Työkalu mahdollistaa usean ihmisen samanaikaisen kirjoittamisen. Työkalun rinnalle kehitettiin oppimateriaali kirjoittamisen tueksi sekä Noodi-yhteisö -osio.
...
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty
Päätoteuttajan tutkimus- ja kehitys(T&K) -tiimin toimesta kehitettiin tiimitoimintaa projekteissa työskenteleville. Tämä TosiPro:n nimellä kulkeva ryhmittymä kokousti noin kerran kuussa tai kahdessa ja käsitteli kaikkea projekteihin liittyvää. Varsinkin aluksi tapaamisista sai hyvin apua ja neuvoja oman projektin käynnistämiseen. Kokouksissa kävi sekä organisaation T&K-vastaava että eri projektien projektihenkilöstö. Se oli siis samalla tietynlaista vertaistukitoimintaa. TosiPro-ryhmä kirjoitti ja julkaisi myös vuoden 2010 aikana oman Metropolian sisäisen projektikäsikirjan, josta on hyötyä kaikille talon uusille projektityöntekijöille.
Digitarinaosaprojektissa otettiin käyttöön palautelomakkeet työpajojen arviointiin. Menetelmän voimaannuttavaa vaikutusta ja hyödyllisyyttä pyrittiin mittaamaan lomakkeilla. Aluksi käytössä oli pelkästään loppupalaute, mutta syksyllä 2009 otettiin käyttöön myös alkupalaute, joka osoittautui hyödylliseksi. Näin näemme näimme jo etukäteen millaisia odotuksia osallistujilla oli työpajalta. Alkupalautteesta selvisi myös motivaatio; esim. yhdessä työpajassa uudelle ryhmälle alkubriiffaus oli aivan vääränlaista, mikä selvisi alkupalautteesta. Näin ollen pystyimme vielä työpajan aikana muuttamaan näkökulmaa ja lähestymistapaa, jolloin loppupalaute olikin positiivisempaa kuin mitä alkupalautteen perusteella olisi voinut olettaa. Seuraavalle saman tahon ryhmälle muutimme myös alkubriiffausta ja tämän ryhmän alkupalautekin oli aivan päinvastaista kuin ensimmäisen.
...
Projektin sisäisessä ja aika pitkään ulkoisessakin tiedottamisessa käytettiin päätoteuttajan omaa wikisivuawikialustaa, johon luotiin projektille oma sivuomat sivut. Wiki oli alustana erittäin helppokäyttöinen, kuka tahansa projektihenkilöstöstä voi muokata muistioita, tiedotteita ym. eikä niitä tarvitse lähetellä erikseen sähköpostilla kaikille. Sivuilla lähes kaikki projektin paperit dokumentit olivat kaikkien, myös ulkopuolisten nähtävillä. Ainoastaan jotkut arkaluontoiset asiat (palkkaukset ym.) oli suojattu, joten vain tietty rajattu käyttäjäkunta pääsi katsomaan niitä. Toiminta oli siis hyvin avointa ja wikin käyttö säästi aikaa.
M-cult otti käyttöön uuden tavan kääntää opaskirjoja suomeksi. Maailmalla avoimen lähdekoodien ohjelmien oppaiden kääntämisessä käytetty vapaaehtoismenetelmä rantautui nyt myös Suomeen. Tarkoitus oli kasata yhteen joukko asiasta kiinnostuneita ihmisiä, jotka sulkeutuivat tietyksi aikaa johonkin paikkaan, jossa käännöstyö tehtiin jakamalla kullekin oma osansa käännettävästä tekstistä. Ryhmä ei saanut työstä palkkaa, mutta ruokailu järjestettiin "talon" puolesta ja nimet tulivat näkyviin käännökseenKirjapyrähdyksissä joukko asiaa tuntevia ihmisiä sulkeutui tietyksi aikaa intensiiviseen yhteistyöhön oppaan kirjoittamiseksi. Toinen hyvä käytäntö oli avoin mediatuotanto -työpajoissa kehitetty matalan kynnyksen malli.
HKT sovelsi menestyksekkäästi Noodia omaan yleisötyötoimintaansa. Peruskoulun ja lukion oppilaat kirjoittivat Noodilla äidinkielen opettajien johdolla näytelmiä, jotka ammattinäyttelijät esittivät lukudraamana teatterin näyttämöllä.
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää
Hyviä käytäntöjä ei ole ollut ensisijaisesti tarkoitus levittää eteenpäin vaan parantaa niillä projektin laatua ja kehittää toimintaa. Vuonna 2011 projektipäällikkö sai kuitenkin "myytyä" wikin käyttöidean Sykselle (Suomen ympäristökasvatuksen seura) toimiston ja hallituksen käyttöön. WikinEtenkin projektin loppuvaiheessa on rakennettu pohjaa hyvien käytäntöjen levittämiselle.
10. Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen
...
Kaikki fyysiset tuotokset ovat pysyviä ja jäävät verkkoon kaikkien käyttöön, kuten Noodi ja FLOSS manualsin suomenkielinen sivusto. Näiden ylläpidosta vastaavat Metropolia ja HKT (Noodi) ja m-cult (FLOSS manuals). Noodia tuskin olennaisesti kehitetään eteenpäin projektin jälkeen, mutta sivuston ylläpito ja toimivuus varmistetaan. Noodia tullaan käyttämään jatkossakin sekä Metropoliassa opetustarkoitukseen että HKT:ssa yleisötyössä. HKT laajentaa Noodin käyttöä omien kansainvälisten kontaktiensa kautta. Monipuolisuutensa vuoksi Noodi soveltuu myös muuhun kuin kirjoitustarkoitukseen, esim. pelkän oppimateriaalin hyödyntäminen. FLOSS manuals -sivuston kehitys jää m-cultin vastuulle. Opaskirjasto päivittyy jatkossa sekä m-cultin että muiden asiasta innostuneiden tahojen toimesta. Työpajoista tulee osa m-cultin ja yhteistyökumppaneiden säännöllistä toimintaa (osana mm. Stadi.TV-yhteisömediakoulutusta) ja niitä myös kehitetään eteenpäin kysyntäpohjaisesti. Tärkeää tulosten kestävyyden kannalta on myös m-cultin oman toimintakulttuurin muutos open source -pohjaiseksi. Molemmat sivustot (FLOSS ja Noodi) ovat täysin avoimesti ja ilmaiseksi kenen tahansa kiinnostuneen hyödynnettävissä. Merkittäviä Noodin ja FLOSS manualsin käytön levittäjiä ovat projektin aikana koulutetut henkilöt, mm. opettajat ja opiskelijat.
Digitarinamenetelmä jää henkiin koulutettujen kouluttajien kautta: nämä voivat joko opettaa menetelmää muille ja/tai käyttää sitä itse työssään. Jotkut tahot ovat jo omaksuneet digitarinoiden teon osaksi omaa ammatillista toimintaansa, osalla sopivan käyttötarkoituksen löytäminen saattaa kestää kauemmin. Myös itse digitarinatyöpaja oli toimiva kahden päivän kokonaisuus, joka kehittyi projektin aikana palautetietoa hyödyntäen. Näin ollen osaprojektista vastannut projektipäällikkö voi jatkossakin tarjota työpajoja halukkaille tilaajille. Kyselyitä tästä on jo ollut.
...