Page History

...

Tässä dokumentissa lukujärjestyssuunnittelu ja työjärjestyssuunnittelu tarkoittavat samaa asiaa.

3.1 Prosessikuvaukset

3.1.1 Prosessin

...

esiehdot

Ennen lukujärjestyssuunnittelun aloittamista seuraavat vaiheet on oltava valmiina ja tiedot saatavissa:

• Opetussuunnittelu, vuosisuunnittelu ja toteutussuunnittelu oltava valmiina
• Opettajan kommentit, jaksotustoiveet yms. lukujärjestyssuunnittelijalle tai hajautetussa mallissa opettajalla / opettajille tiedossa ryhmitys ja jaksotustiedot toteutukselle. Opettaja on täydentänyt toteutussuunnitelmat toteutuksille.
• Muut alkutiedot kuten periodit ja muut päivämäärälliset rajoitteet on asetettu.
• Tieto käytettävissä olevista tiloista ja ajoista on olemassa.
  

Lukujärjestyssuunnittelulle tulee antaa runsaasti aikaa etenkin keskitetyllä suunnittelumallilla toimittaessa. Tätä varten on tärkeää että vuosisuunnittelu saadaan mahdollisimman täydellisenä valmiiksi ennen lukujärjestyssuunnittelua ja että opintojaksototeutuksiin ei tehtäisi merkittäviä muutoksia lukujärjestyssuunnittelun aikana.

Tähän tavoitteeseen ei aina päästä, vaan esimerkiksi musiikin koulutusohjelmassa vuosisuunnittelu ja lukujärjestyssuunnittelu tapahtuu pieninä palasina samanaikaisesti. Tämä puolestaan johtuu pääasiassa tilaresurssien saatavuudesta. Suurimmassa osassa koulutusohjelmia vuosisuunnittelu voidaan kuitenkin tehdä valmiiksi hyvissä ajoin ennen lukujärjestyssuunnittelua. Musiikin koulutusohjelman ja tiettyjen muiden koulutusohjelmien tapauksissa vuosisuunnittelu ja lukujärjestyssuunnittelu tapahtuu samanaikaisesti. Tästä syystä järjestelmän tulee mahdollistaa joustava liikkuminen molempien välineiden välillä.

Lukujärjestysprosessin läpimenoaikaan vaikuttaa ensisijaisesti kolme asiaa: 1. valittu suunnittelumalli, 2. vuosisuunnittelu tietojen (ja muiden alkutietojen) saatavuus (ajankohta koska lukujärjestyssuunnittelu voidaan aloittaa) ja 3. opetustapahtumien monimuotoisuus, yksilöopetuksen määrä sekä muutoksien määrä aikaisempaan vuoteen verrattuna.

Suunnitteluajankohtien (opetussuunnittelu, vuosisuunnittelu ja toteutussuunnittelu) ja lukujärjestyksien julkaisun päivämäärien sopiminen korkeakoulutasolla on suotavaa, jotta voidaan varmistaa se, että lukujärjestyssuunnittelulle jää riittävästi aikaa. Yhteiset päivämäärät korkeakoulutasolla on vaatimuksena, jos halutaan toteuttaa myös käytännössä opiskelijoiden liikkuvuutta korkeakoulun sisällä.

Huomioitavaa on myös se, että kesällä suunnittelu on hyvin hankalaa, koska opettajien ja koulutuspäälliköiden kommentointia tarvitaan usein vielä suunnittelun aikana ja kommentteja saadaan käytännössä kesän jälkeen vasta elokuun aikana.

Miten pitkälle lukujärjestyksiä suunnitellaan

• Lukujärjestyksiä voidaan tehdä hyvin lyhyille aikajaksoille (viikko kerrallaan) tai
• periodi- lukukausi- ja jopa lukuvuosikohtaisesti.
• Lisäksi lukujärjestysmerkintöjä tehdään yksittäisinä ja toistuvina. Joissain koulutusohjelmissa tehdään ns. periodilukujärjestys, jossa opiskelijaryhmän lukujärjestys pysyy koko periodin samana (ainakin lähestulkoon samana joka viikko). Toisissa koulutusohjelmissa puolestaan ryhmälle tehdään jokaiselle viikolle erilainen lukujärjestys.

