Page History

raaka-aine, tarvike tai tietotaitoa. Asiakkaalle on hyötyä vain toimivasta tuotteesta, joten tuotteen toimivuus on sen korkein prioriteetti.

h3. Vedos\\

Vedos on joko sähköinen tai fyysinen (esim. paperilla) esitys suunnitellusta tuotteesta. Fyysinen vedos voi olla esim. paperinen värivedos sanomalehteen tulevasta mainoksesta. Sähköinen vedos taas voi olla em. ilmoitus esim. pdf-muodossa.

h3. Värinhallinta\\

Värinhallinnalla pyritään sovittamaan eri valmistajien laitteet (esim. digikamera, skanneri, näyttö ja tulostin) yhteen siten, että niiden tuottama värimaailma toistuu mahdollisimman samankaltaisena riippumatta kontekstista, jossa niitä käytetään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että digikameralla kuvattu kuva toistuu juuri samanlaisena eri valmistajien näytöillä ja myös tulostuu samanvärisenä riippumatta tulostimesta.

h3.

 Tuottavuus\\

Tuottavuudella voidaan määrittää esim. jonkin tuotantoyksikön tuottama hyödykkeiden, palveluiden tai tuotteiden määrä vaikkapa tuntia tai vuorokautta kohden.

h3. Kokonaisvärimäärä\\

Kokonaisvärimäärä tarkoittaa painettavan kuvan värimäärää, joka toistetaan (painetaan) paperille. Esim. neliväriprosessilla toteutettavan kuvan värit koostuvat cyanista, magentasta, keltaisesta ja mustasta. Värien maksimimäärä vaihtelee paperilaadusta riippuen. Mikäli kuvan kokonaisvärimäärä ns. ylittää paperin toistokuvun, paperin kuivuminen kestää kauan ja väri tahrautuu.


h3. Valkotasapaino

Valkotasapainolla määritellään valokuvauksessa kuvan valkoinen värisävy. Kun valkoinen näyttää valkoiselta (eikä esim. kellertävältä), muutkin värit näyttävät tällöin luonnollisilta.


h3. Tuotanto

Tuotanto tarkoittaa laajimmassa mielessä kaikkea inhimillisten tarpeiden tyydyttämiseen tähtäävää toimintaa.


h3. Tuottaja

Tuottaja vastaa tuotteen tekemisestä ja sen laadusta sekä maksaa tekemisestä aiheutuvat kustannukset.

h3. Hissipuhe

Max. 3 minuutin avaus itsestä tai yrityksestään. Tiivis tietopaketti, jolla luodaan hyvä ensivaikutelma.


h3. Dokumentointi

Dokumentointi on todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai  rakenteen tarkkaa kirjallista kuvaamista, joka tapahtuu kuvattavan asian  ehdoilla. Dokumentoinnissa pyritään mahdollisimman suureen tarkkuuteen,  jotta päästäisiin lähelle yksiselitteisyyttä. Muutosten huomioiminen ja  dokumentoinnin pitäminen ajan tasalla tekevät siitä jatkuvan prosessin,  joka kuuluu oleellisena osana kunkin dokumentoitavan asian elinkaareen.

h3. Raportointi

Selitys

h3. Resursointi

Yksinkertaisesti voimavarojen suunnittelu ja järjestäminen. (Budjetti, työntekijät, aika yms.)


h3. Asiakasrajapinta

Selitys

h3. Blogi

Blogi (weblog) on yhden tai useamman kirjoittajan Internetissä  ylläpitämä verkkopäiväkirja tai kronologinen julkaisu. Blogille on  tunnusomaista henkilökohtaisuus ja ajankohtaisuus. Lukijat voivat sitä  yleensä kommentoida. Pääsy lukemaan ja kommentoimaan voi olla kaikilla  tai vain rajatulla piirillä.

h3. Integraatio

Integraatio tarkoittaa kahden erillisen asian yhdistämistä tai keräämistä yhdeksi kokonaisuudeksi.

h3. Internet\- portaali

Internet-portaali on verkkopalvelu, joka tarjoaa pääsyn muiden   tarjoamiin palveluihin. Portaaliin voidaan koota yhdelle sivustolle   esim. samantyyppisiä tuotteita tai palveluita.








h2. Verkostoituminen


h3. Verkosto

Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista että kuvaannollisesti järjestelmistä.

h3. WOM

WOM eli word of mouth on käsite, jota käytetään ihmisten välisestä  informaation jakamisesta. Markkinointialalla WOM on tehokas tapa saada  uusia kontakteja, tai menettää niitä.

h2. Myynti


h2. Myyntiprosessi

Selitys

h3. Myyntikäynti

Selitys


h3. Kaupanteko

"Clousaus", "close". Hetki, jolloin kaupasta ollaan yhtä mieltä ja se tulkitaan tapahtuvaksi.


h3. Asiakaskohderyhmä

Selitys


h3. Myyntirekisteri

Työkalu myyntityöhön. Järjestelmä, jossa käy ilmi asiakassuhteet, yhteistiedot, myyntiprosessi (liikennevalojärjestelmä). Elintärkeä työkalu myyjälle.

h3. Tarjous

Selitys

h3. Tarvekartoitus

Kartoituksessa pyritään löytämään asiakkaan todellinen tarve. Asiakkaan tarpeita selvitetään keräämällä mahdollisimman paljon tietoa, mitä voidaan hyödyntää tuotannossa. Asiakas voi tilata hauskan kampanjan, mutta tarverkartoituksen jälkeen voi käydä ilmi, että perimmäinen tarve olisi kasvattaa asiakaskuntaa. Kartoituksessa selvitetään brief-lomakkeen avulla mm. tuotteen kysyntä, budjetti ja asiakkaan saama hyöty. Asiakkaalle ei siis heti aleta myymään tuotteita, vaan selvitetään mitä he ovat vailla.


