...
Chapter 5: Design for Ongoing Participation (Markku)
Kun käyttäjä ssadaan kirjautumaan palveeluun, alkaa vasta oikea haaste, jotta käyttäjä saataisiin palaamaan ja käyttämään palvelua aktiivisesti. Porter sanoo, että yleinen ongelma palveluilla on yksinkertaisesti saada käyttäjät osallistumaan sen aktiviteetteihin. Kirjoittajan mukaan avain ongelmaan ei ole mainostaminen tai toimintojen lisääminen, vaan motivaatio. Kirjoittaja jakaa osanottoon motivoinnin kahteen osaan: on ymmärrettävä mitkä seikat motivoivat osallistumista ja sen jälkeen suunnitella käyttöliittymä tukemaan niitä.
Porter toteaa, että verkossa voi tehdä miljoonia erilaisia asioita, mutta motivaatiot niiden tekemiseksi ovat hyvinkin samanlaisia ja useimmat ihmiset osallistuvat jokseenkin samanlaisista syistä. Suunnittelija tulisikin löytää noin kahdesta kolmeen perustavanlaatuista motivaatiota, jotka sovelluksen osallistuvilla käyttäjillä on. Nuo motivaatiot eivät ole kirjoittajan mukaan rahallisa vaan sosiaalista arvoa ja perustuvat luontaisiin ajatuksiimme. Yleimisimmiksi motivaatioksi hän luetteelee seuraavat: identiteetin ylläpito sosiaalisissa ryhmissä, oman työn arvo ja yksilöllisyys; vastavuoroisuus -- joko antaa, tai saada jotakin vastapalveluksi; oman maineeen ja suhteiden parantaminen; oman työn arvostus ja hyvä vaikutus, oman informaation jakamisen kontrolli, omistamisen tunne, samanhenkisten ihmisten löytäminen, sekä yksinkertaisesti osallistumisen hauskuus.
Identiteetin ylläpito
Antaessamme käyttäjille mahdollisuuden identifioida itsensä ja kanssakäydä muiden kanssa mahdollistamme identiteetin. Tällöin vähennämme haittatekijötä, kuten spammäyksen, palvelun väärinkäytön, asiattomat kommentit ja vääränä henkilönä esiintymesen. Yksinkertainen tilin luonti joka muodostuu identifioivasta käyttäjänimestä tai sähköpostiosoitteesta esitettynä esimerkiksi kommentin vieressä antaa mahdollisuuden keskustelulle, muistamaan henkilön ja viitata häneen keskusteluissa muiden kanssa.
Profiilisivu kerää informaatiota käyttäjästä ja se luodaan käyttäjän rekisteröityessä. Yleensä de sisältää paljon tietoa minkä käyttäjä lisää myöhemmin. Ne sisältävät yleensä identifoivan kuvan, lyhyen esitelyn, iän, paikkakunnan viimeisimmät aktiviteetit, tykkäykset, ystävät ja ryhmät. Profiilisivulla pääasiallisesti näytettävä informaatio tulee kuitenki olla sovelluksen tarkoitusta vastaavaa ja sen kannalta oleellista. Yleistä informaatiota näyttävä profiili vaikuttaa yritykseltä kilpailla sivujen kuten facebookin ja myspacen kanssa. Sen sijaan hyvin rakennettu palvelun kannalta oleellinen informaatio on parmepi ratkaisu.
Staattiset profiilisivut vanhenevat kirjoittajan mukaan nykyään nopeasti. Ne eivät ole kiinnostavia jos niissä ei esitetä vaihtuvaa informaatiota. Tällaisia dynaamisia ratkaisuja ovat esimerkiski kaikkialta kerätty aktiviteettivirtaus, lista kommenteista status ja notifikaatiot kuten syntymäpäivät tai kutsut. Profiilisivuista ja niiden hallinnasta ei kuitenkaan ole syytä tehdä palvelun keskiötä. Niiden ensisijainen tehtävä on ainoastaan tukea palvelun pääaktiviteettia. Muutoin käyttäjän täytettyä profiilitietonsa ei hänellä ole enää syytä palata sivustolle. Profiilin muokkaaminen on myös pidettävä suhteellisen vapaana. Profiilin yksityismäisyydestä johtuen on syytä pysytellä sivussa.