3.1.2 Prosessin vaiheet

Lukujärjestyssuunnittelu voidaan jakaa karkeasti eri vaiheisiin:

1.Alkutietojen keräys
2.Sijoittelu (ajoitukset)
3.Kommentoinnit / muutokset
4.Julkaisu
5.Ylläpito periodin aikana

Image Removed

Yllä olevassa prosessikuvassa on kuvattuna lukujärjestyssuunnittelun eri vaiheet. Kuten aiemmin on todettu, prosessi ei aina etene täysin yllä olevan esimerkin mukaisesti vaan kyseessä on eräänlainen suunnitteluprosessin prototyyppi joka antaa kokonaiskuvan suunnitteluun vaiheista.

Prosessien tarkempi sisältö on kuvattu seuraavissa kappaleissa.

3.1.3 Alkutietojen kokoaminen, muokkaus ja tallennus

Lukujärjestyssuunnittelu lähtee liikkeelle lähtötiedoista, jotka toimivat rajoitteina suunnittelun sijoitusvaiheelle. Ajoitusrajoitteita tulee sekä organisatoriselta tasolta että toteutus-/ryhmä- sekä opettajakohtaisesti. Organisatoriset aikataulurajoitteet ovat koulun/klusterin/koulutusohjelman etukäteen asettamia päivämääriä, jolloin koulutusta ei pidetä. Tähän kategoriaan voidaan lukea myös pyhäpäivät. Lisäksi eri koulutusohjelmilla on tiettyjä päiviä, jotka on varattu esim. opettajien koulutuspäiviksi tms.

Alkutietojen kokoamiseen kuuluu myös opettajilta saatava tieto opetuksen jaksotustoiveista sekä muista aikatauluttamiseen liittyvistä toiveista. Näitä tietoja hyödynnetään mm. mallipohjien tekemisessä.

Vaatimus: Työkalussa (Resurssien hallinta) on pystyttävä rajaamaan tilojen käyttöä (esim. tilan X käyttö vain klo 18-22). Näitä rajoituksia käytetään suunnittelun tukena eli järjestelmä varoittaa jos rajatulle alueelle ollaan tekemässä resurssivarausta. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu tarkemmin erilaisia kalenteriin vaikuttavia rajoitteita.

Poistettu / Ei mukana tässä välineessä: Suunnittelijoilla oltava työkalu, jolla voidaan merkitä järjestelmään mm. pyhäpäivät ja muut vastaavat koko kouluun vaikuttavat ”rajoitukset” sekä koulutusohjelma- ja ryhmäkohtaiset rajaukset.

3.1.3.1 Lähtötiedot lukujärjestyssuunnitteluun

Kalenterityyppisillä lähtötiedoilla tarkoitetaan tässä etukäteen määriteltyjä päivämääriä, joina opetusta ei järjestetä tain jolloin opetus on muulla tavalla rajoitettua.

Kalenterityyppiset lähtötiedot

Lukujärjestyssuunnittelu lähtee liikkeelle lähtötiedoista, jotka toimivat rajoitteina suunnittelun sijoitusvaiheelle. Ajoitusrajoitteita tulee sekä organisatoriselta tasolta että toteutus-/ryhmä- sekä opettajakohtaisesti. Organisatoriset aikataulurajoitteet ovat koulun/klusterin/koulutusohjelman etukäteen asettamia päivämääriä, jolloin koulutusta ei pidetä. Tähän kategoriaan voidaan lukea myös pyhäpäivät. Lisäksi eri koulutusohjelmilla on tiettyjä päiviä, jotka on varattu esim. opettajien koulutuspäiviksi tms.

Alkutietojen kokoamiseen kuuluu myös opettajilta saatava tieto opetuksen jaksotustoiveista sekä muista aikatauluttamiseen liittyvistä toiveista. Näitä tietoja hyödynnetään mm. mallipohjien tekemisessä.

Vaatimus: Työkalussa (Resurssien hallinta) on pystyttävä rajaamaan tilojen käyttöä (esim. tilan X käyttö vain klo 18-22). Näitä rajoituksia käytetään suunnittelun tukena eli järjestelmä varoittaa jos rajatulle alueelle ollaan tekemässä resurssivarausta. Seuraavissa kappaleissa on kuvattu tarkemmin erilaisia kalenteriin vaikuttavia rajoitteita.