h2. Ostaminen


h3. Alihankkija

{color:#000000}Alihankkija on henkilö tai useassa tapauksessa yhtiö, joka on sitoutunut hankkimaan tai toteuttamaan urakkasopimuksen mukaisen työn, materiaalin tai muun sopimukseen sisälletyn asian, mutta joka ei ole tehnyt sopimusta suoraan tilaajan kanssa vaan yhden tai useamman välikäden kautta.{color}

h3. Rekrytointi

Rekrytointi on prosessi, jossa yritys pyrkii palkkaamaan haluamansalaisia työntekijöitä palvelukseensa.


h3. Agentit

Agentti tarkoittaa henkilöä taikka asiamiestä, joka toimii toimeksiantajansa lukuun.



h3. Maven

Alansa luotettu asiantuntija. Se henkilö, jolta saadaan kysymykseen vastaus tai yhteys oikeaan henkilöön.


h3. Assistenttipalvelut

Assistenttipalveluilla tarkoitetaan palvelua, jossa yritys tarjoaa esim. yrityksien palvelukseen määräaikaisen työntekijän tekemään esim. avustavia tehtäviä. Näihin voivat lukeutua vaikkapa asiakaspalvelutehtävät, laskutus, tietojen päivittäminen jne.


h3. Alikustantaja

Kustantaja, jolle alkuperäinen kustantaja on siirtänyt yleensä  määräajaksi tietyn alueellisesti rajoitetun osan kustannusoikeuttaan.

h3. Kustannussopimus

Tuottajan ja kustantajan välinen sopimus, jossa sovitaan tuotteen  kustantamisesta ja jossa tuottaja luovuttaa kustantajalle määritellyn yksinoikeuden määrätä tuotteesta tietyksi ajaksi.

h3. Brief


Toimeksianto esim. yrityksen toimeksianto mainostoimistolle verkkokampanjan suunnittelusta. Sisältää tilattavan tuotteen tai palvelun määritelmän, tavoitteet, aikataulun, budjetin ja muita projektin reunaehetoja.

h3. Vastabrief


Toimeksiannon saaneen tahon vastine briefiin. Sisältää vastauksen tai ratkaisun briefiin.



h3. Tarjouspyyntö


Ostajan yleensä kirjallisesti myyjälle toimittama määritelmä tuotteesta tai palvelusta, josta haluaa myyjätlä tarjouksen. Tarjouspyynnön tulisi sisältää riittävät spesifikaatiot tilattavasta tuotteesta tai palvelusta, jotta myyjä voi laatia tarjouksen.




h2. Tuotantoprosessi


h3. Tuotannonohjaus


Luo perustan tuotantoprosessille strategisin, toiminnallisin ja tavoitteellisin reunaehdoin. Ohjaa varsinaista tuotantoprosessia.



h3. Tuotantoprosessi


Reaalituotanto joka sisältää tuotantokoneiston, \-tiimin ja työnkulun. Sähköisen palvelun tuotannossa se voi koostua esim. palvelun määrittelystä, tuotantorakenteen kehittämisestä, palvelun suunnittelusta, valmistuksesta ja testauksesta sekä julkaisusta ja raportoinnista.




h3. Tuotantoprosessityypit


Yksittäistuotanto (esim. tapahtumat), erä
\\
\- eli sarjatuotanto (esim. mainostuotannot), joukko
\\
\- eli massatuotanto (esim. fyysiset tuotteet) sekä massaräätälöinti (esim. media
\\
\- ja mainostuotannot).



h3. Tuotantotiimi


Yksilöt, jotka työpanoksellaan osallistuvat koko tuotantoprosessiin tai johonkin sen vaiheista.

*voimaannuttaminen* --      vahvistamista, jolla tarkoitetaan ihmisten ja yhteisöjen kykyjen,      mahdollisuuksien ja vaikutusvallan lisäännyttämistä eri keinoin

*palaute* -- tyytyväisyyden      määrittelyä

*kritiikki* \- arviointia,      jossa tarkoituksena on arvosteltavan asian arvon tutkiminen, pohtiminen ja      määrittely. Kritiikkiä esitetään arvottamalla. Arvottaminen vaatii      tavallisesti, että arvostelija tuntee arvioitavan asian tai siihen      liittyvän kokonaisuuden perusteellisesti ja täten pystyy analysoimaan      sitä.

*myyntiprosessi* \- tapa      kuljettaa asiakas myynnin tiettyjen vaiheiden läpi kohti tilausta.      Myyntiprosessi on merkityksellinen sekä asiakkaalle, että myyjälle. Kun      molemmilla osapuolilla on sama käsitys siitä, mitä tehdään missäkin      vaiheessa, on osapuolilla mahdollisuus tehdä oma osuutensa      oikea-aikaisesti ja laadukkaasti tähdäten mahdollisimman hyvään      lopputulokseen kummankin osapuolen kannalta.

*bookkaus* -- tuotteen tai      palvelun etukäteen varaaminen

*klousaus* -- kaupan päättäminen      tuotteen myyntiin

*tarvekartoitus* \- selvittää asiakkaan todelliset tarpeet vastaten kysymyksiin mitä, miten, kuka/keiden

*myyntiargumentit* -- Syitä, miksi asiakkaan kannattaisi ostaa tuote

*liikevaihtotavoite* \- yrityksen      tuottamien tavaroiden ja palvelujen myynnistä koituvien myyntituottojen tavoiteltu      summa tietyn ajanjakson aikana.

