7. Sääntömoottori

Toiminnallinen määrittely

1 Johdanto

Tämä dokumentti on tarkoitettu Peppi-tietojärjestelmäkokonaisuuden sääntömoottorin tietojärjestelmäkokonaisuuden sääntömoottorin ja opintopolkujen hallinnan toteuttamiseksi. Dokumenttiin on kirjattu ne toiminnallisuudet ja toiminnot, jotka ovat tulleet esille Peppi-rojektin aikana mm. evaluoitaessa Metropolia-ammattikorkeakoulussa (ossittain osittain Tamk:ssa)  käytössä käytössä olevaa Ops-editoria ja Kuali Foundation-järjestelmän ominaisuuksia Opetussuunitelmien tukena.

Keväällä 2011 tehdyissä selvityksissä nousi esille mm. seuraavaa (https://wiki.metropolia.fi/display/peppi/XX.+Kuali+ja+OPS-editor+katselmus+ja+vertailu):

• Kualin opetussuunnitelmaan ja yksiköihin liittyvät säännöt ovat erittäin tehokas tapa tallentaa opetussuunnitelman sisältöön tietoa, jota tarvitaan opetussuunnitelmien hallinnassa, oppimisen ja opetuksen suunnittelussa ja opiskelijan opintojen suunnittelussa. Ops-editorissa ei ole em. ominaisuutta. (vrt. opintopolun hallinta).
• Kuali Student ei käytä Drools-sääntömoottoria, vaan sääntöjen käsittely on tehty itse ja ovat osa Student-moduulia. Sääntöjen toteutus, tallennusratkaisu, on tehty kuitenkin siten, että toiminta ja ratkaisumalli on selvitettävissä ja joita voidaan käyttää pohjana Peppi-projektissa.

2. Termit ja määritelmät

Tässä yhteydessä käytetään Peppi-projektin tavoin RAKETTI-XDW käsitemallia.

Sääntömoottorin ja opintopolun hallinnan näkökulmasta tarkennettuja käsitteitä.

Yksikkö

Yksiköllä tarkoitetaan tässä yhteydessä ammattikorkeakoulun itsensä määrittelemää organisaatioyksikköä.

...

Korkeakoulun omalla yksiköllä on esimies, budjetti, kustannuspaikka ja resursseja. Esimiehiä voi olla useampia kun yksi. Jos esimiehiä on useampia, niin vain yhdellä esimiehellä on vastuu yksikön taloudesta.

Kaikki ammattikorkeakoulun henkilöt liittyvät johonkin yksikköön. Yksi henkilö voi liittyä useampaan kuin yhteen yksikköön.

Yksikön resurssit

Ei ole olemassa yksikkö, joihin ei liity vähintään yhtä henkilöä. Poikkeustapauksissa ao. henkilö voi olla virtuaalihenkilö. Jos yksikköön liittyy vain yksi henkilö, niin henkilö on yksikön esimies.

Yksikön resurssit ovat euroja ja mahdollisesti henkilöitä. Kaikilla yksiköillä on budjetti ja kustannuspaikka. On olemassa yksiköitä, jotka eivät omista henkilöresursseja. Tällainen yksikkö käyttää muiden yksiköiden henkilöresursseja tai korkeakoulun ulkopuolisia resursseja.

Yksikön elinkaari

Yksiköillä on elinkaariKaikki ammattikorkeakoulun henkilöt liittyvät johonkin yksikköön. Yksi henkilö voi liittyä useampaan kuin yhteen yksikköön.

Korkeakoulun oma yksikkö voi järjestää koulutusta. Jos yksiköllä on koulutustehtävä se voi liittyä yhteen tai useampaan koulutukseen. Kolutus voi olla tutkintoon johtavaa koulutusta, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, erikoistumisopintoja, maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, oppisopimustyyppistä koulutusta tai muuta koulutusta. Kaikilla korkeakoulun yksiköillä ei ole koulutustehtävää.

Jos yksiköllä on koulutustehtävä, niin yksikkö suunnittelee koulutustehtävän mukaisen koultuksen sisällön. Yksi koulutus liittyy yhteen tai useampaan yksikköön.

Koulutuksilla on elinkaari: koulutus alkaa ja päättyy. Koulutuksen päättymispäivämäärä voi olla tyhjä.

Kaikki amk:ssa järjestettävä koulutus liittyy johonkin yksikköön. Yksiköllä on aina vastuuhenkilö(t). Yksiköllä voi olla opetussuunnitelma tai opetussuunnitelmia. On olemassa yksiköitä, jotka käyttävät muiden yksiköiden opetussuunnitelmia ja muiden yksiköiden resursseja - ja suunnittelevat oppimista ja opetusta (vrt. kielikeskus).

Yksikkö voi kuulua nollaan tai useampaa yksikköön. Yksikkö voi koostua yhdestä tai useammasta yksiköstä. Eri yksikön välillä voi olla sääntöjä siitä, miten yksiöiden vastuut ja tehtävät jakautuvat. Yksiköiden vastuuhenkilöiden välillä voi olla sääntöjä siitä miten vastuu ja tehtävät jakautuvat henkilöiden välillä.