Poistettu / Ei mukana tässä välineessä: Suunnittelijoilla oltava työkalu, jolla voidaan merkitä järjestelmään mm. pyhäpäivät ja muut vastaavat koko kouluun vaikuttavat ”rajoitukset” sekä koulutusohjelma- ja ryhmäkohtaiset rajaukset.

3.1.1.1 Lähtötiedot lukujärjestyssuunnitteluun

Kalenterityyppisillä lähtötiedoilla tarkoitetaan tässä etukäteen määriteltyjä päivämääriä, joina opetusta ei järjestetä tain jolloin opetus on muulla tavalla rajoitettua.

Kalenterityyppiset lähtötiedot

• Lukuvuoden (opetuksen) ajoitus, periodin ajoitus (pyhäpäivät sekä aattopäivät kuten vappuaatto) -> Tallennetaan Peppi Pääkäyttäjän asetuksissa (MDS = Peppi)
• Käytettävissä olevat tilat ja ajat (tilaneuvottelut esim. musiikin ko. mitkä tilan ovat käytettävissä ja koska) -> Tallennetaan tähän järjestelmään (MDS = Peppi)
• Valmistumistiedot (kypsyysnäytteet sekä valmistumispäivät eli päivät jolloin tarvitaan tiettyjä tiloja.) -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään ja kerrotaan, että tieto tulee näyttää vuosikalenterissa (MDS = Peppi)
• Varatut ajat koulutusohjelmakohtaisesti / klusterikohtaisesti (koulutusohjelman kehittämispäivät, kokoukset tms.) -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään ja kerrotaan, että tieto tulee näyttää vuosikalenterissa (MDS = Peppi)
• Harjoittelujaksot (ryhmäkohtainen) -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään ja kerrotaan, että tieto tulee näyttää vuosikalenterissa (MDS = Peppi)
• Tentti- ja kurssisuorituspäivät/viikot -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään ja kerrotaan, että tieto tulee näyttää vuosikalenterissa (MDS = Peppi)
• projekti- tms. viikot, jolloin rajoitetusti jotakin tiettyä opetusta -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään ja kerrotaan, että tieto tulee näyttää vuosikalenterissa (MDS = Peppi)
• Tapahtumat (mm. valintakoepäivät, MetroSport, konserttiviikot) -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään ja kerrotaan, että tieto tulee näyttää vuosikalenterissa (MDS = Peppi)
• opettajien työaikasuunnitelma (koskee sekä kalenterityyppisiä että opintoihin liittyviä) ->Tallennetaan Pepin resurssi & tehtävät palveluun (MDS = Peppi)
• Opettajakohtaiset vapaajaksot, päivät yms (koskee sekä kalenterityyppisiä että opintoihin liittyviä) ja muut opettajan aikataulurajoitukset. -> Tallennetaan Pepin resurssi & tehtävät palveluun (MDS = Peppi)          
• Lukuvuoden TES-määritykset vapaajaksoista (tietyssä VES:issä kaikilla samat vapaajaksot) Lukuvuoden (opetuksen) ajoitus, periodin ajoitus (pyhäpäivät sekä aattopäivät kuten vappuaatto) -> Tallennetaan Peppi Pääkäyttäjän asetuksissa (MDS = Peppi)