*myyntikäynti* -- vastine messuille      ja myyntikiertueille, sovitaan asiakkaan kanssa henkilökohtainen      tapaaminen, jossa tälle tarjotaan ja esitellään jotakin tuotetta/palvelua.

*New business* \- uusi liiketoimintamahdollisuus

*asiakkuuden hoito* -- asiakassuhteen      ylläpitoa, johon kuuluu mm. yhteydenpito

*avainasiakaspäällikkö* -- vastaa      avainasiakkaiden liiketoiminnan kehittämisestä ja kaupallisesta yhteistyöstä,      kuten vaikkapa kampanjoinnista.

*projektinjohtaja* \- vastaa mm.      tehtävien valmisteluista ja toteutuksista sekä tekee aina lopulliset      päätökset.

*asiakasrajapinta* -- olla tekemisissä      asiakkaiden kanssa = asiakaspalvelua

*toimitusjohtaja* \- henkilö,      jolla on vastuu päivittäisestä yrityksen hallinnoimisesta. Toimitusjohtajan      asema vaihtelee yhtiömuodon mukaan.

*myyntikinkerit* -- julkiset myyntitapahtumat,      jossa mainostetaan ja myydään tuotetta/palvelua

*CRM* -- (eng. Customer Relationship Management      = asiakkuudenhallinta) on käsite, joka sisältää asiakaslähtöisen      ajattelutavan organisaatiossa. Asiakas nähdään yrityksen resurssina ja myynnin      maksimoimiseksi asiakkaan tarpeet pyritään kartoittamaan mahdollisimman      perusteellisesti.

*XRM* \- (eng. eXtended      Relationship Management)  on sovelluskehitysalusta      organisaation eri yksiköille ja toiminnoille, joka tarjoaa laajennettuun      asiakassuhteen hallintaan liittyviä kokonaisratkaisuja sekä tarvittavan      tuen atk-järjestelmien hyväksikäytössä.

*ostopäätös* -- Tuotteen      hankintaa edeltävä pohdinta. Ostopäätökseen voi vaikuttaa mm. tuotteen hinta,      laatu ja tarve.

*lisämyynti* -- myynnin kasvattamista      omalla henkilökohtaisella työllä ja panostuksella,  esimerkiksi tarjoamalla asiakkaalle lisää      ostettavaa.

*brändi* -- merkki, joka      kuvaa kaikkea sitä, joka liittyy yrityksen tuotteeseen tai palveluun. Brändi      on kohderyhmän mielikuvia tai mielipiteitä yrityksestä.




*kampanja* -- sarja viestejä, jotka jakavat saman idean      ja      teeman. Kampanjat      näkyvät eri medioissa tietyn      ajan.

*alihankinnat* -- kolmannelta osapuolelta ostetut palvelut

*sisäinen asiakas*: Sisäinen asiakas on yrityksen sisällä. Varsinkin suuremmissa yrityksissä yritys on jaettu tulosyksiköihin, jotka ostavat toisiltaan palveluita: esimerkiksi markkinointi ostaa IT-osastolta tietokoneet ja verkkoyhteydet.

*ulkoinen asiakas*: Ulkoinen asiakas on yrityksen ulkopuolelta suora tai epäsuora asiakas.

*toimija:* Filosofisessa merkityksessä _toimija_ on agentti.

*ulkoistetut assistenttipalvelut:* jos itselläsi ei ole esim. aikaa etsiä joidenkin tiettyjen yritysten yhteystietoja voit käyttää ulkoista assistenttipalvelua internetissä, joka tekee homman puolestasi. [http://www.247virtualassistant.com/]







*reunaehdot:* esim. työsopimusta tehtäessä sovitaan reunaehdoista joihin kuuluu mm. kiinteä työaika, työajan pituus, lounastauko yms.

*SWOT\- analyysi :* (*S{*}trengths, *W{*}eaknesses, *O{*}pportunities, *T{*}hreats) on Albert Humphreyn kehittämä nelikenttämenetelmä, jota käytetään [strategian|http://fi.wikipedia.org/wiki/Strategia] laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä.

*lainsäädäntö:* tarkoittaa valtioissa voimassa olevia oikeussäännöksiä ja niiden antamiseen liittyviä valtioelinten toimia eli lainsäädäntää.

*kilpailutilanne:* kun jokin yritys kilpailuttaa eri yrityksiä jonkin esim. mainoksen tekijäksi. Tällöin yrityksesi on kilpailutilanteessa muiden yritysten kanssa.

*resurssi*: voimavara, toiminnan edellytys, rahat

*budjetti:* tarkoittaa *talousarviota* eli *tulo\- ja menoarviota*, erityisesti valtion tai kunnan talousarviota

*henkilöstö:* on synonyymi sanalle *työntekijät*. Henkilöstöllä kuvataan työntekijöistä koostuvaa ryhmää ilman matemaattisesti tarkkaa kuvaa työntekijöiden lukumäärästä.

*tiimi:* koostuu eri osaajista työpaikalla.

*workflow:* Työnkulku on termi, jolla kuvataan tehtävät, menettelyvaiheet, järjestöt ja mukana olevat ihmiset, tarvittava panos ja tuotos, tarvittavat tiedot ja välineet, joita tarvitaan kunkin vaiheen liiketoimintaprosessien.

*toimitusvarmuus:* *Toimituksen onnistumista mitataan toimitusvarmuudella. Toimitusvarmuus tarkoittaa oikean tuotteen toimittamista ostajan ja myyjän välisen sopimuksen mukaisesti oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan, oikealla kuljetustavalla, oikealla hinnalla ja oikean laatuisena.*

*tekninen kuvaus:* kertoo esimerkiksi jonkun laitteen tekniset tiedot (mitat, paino, miten toimii, yms.).