Uniikkisuus ja vastapalvelukset
Porter kirjoittaa, että käyttäjälle on tehtävä selväksi, että hänen osallistumisensa on uniikkia ja yksilöllistä, sillä tällä on tutkimusten mukaan positiivinen vaikutus käyttäjien haluun osan ottoon, sillä ihmiset tuntevat luontaisesti tarvetta olla uniikki. On osattava myös käyttää hyväkseen käyttäjän pienintääkin tunnetta siitä, että hänen pitäisi osallistua vastapalvelukseksi johonkin. Esimerkiksi kirjoittaja antaa tilanteen, jossa käyttälle huomautetaan, hänen hyödyttyään sadoista ravintola-arvosteluista, että hän ei itse ole kirjoittanut yhtään arvostelua. "Nyt on sinun vuorosi olla kriitikko" -- vuorostaan motivoi tekemään omaa uniikkia panosta.
Käyttäjän maine ja oman työn arvostus
Porter kirjoittaa, ett kääyttäjän maine on puolueettomasti muiden käyttäjen mielipiteitä. Maineeseen perustuvan suunnittelun lähtökohtana on löytää ne signaalit. jotka luovat hyvää mainetta, siinä kulttuurissa tai yhteisössä, joka ohjelmistoa käyttää. Porter antaa esimerkiksi arvostelusivuston Yelp.com, jonka maine-toiminnot ovat esimerkiksi: ystävien määrä, kirjoitettujen arvostelujen määrä ja niiden käyttäjäarvioinnit, muiden käyttäjien kommenttien määrä ja laatu, fanien määrä jne. Jotkut näistä maine-arvoista on peräisin muista palveluista, kuten ystävien määrä. Yelp.comin tapauksessa nämä tiesot ovat enemmän tasoa "kiva tietää", kun taas joillakin sivustoilla, kuten eBayssä käyttäjän maine on ratkaisevan tärkeää.
Maineen kasvaessa käyttäjä tuntee itsensä tehkkaaksi ja hyödylliseksi. Se on tärkeää osanottohaluukkuuden kannalta. Tältä kannalta suunniteltaessa on luotava ominaisuuksia, jotka mahdollistavat positiivisen palautteen käyttäjän tekemästä kontribuutiosta ja tunteen siitä, kuinka tärkeää se oli.
Kontrollin tunne
Porter kirjoittaa kuinka facebook aikanaan sai kovaa vastutstusta sen ollessa julkaista uutena ominaisuutenaan uutisvirran, joka näyttää kaikkien ystävien kaikki aktiviteetit yhdessä virrassa. Käyttäjät tunsivat ominaisuuden loukkaavan heidän yksityisyyttään, vaikka tosiasiassa virta ei näyttänyt miään uutta, mikä ei näkynyt jo profiilisivuilla. Facebookin annettua käyttäjille mahdollisuuden rajoittaa virtaan pääsevää tietoa, todellinen ongelman syy paljastui. Niistä sadoistatuhansista ominaisuutta vastustaneista käyttäjistä vain murto-osa loppujenlopuksi muutti näitä asetuksia. Ainoa mitä käyttäjät siis tarvitsivat oli tunne kontrollista. Tarve ei siis ollut yksityisyys vaan kontrolli.
Omistaminen
Kirjoittaja kertoo omistamisen tunteesta ja mainitsee esimerkkinä MySpacen, jonka nimessä jo tehdään selväksi, että käyttäjä omistaa sivunsa. Samaa kaavaa käyttää Youtube. Samoja my- ja you-sanoja on hyvä käyttää desingnissä esimerkiksi otsikoinnissa ja sisällöissä. Omaksi tunteminen antaa tuotteelle lisää arvostusta ja antaa vastuun, sekä kontrollin tunteen. Samalla se antaa tunteen tutusta ja ystävälisestä ympäristöstä.
Halutun toiminnan esittäminen
Porter antaa taas esimerkkinä Yelp-sivuston, joka nostaa tehokkaasti esille kättäjiä, jotka ovat toimineet toivotulla tavalla. Heillä on yleensä paljon ystäviä ja arvsteluja ja muuta menestystä osoittavaa. Porter uskoo Yelpin haluavan käyttäjien tahtovan toimia samoin, kun esitetyt "mallikansalaiset".
Ryhmään kuuluvuus ja silkka hauskuus
Ryhmään kuuluvuuden tunne on iso ja suoraviivainen syy osllistumishalukkuuteen. Toinen iso syy ihmisten web-osallistumiseen on hauskuus. Sitä voi ilmetä pelien ja muiden hauskuutta huutavien ohjelmistojen lisäksi myös vakavissa aktiviteeteissä.
Chapter 6: Design for Collective Intelligence
...