Opintoihin/ryhmiin/opettajiin liittyvät

• Aikuiskoulutuksen opetuspäivät -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään
• Opettajakoulutuksen opetuspäivät -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään
• Opettajien työaikasuunnitelman/työehtosopimuksen rajoitukset työajalle (esim. ei opetusta klo 18 jälkeen) -> Tallennetaan opettajan työaikasuunnitelmaan lisätiedoksi Käytettävissä olevat tilat ja ajat (tilaneuvottelut esim. musiikin ko. mitkä tilan ovat käytettävissä ja koska) -> Tallennetaan tähän järjestelmään (MDS = Peppi)
• Valmistumistiedot (kypsyysnäytteet sekä valmistumispäivät eli päivät jolloin tarvitaan tiettyjä tiloja.) -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään ja kerrotaan, että tieto tulee näyttää vuosikalenterissa Koulutusohjelman ryhmätiedot (kaikki ryhmät, montako opiskelijaa/ryhmä) -> (MDS = Peppi)Varatut ajat koulutusohjelmakohtaisesti / klusterikohtaisesti (koulutusohjelman kehittämispäivät, kokoukset tms.) -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään ja kerrotaan, että tieto tulee näyttää vuosikalenterissa
• Tulevat (pakolliset) toteutukset, joille pitää tehdä lukujärjestys -> (MDS = Peppi)Harjoittelujaksot
• Tulevat (ryhmäkohtainen) -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään ja kerrotaan, että tieto tulee näyttää vuosikalenterissa vapaasti valittavat) toteutukset, joille pitää tehdä lukujärjestys -> (MDS = Peppi)Tentti- ja kurssisuorituspäivät/viikot -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään ja kerrotaan, että tieto tulee näyttää vuosikalenterissa
• Toteutukset kullekin ryhmälle TAI vuosikurssille (edellisten yhdistelmä) -> (MDS = Peppi)
• Yksittäisiä toteutuksia koskevat tiedot: (MDS = Peppi)
• Ajoitukset
• Opettajat/henkilöt + tarkemmat tiedot (koulutusohjelma, yhteystiedot)
• Ryhmät + niiden tarkemmat tiedot kuten koko
• Yhteinen opetus toisen toteutuksen kanssa
• Opettajan kirjaamat toiveet/tiedot toteutukselle, montako tuntia massaluentoa, montako pienryhmää (ryhmäkoko) ja millä periodeilla, rytmitykset, tilatoiveet
• Tentit, tietokoneohjelmistovaatimukset          
• Uusintatentit projekti- tms. viikot, jolloin rajoitetusti jotakin tiettyä opetusta -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään ja kerrotaan, että tieto tulee näyttää vuosikalenterissa (MDS = Peppi)
• Tapahtumat (mm. valintakoepäivät, MetroSport, konserttiviikot) Lopputyöseminaarit -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään ja kerrotaan, että tieto tulee näyttää vuosikalenterissa (MDS = Peppi)

Muut alkutiedot

• Luokkatilat ja niiden tiedot (paikkamäärä, tyyppi yms.) sekä mahdolliset aikarajoitteet tilalle -> Tallennetaan tähän järjestelmään opettajien työaikasuunnitelma (koskee sekä kalenterityyppisiä että opintoihin liittyviä) ->Tallennetaan Pepin resurssi & tehtävät palveluun (MDS = Peppi)
• Opettajakohtaiset vapaajaksot, päivät yms (koskee sekä kalenterityyppisiä että opintoihin liittyviä) ja muut opettajan aikataulurajoitukset. -> Tallennetaan Pepin resurssi & tehtävät palveluun (MDS = Peppi)          
• Lukuvuoden TES-määritykset vapaajaksoista (tietyssä VES:issä kaikilla samat vapaajaksot) -> Tallennetaan Peppi Pääkäyttäjän asetuksissa (MDS = Peppi)
  

Opintoihin/ryhmiin/opettajiin liittyvät

• Aikuiskoulutuksen opetuspäivät -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään
• Opettajakoulutuksen opetuspäivät -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään
• Opettajien työaikasuunnitelman/työehtosopimuksen rajoitukset työajalle (esim. ei opetusta klo 18 jälkeen) -> Tallennetaan opettajan työaikasuunnitelmaan lisätiedoksi (MDS = Peppi)
• Koulutusohjelman ryhmätiedot (kaikki ryhmät, montako opiskelijaa/ryhmä) -> (MDS = Peppi)
• Tulevat (pakolliset) toteutukset, joille pitää tehdä lukujärjestys -> (MDS = Peppi)
• Tulevat (vapaasti valittavat) toteutukset, joille pitää tehdä lukujärjestys -> (MDS = Peppi)
• Toteutukset kullekin ryhmälle TAI vuosikurssille (edellisten yhdistelmä) -> (MDS = Peppi)
• Yksittäisiä toteutuksia koskevat tiedot: (MDS = Peppi)
• Ajoitukset
• Opettajat/henkilöt + tarkemmat tiedot (koulutusohjelma, yhteystiedot)
• Ryhmät + niiden tarkemmat tiedot kuten koko
• Yhteinen opetus toisen toteutuksen kanssa
• Opettajan kirjaamat toiveet/tiedot toteutukselle, montako tuntia massaluentoa, montako pienryhmää (ryhmäkoko) ja millä periodeilla, rytmitykset, tilatoiveet
• Tentit, tietokoneohjelmistovaatimukset          
• Uusintatentit -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään ja kerrotaan, että tieto tulee näyttää vuosikalenterissa (MDS = Peppi)
• Lopputyöseminaarit -> Resurssivaraukset tallennetaan tähän järjestelmään ja kerrotaan, että tieto tulee näyttää vuosikalenterissa (MDS = Peppi)
  