*työnäyte:* on näyte omasta/omista töistä.

*referenssi:* viite, viittaus

*NDA:* eli *salassapitosopimus* on sopimus jolla turvataan luottamuksellisen tiedon ja/tai materiaalin säilyminen yhteisön (esim. yrityksen) sisäisessä tiedossa, niin että tietojen vastaanottajilla on tiedon rajallinen käyttömahdollisuus, tarkalleen ottaen sitä, että tietoa saa levittää vain sen verran kuin se on sopimuksen mukaan määritelty.

*virkamies:* eli *viranhaltija* on valtion, kunnan tai kirkon palveluksessa oleva siviili\- tai sotilashenkilö. Virkamies ei ole työsuhteessa, vaan hänen palvelussuhteestaan käytetään nimitystä virkasuhde.

*raportointivelvollisuus:* velvollisuus raportoida kaikista tuloista ja menoista.

*julkinen rahoitus:* julkista rahoitusta on esimerkiksi EU-tuki tai eri tahojen rahoitus avustukset.

h3. *EU-hankintalainsäädäntö*

Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä hyödyntämällä markkinoilla olevaa tarjontaa, auttaa markkinoita kehittymään, varmistaa yrittäjien syrjimätön kohtelu ja estää väärinkäytöksiä.

h3. *Lahjus*

Raha tai jokin muu hyödyke jota käytetään lahjonnassa, kun yritetään vaikuttaa erityisesti poliittisiin päättäjiin omien etujen ajamiseksi tai saadakseen ansiotonta etua.

h3. *Hankintailmoitus*

Hankintayksikön julkaisema ilmoitus, jossa käy ilmi yksikön julkiset hankinnat.

h3. *Kriteeristö*

Arvosteluperusteet, ilmaisin. Esim. veden laatuluokituksen kriteeristö.

h3. *Tuotantovarmuus*

Kuvaus palvelun tuottamiseen liittyvistä tiloista, laitteista ja laatujärjestelmästä.

h3. *Toimitusvarmuu{*}s

Oikean tuotteen toimittamista ostajan ja myyjän välisen sopimuksen mukaisesti oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan, oikealla kuljetustavalla, oikealla hinnalla ja oikean laatuisena.

h3. *Tarjouspohj{*}a

Malli, josta käy ilmi palveluntarjoajan ja palvelun perustiedot, hinta, toteuttamissuunnitelma ja resurssit.

h3. *Analogia*

Asioiden yhdenmukaisuutta, samankaltaisuutta, vastaavuutta ja verrattavuutta. Vrt. metafora.

h3. *Mallintaminen*

Jonkin todellisuuden osan, ilmiön tai systeemin esittämistä muulla tavalla kuin sillä itsellään. Esim. kartta on malli todellisesta maastosta.

h3. *Tuotteistaminen*

Uuden palvelun tai hyödykkeen ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen määrittelyä kilpailukykyisen tuotteen luomiseksi.

h3. *Tehokkuus*

Saavutettujen tulosten ja käytettyjen resurssien suhde.

h3. *Suorite*

Tuotantoprosessin tuloksena syntyvä tavara tai palvelu.

h3. *Standardi*

Jonkin organisaation esittämä suositus siitä, miten jokin asia tulisi tehdä. Esim. ISO-standardit.

h3. *Analysoida*

Erittelyä, jäsentämistä. Systemaattista havaintojen tekemistä ja tulkintaa, joka perustuu vuorovaikutuksen havainnointiin.

h3. *Strategia*

Suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Esim. organisaation pitkän tähtäimen kehityssuunta ja \-ulottuvuus, jonka avulla saavutetaan voimavaroja ja kykyjä järjestelemällä kilpailuetu. Strategian tavoite on tyydyttää sidosryhmien odotukset.

h3. *Toimintatapa*

Ne ideologiat ja aatteet, joiden pohjalta organisaatio toimii.

h3. *Toimintakulttuuri*

Selitys

h3. *Tuotantokoneisto*

Selitys

h3. *Työnkulku*

Selitys

{color:#000000}{*}Asiakas-case{*}{color}


{color:#000000}Tarkoittaa asiakkaalle  tehtyä työtä ja koko projektia miten tuote on myyty asiakkaalle.{color}

{color:#000000}{*}Dokumentointi{*}{color}


{color:#000000}Jokaisen sovitun asian  kirjaamista asiakas\- ja yritystoiminnassa.{color}

{color:#000000}{*}Raportointi{*}{color}


{color:#000000}Faktapohjainen  selonteko asiasta. Jättää varaa mielipiteille ja analyysille, mutta tuo  lukijan tietoiseksi asiasta.{color}

{color:#000000}{*}Muistio{*}{color}


{color:#000000}Luonnosmainen  selostus, joka perustuu jonkin käsittelyn pohjalle.{color}

{color:#000000}{*}Miellekartta{*}{color}


{color:#000000}Suunniteltu nimenomaan  ideoinnin esitysmuodoksi, hyvin vapaamuotoinen. Miellekartasta käy  helposti ilmi vaikeaselkoinen aihe, joka helpottaa kokonaisuuden  hallintaa.{color}

{color:#000000}{*}Käsitekartta{*}{color}


{color:#000000}Kaaviomainen hieman miellekartan  tapainen graafinen esitys, joka sisältää kaavioita. Helpottaa analyysia  ja kokonaisuuden hahmottamista. Uudelle idealle löytyy helposti paikka,  koska ideat laitetaan ylös niiden tulojärjestyksessä ja vedetään uusi  viiva alakategorioihin.{color}

{color:#000000}{*}Tavoite{*}{color}


{color:#000000}Päämäärä, joka on  yleensä ennaltamietitty ja se täytyy yrittää saavuttaa.{color}

{color:#000000}{*}Tavoitteellisuus{*}{color}


{color:#000000}Eri toimien sarja  joilla saavutetaan tavoite. Toimien sarjoilla on siis tavoitteellisuus  tiettyyn tavoitteeseen.{color}

{color:#000000}{*}Työaikaseuranta{*}{color}


{color:#000000}Työaikaaseurataan  tietyn ohjeistuksen mukaan, esimerkiksi tiettyä työaikaa ei saa ylittää,  joten ohjeistus määrää seurata työajankäyttöä. Näin pysytään  esimerkiksi aikataulussa, työhyvinvointi säilyyy hyvänä yms.{color}

{color:#000000}{*}Asiakassegmentti{*}{color}


{color:#000000}Asiakasryhmä, jolla on  samanlaiset käyttäytymiset ja tarpeet, myös toiveet.{color}

{color:#000000}{*}Pääviesti{*}{color}


{color:#000000}Yrityksen pääviesti,  joka tulee ilmi kaikessa sen tekemässä toimissa. Esimerkiksi eri  kanavien mainoksissa, julkisissa tilaisuuksissa ja yritystapaamisissa  yrityksenhenkilöstö painottaa yrityksen sisällä sovittua pääviestiä eli  kenttää jolle yrityspainottuu ja tekee siitä täten muita kilpailijoitaan  paremman. Esimerkiksi operaattorin pääviesti voisi olla tehokas  huoltopalvelu, jota vain sovelletaan erikanaviin mainostamalla  huoltopalvelua tai puheessa painotetaan huoltopalvelun toimivuutta.{color}

{color:#000000}{*}Kotisivut ja  verkkopalvelut{*}{color}


{color:#000000}Verkkopalvelut tarkoittaavat nettiin liitettyä  tietojärjestelmän tarjoamaa palvelua. Kotisivut tarjoavat niinikään  nettiin liitettyä verkkosivua, josta saa palvelua.{color}

{color:#000000}{*}SAAS-pohjainen softa{*}{color}


{color:#000000}Verkossa oleva softa,  jota ei erikseen tarvitse ladata koneelle/tarvi ostaa fyysisesti  kallista ohjelmistopakettia.{color}

{color:#000000}{*}Mediatila{*}{color}


{color:#000000}Sähköistä tilaa  verkossa, johon voi tallentaa erinäköistä mediaa rajatun tai rajattoman  määrän, ilmaiseksi tai maksua vastaan. Riippuu palveluntarjoajasta.  Sosiaalinen media, tallennuspaikat verkossa (Flickr, Google Docs etc.  yms.){color}

{color:#000000}{*}Sisältöalusta{*}{color}


{color:#000000}Verkkosivujen  käyttöjärjestelmä drupal, joomla yms. Sähköisen sisällön  käyttöjärjestelmä \(?){color}

{color:#000000}{*}Mobiili{*}{color}


{color:#000000}Kämmenlaite, johon on  muokattu tietokoneen tavoin toimivia käyttöjärjestelmiä, ohjelmistoja ja  sovelluksia. Älypuhelin ja myös sen edeltäjät.{color}

{color:#000000}{*}Älypuhelinsovellukset{*}{color}


{color:#000000}Sovellus, joka toimii  kämmenlaitteessa ja joka on varta vasten suunniteltu toimimaan  pienemmässä laitteessa sen suorituskyky ja muut huomioon ottaen.  Facebook sovellukset (kevennetty versio selaimen ja verkkosivun  yhteistoimesta, josta on muokattu sovellus, jota älypuhelin käyttää.){color}

{color:#000000}{*}Viraalikampanjat{*}{color}


{color:#000000}Mainontaa, jota  yritetään saada mahdollisimman paljon leviämään kohdeyleisön sisällä  heidän omasta toimestaan. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa leviävä  hauska mainosvideo, jota käyttäjät jakavat toiselleen. Usein huumorin  tai poikkeuksellisen erikoisen sisällön omaavaa mainontaa.{color}

{color:#000000}{*}SMS-mainonta{*}{color}


{color:#000000}Ehkä hieman  vanhanaikaista, mutta tekstiviestitse lähetettyjä mainoksia, joissa  usein tarjouksia. Aikaisemmin tuotteena oli mobiilituotteet, mutta  nykyään on siirrytty kuluttajatuotteisiin.{color}

{color:#000000}{*}SMS-muistutukset ja  muut järjestelmät{*}{color}


{color:#000000}Tekstiviestitse muistutetaan kuluttajaa  tulevasta esim. Tapahtumasta tai muusta aktiviteetista. Hammaslääkärit  voivat esimerkiksi muistuttaa tulevasta hammaslääkäriajasta (eräänlaista  markkinointia?) tai tapahtuman järjestäjä voi lähettää  tietoa/muistutuksen tulevasta tapahtumasta.{color}

{color:#000000}{*}TV-laite ja TV-kanavat{*}{color}


{color:#000000}Liikkuvan kuvan ja  äänen sähköistä lähettämistä. Eri taajuuksilla lähetettyjä  audiovisuaalista sisältöä, joita on tilattavissa tehdaskanavapaikkojen  lisäksi maksullisesti.{color}