Muut alkutiedot

• Luokkatilat ja niiden tiedot (paikkamäärä, tyyppi yms.) sekä mahdolliset aikarajoitteet tilalle -> Tallennetaan tähän järjestelmään (MDS = Peppi)
• Kelluvat lisenssit ym. jotka vaikuttavat mm. ryhmäkokoihin

3.1.3.2 Alkutietojen saatavuus

Alkutietojen kerätään eri lähteistä, alla kuvataan alkutietojen lähteet

Vuosikello tai muu yhteinen tietolähde

• Koko koulun tapahtumat
• Periodit
• Tilat
• Henkilöt
  

Vuosikello voi toimia myös välineenä, johon tietoa viedään resurssisuunnitteluvälineestä. Ts. se voi toimia julkaisuvälineenä resurssivarausvälineeseen tallennettuihin tapahtumiin.

Opetussuunnittelu / vuosisuunnittelu (koulutusohjelmien vastuualue)

• Toteutukset, niiden alkamisajat/loppumisajat/periodiajoitus, opettajat, ryhmät
• Ryhmät (ryhmä voi olla sama kuin vuosikurssi, ryhmän koko oltava näkyvissä)
  

Opettajan työaikasuunnitelma

• Vapaajaksot
• TES:n / VES:n liittyvät rajoitteet
  

Klustereilta

• Yleiset tenttipäivät / tenttiviikot yms.
• Lopputyöseminaarit, kokoukset eli muut klusterikohtaiset tapahtumat. Periodien tarkennukset mm. projektiviikkojen sijoittuminen yms.
  

Vaatimus: Suunnittelutyökalun on pystyttävä näyttämään suoraan kaikki vuosisuunnittelun puolella tuotettu tieto kuten ryhmän toteutukset, henkilön toteutukset, suunnittelijan vastuulla olevat toteutukset sekä niihin liittyvät tiedot (toteutuksen periodi, toteutukseen liitetyt resurssit kuten ryhmät, pienryhmät, opettaja(t) jne.

Eli jos suunnittelija esim. valitsee toteutuksen sijoittelun kohteeksi niin lähtökohtaisesti hän itse asiassa tekee sijoittelua kaikille toteutukseen liitetyille resursseille mikäli hän ei klikkaile niitä pois tai lisää muita liitettäviä resursseja kuten esimerkiksi tila, uusi henkilö, uusi ryhmä jne. Lisäksi suunnittelutyökalussa tulee olla tiedot saatavilla olevista muista resursseista kuten tilat ja opetusvälineet.

• Kelluvat lisenssit ym. jotka vaikuttavat mm. ryhmäkokoihin

3.1.1.2 Alkutietojen tietolähteet

Alkutietojen kerätään eri lähteistä, alla kuvataan alkutietojen lähteet

Vuosikello tai muu yhteinen tietolähde yleisille aikatauluille

• Koko koulun tapahtumat
• Periodit
• Tilat
• Henkilöt
• Yleiset tenttipäivät / tenttiviikot yms.
• Lopputyöseminaarit, kokoukset eli muut klusterikohtaiset tapahtumat. Periodien tarkennukset mm. projektiviikkojen sijoittuminen yms.

Vuosikello voi toimia myös välineenä, johon tietoa viedään resurssisuunnitteluvälineestä. Ts. se voi toimia julkaisuvälineenä resurssivarausvälineeseen tallennettuihin tapahtumiin.