{color:#000000}{*}Netti-TV{*}{color}


{color:#000000}Internetin yli  tapahtuvaa videolähetystä, jotka palveluntarjoajasta riippuen joko  maksavat tai ovat ilmaisia. Yleensä tarjonta on aikaisemmin esitetty  televisio-lähetyksenä ja siirretty netti-tv:hen myöhempää katselua  varten. Joskus netti-tv:ssä on myös suoria lähetyksiä.{color}

{color:#000000}{*}Tilauselokuvat ja  \--ohjelmat{*}{color}


{color:#000000}Kuluttaja voi tilata haluamanaan aikana katsottavaksi  elokuvan yleensä internetin välityksellä tapahtuva lähetys.{color}

{color:#000000}{*}Streamline vai  download{*}{color}


{color:#000000}Stream on Internetin välityksellä tapahtuvaa materiaalin  siirtämistä palvelimelta esim. Selaimeen tai ohjelmaan. Ei vaadi  kovalevyn käyttöä, mutta materiaalia ei voi esim tallentaa suoraan  kovalevylle. Vaatii melko nopean internet-yhteyden riippuen siirrettävän  datan koosta.{color}
{color:#000000}Download on internetistä  tapahtuvaa latausta, joka vie kovalevytilaa.{color}

Nettiradiot

Nettiradiot eli internet-radiot ovat radioasemia tai \-lähetyksiä, jota voidaan kuunnella internetin välityksellä. Osa internet-radioista ei lähetä ollenkaan perinteisesti radioaalloilla ("maanpäällinen radiolähetys"), mutta niitä kutsutaan radioasemiksi lähettämänsä ohjelmatyylin (esimerkiksi juonnettua musiikkiohjelmaa) takia. Radioasemalle on myös tunnusomaista, että kuuntelija ei itse voi vaikuttaa lähetysajankohtaan tai \-sisältöön. Lähetykset ovat kuitenkin usein kuunneltavissa jälkikäteen radioaseman verkkosivuilta tietyn ajan.
\\

Spotify

Spotify on osittain maksullinen ruotsalainen musiikkipalvelu, jossa käyttäjät voivat kuunnella musiikkia suoratoistona internetistä. Valikoimaa voi kuunnella artisteittain, albumeittain, tai tekemällä soittolistoja haluamistaan kappaleista. DRM-rajoituksista johtuen musiikkia ei voi kuunnella ohjelman ulkopuolella, mutta palvelussa tarjotaan kuitenkin linkkejä kauppoihin, joista musiikin voi ostaa joko ladattavana tai levyinä. Spotify toimii osittain vertaisverkkoteknologialla, joten jokainen palvelua käyttävä toimii samalla musiikin jakajana. Spotifyn peruslisenssi on ilmainen, mutta rajoitettu. Eriarvoisoisten kuukausimaksujen mukaan osa tai kaikki palvelun ominaisuudet avautuvat käyttäjälle.
\\

Printti

Paperituloste. Mikä tahansa tulostusta vaativa teos tai työ, tai niiden osa. Printti voi olla juliste, flyeri, kirja, lehti, jne. Tuotannonsuunnittelussa printti on usein osa kokonaistuotantoa, mutta printti (esim. juliste) voi olla myös tuotanto jo itsessään.
\\

Päivälehdet

Päivittäin ilmestyvä printtimedian tuote, usein sanomalehti. Päivälehdet keskittyvät pääsääntöisesti uutisointiin juuri nyt pinnalla olevista aiheista. Päivittäisen uutisoinnin lisäksi päivälehdet usein sisältävät artikkeleita, jotka käsittelevät kansaa puhuttavia aiheita. Päivälehdet sisältävät usein myös printtimainontaa ja ilmoitustoimintaa. Esimerkkeinä mm. The New York Times, Daily Telegraph ja Helsingin Sanomat. Päivälehti voi myös keskittyä uutisoinnissaan tiettyyn alaan tai aihepiiriin, kuten esim. Kauppalehti.
\\

Viikkolehdet

Kerran tai useammin viikossa säännöllisesti ilmestyvä printtimedian julkaisu, usein paikallislehti. Päivälehtiin verrattuna levikiltään usein pienempi niin määrällisesti kuin maantieteellisesti. Sisältävät usein paikallista tai tarkemmin rajattua aihepiirikohtaista uutisointia, asiasisältöä, mainontaa ja ilmoitustoimintaa. Esimerkkeinä mm. Auranmaan viikkolehti ja Kansan Uutiset. Viikkolehti voi olla myös päivittäin ilmestyvän sanomalehden alajulkaisu, esim. Kauppalehden IT-viikko.
\\

Perhelehdet

Perhelehti tarkoittaa asiasisällöltään ja aihepiireiltään koko perheelle suunnattua lehtijulkaisua, usein aikakausilehteä. Perhelehtiä julkaistaan säännöllisesti, mutta julkaisuajat vaihtelevat suuresti eri julkaisujen välillä. Määrälliseltä levikiltä pienempiä kuin päivälehdet, mutta maantieteellinen levikki voi olla jopa maailmanlaajuinen. Suomessa tällaisia aikakausilehti ovat esimerkiksi Seura, Valitut Palat, 7 Päivää ja Suomen Kuvalehti. Tunnettuja ulkomaisia perhelehtiä ovat mm. yhdysvaltalainen People ja ranskalainen Paris Match.
\\

Kuluttajalehdet

Kuluttajalehdet ovat usein säännöllisesti ilmestyviä aikakausilehtiä tai muita lehtijulkaisuja, jotka ovat keskittyneet tietyn alan, ilmiön tai toiminnan asiasisällön tuottamiseen ja uutisointiin. Asiasisältö saattaa määrittyä lukijakunnan mukaan tai tarpeeksi kuuluisa kuluttajalehti voi määrittää oman lukijakuntansa. Kuluttajalehtiin kuuluvat esim. muotilehdet (mm. Elle ja Cosmopolitan), musiikkilehdet (mm. Rolling Stones ja Soundi), harrastelehdet (mm. Pelaaja-lehti) ja alakohtaiset lehdet (mm. filmiteollisuutta käsittelevä Empire Magazine ja matkailulehti Mondo).
\\

Asiakaslehdet

Asiakaslehti on yritysten käyttämä yritysjournalismin väline, jonka avulla yritys voi kertoa omasta arvomaailmastaan ja toiminnastaan. Yritykset tekevät itse suurimman osan suomalaisista asiakaslehdistä. Suurimpia ulkoistettujen asiakaslehtien tekemiseen keskittyneitä yrityksiä Suomessa ovat Kynämies, Lehdentekijät ja Sanoma Magazines. Asiakaslehden läheisiä sukulaisia ovat sidosryhmälehti, jäsenlehti ja henkilöstölehti. Ilmestyy usein säännöllisesti.
\\

Suorakirjeet

Suorakirjeillä tarkoitetaan usein suoramainonnan keinoa tavoittaa jo olemassa oleva tai uusi asiakas henkilökohtaisesti ilman esim. päivälehtien jakelukanavia. Suorakirjeiden lähettäminen voidaan määrittää jo olemassa olevan asiakasrekisterin pohjalta (esim. Stockmannin kanta-asiakas kirjeet) tai jonkin toisen asiakastietorekisterin pohjalta. Suorakirjeet räätälöidään usein asiakkaasta ilmoitettujen kiinnostusten, varallisuus\- ja ikätietojen mukaan. Suorakirjeet voivat olla myös kyselyitä tai tutkimuksia, joilla ei ole mainonnallista arvoa.
\\

Sosiaalinen media

Sosiaalinen media tarkoittaa verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi. Sosiaalisessa mediassa viestintä tapahtuu siis monelta monelle yhteisöllisesti, eli perinteisille joukkotiedotusvälineille ominainen viestijän ja vastaanottajan välinen ero puuttuu. Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, joka on muuttanut yhteiskunnan tuotanto\- ja jakelurakennetta, taloutta ja kulttuuria. Sosiaalinen media on käsitteenä vielä varsin uusi ja siten siitä on useita erilaisia tulkintoja, joissa vaihtelevasti korostuu prosessiluonne, Web 2.0 \-ulottuvuus, sisällöt, yhteisöt tai toimintamuodot.
\\

Seuranta

Seurannalla tarkoitetaan tuottajan itse tekemää tutkimusta markkinoista, omista projekteista ja toimialastaan. Kartalla pysymistä. Voi tarkoittaa myös raportointia.
\\

Moderointi ja sisällöntuotanto

Moderoinnilla tarkoitetaan tuottajan itse tai ylemmän tason tekemää valvontaa tai säännöstelyä tuotannon sisältöön.
\\

Videot, kuvat, blogit, keskustelusaitit

Videot, kuvat, blogit ja keskustelusaitit ovat sosiaalisen median ilmentymiä verkkoviestintäympäristöissä. Näitä kaikkia yleisesti yhdistää käyttäjien itse tuottama sisältö ja toiminta, mutta ne voivat olla myös kaupallisesti tai kaupallisessa mielessä tuotettuja.
\\

Viestintä (tuotannonsuunnittelussa)
\\

Eri mediat ja toimittajakontaktit
\\

Uutispalvelut
\\

Jatkuvuus

Tuotannossa jatkuvuudella tarkoitetaan viestinnän jatkuvuutta ja
\\

Oppimis\- ja työskentelyalustat
\\

Sisällöntuotanto

Digitaalisessa viestinnässä sisällöntuotanto on pääasiassa sähköisille viestimille laaditun kulttuurin, dokumenttien, opetuksen, tutkimuksen, viihteen tai markkinoinnin ohjelmasisällön tuottamista ja siihen liittyvää palvelu\- ja liiketoimintaa. Sisällöntuotannolle ominaista on ilmaisumuotojen jatkuva muuntuminen tekniikan antamien mahdollisuuksien mukana. Toiminta-alustana sisällöntuotantona voi olla yhtä lailla digitaali-TV, pelikonsoli tai multimediakännykkä kuin tavanomainen työasemakin. Sisältö voi liittyä sähköiseen kaupankäyntiin, yhteiskunnallisiin terveys\- ja virastopalveluihin, informatiikkaan, julkaisutoimintaan, kulttuuriin, viihteeseen tai vaikkapa tietokoneavusteiseen opetukseen.
\\

Jakelukanava

Jakelukanavalla tarkoitetaan mitä tahansa jakeluverkoston osaa, joka on olennaisena osana tuotteen tai viestin saavuttamiseksi asiakkaalle. Jakelukanava voi olla fyysinen tai digitaalinen. Yleisimmät jakelukanavat ovat internet, mobiililaitteet, televisio ja sen internetvastineet, radio ja erinäiset musiikkipalvelut.
\\

Mobiili

Mobiililla tarkoitetaan pääsääntöisesti älypuhelimilla tai taskutietokoneilla tapahtuvaa viestintää ja markkinointia. Mobiililla voidaan tarkoittaa myös aiemmin mainituilla laitteilla toimivaa jakelukanavaa.
\\