Opetussuunnittelu / vuosisuunnittelu

• Toteutukset, niiden alkamisajat/loppumisajat/periodiajoitus, opettajat, ryhmät
• Ryhmät (ryhmä voi olla sama kuin vuosikurssi, ryhmän koko oltava näkyvissä)

Opettajan työaikasuunnitelma

• Vapaajaksot
• TES:n / VES:n liittyvät rajoitteet

Vaatimus: Suunnittelutyökalun on pystyttävä näyttämään suoraan kaikki vuosisuunnittelun puolella tuotettu tieto kuten ryhmän toteutukset, henkilön toteutukset, suunnittelijan vastuulla olevat toteutukset sekä niihin liittyvät tiedot (toteutuksen periodi, toteutukseen liitetyt resurssit kuten ryhmät, pienryhmät, opettaja(t) jne.

Eli jos suunnittelija esim. valitsee toteutuksen sijoittelun kohteeksi niin lähtökohtaisesti hän itse asiassa tekee sijoittelua kaikille toteutukseen liitetyille resursseille mikäli hän ei klikkaile niitä pois tai lisää muita liitettäviä resursseja kuten esimerkiksi tila, uusi henkilö, uusi ryhmä jne. Lisäksi suunnittelutyökalussa tulee olla tiedot saatavilla olevista muista resursseista kuten tilat ja opetusvälineet.

Poistettu / Ei mukana tässä välineessä: Suunnittelijoilla on oltava työkalu, jolla hän voi laittaa nähtäville / tarkastettavaksi että pohjatiedot on kirjattu oikein. Tällä välineellä kysytään opettajilta heidän opetuksen pohjatietojen oikeellisuus ja koulutusohjelmilta kysytään ryhmien pohjatietojen oikeellisuus.

3.1.2 Prosessin ajankohta ja kesto

Lukujärjestyssuunnittelulle tulee antaa runsaasti aikaa etenkin keskitetyllä suunnittelumallilla toimittaessa. Tätä varten on tärkeää että vuosisuunnittelu saadaan mahdollisimman täydellisenä valmiiksi ennen lukujärjestyssuunnittelua ja että opintojaksototeutuksiin ei tehtäisi merkittäviä muutoksia lukujärjestyssuunnittelun aikana.

Tähän tavoitteeseen ei aina päästä, vaan esimerkiksi musiikin koulutusohjelmassa vuosisuunnittelu ja lukujärjestyssuunnittelu tapahtuu pieninä palasina samanaikaisesti. Tämä puolestaan johtuu pääasiassa tilaresurssien saatavuudesta. Suurimmassa osassa koulutusohjelmia vuosisuunnittelu voidaan kuitenkin tehdä valmiiksi hyvissä ajoin ennen lukujärjestyssuunnittelua. Musiikin koulutusohjelman ja tiettyjen muiden koulutusohjelmien tapauksissa vuosisuunnittelu ja lukujärjestyssuunnittelu tapahtuu samanaikaisesti. Tästä syystä järjestelmän tulee mahdollistaa joustava liikkuminen molempien välineiden välillä.

Lukujärjestysprosessin läpimenoaikaan vaikuttaa ensisijaisesti kolme asiaa: 1. valittu suunnittelumalli, 2. vuosisuunnittelu tietojen (ja muiden alkutietojen) saatavuus (ajankohta koska lukujärjestyssuunnittelu voidaan aloittaa) ja 3. opetustapahtumien monimuotoisuus, yksilöopetuksen määrä sekä muutoksien määrä aikaisempaan vuoteen verrattuna.

Suunnitteluajankohtien (opetussuunnittelu, vuosisuunnittelu ja toteutussuunnittelu) ja lukujärjestyksien julkaisun päivämäärien sopiminen korkeakoulutasolla on suotavaa, jotta voidaan varmistaa se, että lukujärjestyssuunnittelulle jää riittävästi aikaa. Yhteiset päivämäärät korkeakoulutasolla on vaatimuksena, jos halutaan toteuttaa myös käytännössä opiskelijoiden liikkuvuutta korkeakoulun sisällä.