WLAN

WLAN (lyhenne sanoista _Wireless Local Area Network_) on langaton lähiverkkotekniikka, jolla erilaiset verkkolaitteet ja niiden päätelaitteet voidaan yhdistää ilman kaapeleita. Useimmiten WLAN-termiä käytetään tarkoittamaan IEEE 802.11 \-standardia, mutta myös muita standardeja on olemassa. Yleisessä kielenkäytössä termeillä WLAN, 802.11 ja Wi-Fi tarkoitetaan samaa asiaa, vaikka tarkkaan ottaen nämä termit eivät olekaan synonyymejä. Tavallisin käytössä oleva versio on 802.11g.
\\

GPRS

GPRS (lyhenne sanoista _General Packet Radio Service_) on GSM-verkossa toimiva pakettikytkentäinen tiedonsiirtopalvelu, jota käytetään pääasiassa langattoman Internet-yhteyden muodostamiseen matkapuhelimen tai GPRS-sovittimen avulla. GSM-yhteyden tapaan GPRS käyttää radioaaltoja tiedon siirtämiseen ja GPRS voi olla jatkuvasti päällä sen kuitenkaan kuormittamatta tai varaamatta verkkoa muulloin kuin dataa siirrettäessä. Eräs GPRS-standardin pääarkkitehdeista on suomalainen Hannu Kari.
\\

Kanava

Tiedon\- ja tuotannonvälityksen väylä sisällöntuottajilta lopullisille asiakkaille.

*Deadline*

jonkin asian aikaraja, mihin mennessä asian pitää olla valmis

*Integrointi*

useamman asian yhdistämistä ja keräämistä kokonaisuudeksi


*koordinaattori*

henkilö, joka hallitsee ja organisoi toimintaa, toimii ihmisten kanssa


*Liiketoiminta*

kaupallista toimintaa, jonka tarkoituksena on tuottaa voittoa tai luoda pääomaa


*Luova toiminta*

vapaamuotoista, uusiin ja normaalista poikkeaviin ajatuksiin/tekniikoihin perustavaa toimintaa

*Yksityinen sektori*

yksityisomistus tai yritystoiminta


*Pk-yritys*

pieni tai keskisuuri yritys, joka määritellään henkilöstömäärän tai liikevaihdon perusteella. Henkilöstöä alle 250 tai vuosiliikevaihto enintään 50 miljoonaa €


*Suuryritys*

yli 250 ihmistä työllistävä yritys


*Julkishallinto*

julkishallinto voidaan käsittää erityisesti valtion lainsäädännöllään luomaksi hallinta\- ja hallintokoneistoksi, jonka tarkoituksena on edistää, auttaa, säännellä ja valvoa kansalaisten, kansalaisryhmien sekä kansalaisten muodostamien erilaisten yhteisöjen toimintaa

*Valtionhallinto*

valtion harjoittamaa hallintoa, joka perustuu valtion riippumattomaan valtaan


*Kunnallishallinto*

kuntien harjoittama itsehallinto

*Kolmas sektori*

tunnetaan myös nimellä vapaaehtoissektori. Julkisen ja yksityisen väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous, organisaatioiden tai ryhmien sosiaaliset tavoitteet. Sen toimijoita ovat esim. Säätiöt ja yhdistykset.

*Kulttuuriala*

palveluita, ratkaisuja, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia lisäävien alojen kokonaisuus, jossa luova osaaminen näyttelee isoa roolia. Sisältää niin henkisiä kuin aineellisia tavoitteita.


*Toimialatuntemus*

yrityksen tai ammatinharjoittajan toiminnan perusteella määräytyvä elinkeinoluokka. Elinkeinoluokkia ovat esim. Palveluala, teollisuus ja maatalous


*Kohderyhmätutkimus*

realistinen tieto/käsitys siitä mitä tietty ihmisryhmä haluaa


*Reaalitodellisuus*

kaikki se mikä on olemassa

*Virtuaalinen todellisuus*

keinotekoinen, tietokoneilla luotu ympäristö

@font-face {   font-family: "ＭＳ ゴシック"; }@font-face {   font-family: "ＭＳ ゴシック"; }@font-face {   font-family: "Calibri"; }p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal { margin: 0cm 0cm 10pt; line-height: 115%; font-size: 11pt; font-family: Calibri; }h1 { margin: 12pt 0cm 3pt; line-height: 115%; page-break-after: avoid; font-size: 16pt; font-family: Calibri; }span.Heading1Char { font-family: Calibri; font-weight: bold; }.MsoChpDefault { font-size: 10pt; font-family: Calibri; }div.WordSection1 { page: WordSection1; }

h1. Tarjous

Tarjous voidaan tehdä tuotteesta tai palvelusta. Tarjouksessa tarjotaan tuotetta tai palvelua tiettyyn hintaan.

h1. Toimintakulttuuri

Tavat ja tyyli, joilla tietyssä ympäristössä toimitaan.

h1. Tuotantokoneisto

Sisältää kaikki tuotannon osat. Tuotantokoneistoon kuuluu kaikki, mikä tekee tuotannon olemassa olevaksi sen alkamisesta sen loppuun.

h1. Työnkulku

Prosessin eteneminen.

h1. Asiakas-case / asiakasreferenssi

Esimerkki tehdystä asiakastyöstä.

h1. Mediatila

Mainostila, joka myydään mediaan.

h1. Moderointi ja sisällöntuotanto

Moderoinnilla tarkoitetaan tuottajan itse tai ylemmän tason tekemää valvontaa tai säännöstelyä tuotannon sisältöön.

Sisällöntuotanto on eri medioiden sisältöjen tuotantoa. Sisällöntuotanto määrittää, mitä mediassa tullaan esittämään.

h1. Tuotteistaminen

Tuotteen tai palvelun hiominen ja  paketointi asiakkaan näkökulmaan parhaaksi mahdolliseksi. Tuotteistamisessa ratkaistaan asiakkaan ongelma ja myydään idea.