Huomioitavaa on myös se, että kesällä suunnittelu on hyvin hankalaa, koska opettajien ja koulutuspäälliköiden kommentointia tarvitaan usein vielä suunnittelun aikana ja kommentteja saadaan käytännössä kesän jälkeen vasta elokuun aikana.

Miten pitkälle lukujärjestyksiä suunnitellaan

• Lukujärjestyksiä voidaan tehdä hyvin lyhyille aikajaksoille (viikko kerrallaan) tai
• periodi- lukukausi- ja jopa lukuvuosikohtaisesti.
• Lisäksi lukujärjestysmerkintöjä tehdään yksittäisinä ja toistuvina. Joissain koulutusohjelmissa tehdään ns. periodilukujärjestys, jossa opiskelijaryhmän lukujärjestys pysyy koko periodin samana (ainakin lähestulkoon samana joka viikko). Toisissa koulutusohjelmissa puolestaan ryhmälle tehdään jokaiselle viikolle erilainen lukujärjestys.

3.1.3 Prosessin vaiheet

Lukujärjestyssuunnittelu voidaan jakaa karkeasti eri vaiheisiin:

1.Alkutietojen keräys
2.Sijoittelu (ajoitukset)
3.Kommentoinnit / muutokset
4.Julkaisu
5.Ylläpito periodin aikana

Image Added

Yllä olevassa prosessikuvassa on kuvattuna lukujärjestyssuunnittelun eri vaiheet. Kuten aiemmin on todettu, prosessi ei aina etene täysin yllä olevan esimerkin mukaisesti vaan kyseessä on eräänlainen suunnitteluprosessin prototyyppi joka antaa kokonaiskuvan suunnitteluun vaiheista.

Prosessien tarkempi sisältö on kuvattu seuraavissa kappaleissaPoistettu / Ei mukana tässä välineessä: Suunnittelijoilla on oltava työkalu, jolla hän voi laittaa nähtäville / tarkastettavaksi että pohjatiedot on kirjattu oikein. Tällä välineellä kysytään opettajilta heidän opetuksen pohjatietojen oikeellisuus ja koulutusohjelmilta kysytään ryhmien pohjatietojen oikeellisuus.

3.2 Sijoittelu

Sijoitteluvaihe voi olla hyvin erilainen riippuen koulutusalasta ja käytettävästä suunnittelumallista. Ajallisesti suunnittelu voidaan aloittaa jo ennen kuin toteutustiedot ovat valmiina esimerkiksi kartoittamalla käytettävissä olevat tilat ja suunnittelemalla tulevat toteutukset käytettävissä olevien resurssien mukaan.

Alla on kuvattu tiivistetysti muutama työryhmässä esille tullut sijoitteluprosessi eriteltynä käytetyn suunnittelumallin mukaan.

3.2.1

...

...

Keskitetty malli

Keskitetyssä mallissa sijoittelun tekee yksi tai vain muutama lukujärjestyssuunnittelija. Sijoittelu tehdään ryhmä/koulutusohjelmakohtaisesti. Tässä mallissa lukujärjestyssuunnittelija(t) kokoavat ensin oman osionsa koko koulutusohjelman tulevat toteutukset ja alkavat sijoitella niitä suoraan lukujärjestykseen. Tässä mallissa sijoittelu tehdään suoraan luokkatiloihin ja toteutuksille tehdään täydellinen sijoittelu. Täydellisellä sijoittelulla tarkoitetaan tässä sitä, että mahdolliset usean opettajan toteutukset on jaoteltu oikein, kuka opettaja opettaa minkäkin tunnin jne.

...

Poistettu / Ei mukana tässä välineessä:  Resurssivarausvälineen ei tarvitse tukea keskitettyä suunnittelumallia kaikilta osin. Esim. mallipohjat. Resurssivaraus / Resurssisuunnitteluväline on tarkoitettu ensisijaisesti hajautettuun tai osittain keskitettyyn malliin.

3.2.1

...

Osittain keskitetty malli

Tässä mallissa lukujärjestyssuunnittelija(t) kokoavat koulutusohjelman toteutukset ja varaavat niille tilat. Useamman opettajan toteutuksilla opettajille jätetään mahdollisuus sopia työjaosta eli opettajat päättävät/sopivat lopulta mitkä tunnit kukakin pitää ja mahdollisesti voidaan sopia vielä joidenkin tuntien muuttamisesta esim. virtuaaliopetukseksi tms. Lukujärjestyssuunnittelija laatii ryhmäopetuksen lukujärjestyksen (kuullen kollegioiden toiveita), jota opettajat täydentävät lisäämällä lukujärjestykseensä oman henkilökohtaisen ja pienryhmäopetuksen (musiikki).

Osittain keskitettyä mallia käytetään muun muassa sosiaali- ja terveyspuolella, jossa muutaman opettajan kokoonpanolla suunnitellaan lukujärjestyksiä, joita opettajat vielä yksittäin tarkentavat tarpeen mukaan. 

3.2.1

...

Hajautettu malli

Tässä mallissa ei ole varsinaisia lukujärjestyssuunnittelijoita vaan opettajat suunnittelevat itse (tai ryhmissä, kollegioissa) opetuksen. Opettajat myös itse resursoivat sopivat tilat. Pop/jazzmusiikissa aineiden sijoittelun lukujärjestykseen aloittaa teoriaopettajien kollegio, seuraavaksi lukujärjestystä täydentää ensembleistä ja workshopeista vastaava kollegio, sitten yksittäisistä aineista vastaavat opettajat, lopuksi yksilöohjaus sovitaan opiskelijan kanssa ja sijoitetaan "lukujärjestykseen".  Muodostuneen työjärjestyksen perusteella suunnittelija tekee toteutukset vuosisuunnitteluun (yksilöohjausta lukuun ottamatta).  Yksilöohjauksen toteutukset laaditaan erillään työjärjestyssuunnittelusta. 

3.2.1

...

Yksilöopetukseen perustuva malli

Koska yksilöohjausta antavien musiikin koulutusohjelmien opetussuunnitelmassa on myös ryhmäopetusta, työjärjestyssuunnittelu perustuu joko osittain keskitettyyn tai hajautettuun malliin, johon liitetään työjärjestyksen valmistumisen jälkeen yksilöohjauksen resurssivaraukset.  Musiikissa suunnittelu aloitetaan koko saapumisryhmää (ensin 1. vuosikurssi, sitten 2. vuosikurssi, viimeisenä myöhemmät vuosikurssit) koskevan opetuksen sijoittelulla edeten kohti pienempiä opetusryhmiä.  Yksilöopetuksen sijoittelun lukujärjestykseen tekee opettaja yhteistyössä ohjattavan opiskelijan kanssa.

Tarkennusta yksilöopetuksen suunnitteluun: Yksilöopetuksessa lähdetään toteutusten joukon suunnittelussa liikkeelle työ- ja lukujärjestyssuunnittelusta. Työ- ja lukujärjestyssuunnittelussa pitää pystyä tekemään varauksia kalenteriin ja tiloihin, ilman, että niihin on liitettynä vielä mitään toteutusta. Toteutusten joukko syntyy vasta myöhemmässä vaiheessa. Tällöin lukujärjestyksen suunnitteluvälineeseen pitää pystyä tekemään varauksia/opetustapahtumia, joita ei ole vielä kiinnitetty mihinkään ryhmään tai toteutukseen. Varauksen/opetustapahtuman lisätiedoissa pitää kuitenkin pystyä kertomaan, mistä opintojaksosta on kyse, jotta tekijä pystyy toteutusjoukon luomisen jälkeen kiinnittämään oikeat toteutukset aikaisemmin tehtyihin varauksiin.

3.2.1

...

Tarkennukset suunnittelumalleihin

Tässä projektissa pyritään tukemaan kaikkia suunnittelumalleja lukuun ottamatta keskitettyä suunnittelua joka ainakin lähitulevaisuudessa tullaan tekemään erillisillä työkaluilla. Erityistä huomiota halutaan kiinnittää hajautetun mallin tukemiseen sekä intuitiiviseen käyttötapaan. Lisäksi yksilöopetuksen suunnitteluun pitää löytää toimintatapa, joka voisi olla esimerkiksi sellainen, että yksilö käsitetään vaikkapa yhtenä yhden hengen pienryhmänä.

...