Esimerkiksi yksikkö "Rakennustekniikan koulutusohjelma" omistaa rakennustekniikan yksikön. Yksikkö kuuluuu yksikköön "Rakennusklusteri". Rakennusklusteri koostuu useasta yksiköstä. Kaikkilla rakennusklusterin yksiköillä on vastuuhenkilö(t). Rakennusklusterilla on vastuuhenkilö. Rakennusklusteri kuuluu tekniikan ja liikenteen koulutusalaan. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ei ole/on vastuuhenkilöä. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla on "opetussuunnittelun konsortio". Opetusuunnittelun konsortioon kuuluu tekniikan ja liikenteen koulutusalan kolme muuta klusteria. Opetussuunnittelun konsortiolla on vastuuhenkilö(t). Konsortiolla ei ole muuta tehtävää yksiköiden joukossa kuin antaa ohjeita ja hyväksyä tekniikan ja liikenteen koulutusalan opetussuunnitelmat. Konsortiolla ei ole resursseja. Konsortiolla on budjetti, koska se käyttää muiden yksiköiden henkilöiden työaikaa.

Esimerkki säännöistä voisi olla Rakennustekniikan koulutusohjelman opetussuunnitelmien hyväksymisen säännöstö vaatii rakennustekniikan suuntautumisten opetussuunnitelmien merkitsemistä valmiiksi, rakennustekniikan koulutusohjelman opetussuunnitelman merkitsemistä valmiiksi, rakennustekniikan tarjontakorin merkitsemistä valmiiksi, rakennustekniikan saapumisryhmän opetussuunnitelman merkitsemistä valmiiksi, rakennusklusterin opetussuunnitelmien merkitsemistä valmiiksi ja ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien merkitsemistä valmiiksi. Rakennustekniikan oppimisen ja opetuksen suunnittelun voi aloittaa, mutta suunnittelun tulosta ei voi merkitä valmiiksi ennen kuin yksikön "budjettitoimisto" on tarkistanut oppimisen ja opetuksen aiheuttamat kustannukset. Tekniikan ja liikenteen klusteri voi aloittaa oppimisen ja opetuksen suunnittelun milloin tahansa, mutta tulevan kauden opetustapahtumia ei voi siirtää kuin esim. matematiikan opinnot valmiiksi ennen kuin klusterin "budjettitoimisto" on tarkistanut harjoittelun opintojen kustannukset. Harjoittelun opintojen kustannusten hyväksyminen on edellytys opinnäytetyön opintojen hyväksymiselle toisella lukukaudella.

Kullakin näistä opetussuunnitelmista ja toteutusten joukolla on vastuuhenkilö, joka voi määritellä opetussuunnitelman, tarjontakorin ja toteutusten joukon valmiiksi hyväksyttäväksi. Hyväksymismenettelyyn on voitu määritellä että "ylemmän yksikön" hyväksyminen on ehto alemman yksikön opetussuunnitelman tilan muutoksesta valmiiksi jne..

Yksiköillä on elinkaari. Yksi yksikkö voi syntyä lukuvuoden tai kalenterivuoden alussa. Yksikkö voidaan poistaa. Yksiköt voivat sulautua toisiinsa. Yksikön vastuuhenkilöllä on elinkaari. Vastuuhenkilö tallennetaan, päivitetään, poistetaan yksiköstä lukuvuoden tai kalenterivuoden alussa. Yhdellä yksiköllä voi olla useita vastuuhenkilöitä (käytännössä yksikkö on jaettu tällöin useammaksi osaksi - kaksi tai useampaa vastuuhenkilöä tarkoittaa että yksiköstä vastaa yksi henkilö, yksikön tehtävien hoito on delegoitu useammalle henkilölle).

Yksikkön elinkaari ja yksikön vastuuhenkilöiden elinkaari on voitava kuvata ja kysyä sääntöjen avulla, niin että tapahtuneet lisäykset ja poistot voidaan kohdentaa oikeaan yksikköön eri ajankohdista tarkasteltaessa historiatietoja ja suunnittelutietoja tulevaisuudessa.

Kun yksikkö on korkeakoulun ulkopuolinen yksikkö, yksikkö järjestää opetuksen, suunnittelee opetuksen, arvioi opetuksen ja hallinnoi opetusta. Oma korkeakoulu varmistaa että ulkopuolinen yksikkö järjestää opetuksen ja opiskeiljoille varataan resurssi ulkopuolisen yksikön järjestämään opetukseen osallistumiseen. Ulkopuolisen yksikön opetus voi käyttää oman korkeakoulun resursseja (In Holland tai Rakennustekniikan "Berlin") tai toisen korkeakoulun yksikkö käyttää vain opiskelijaresursseja.

Ohjelma

Ohjelmalla tarkoitetaan tässä OKM:n koulutuspäätösten mukaisia koulutusohjelmia.

Ammattikorkeakoulun mahdollisesti itse määrittelemä koulutusohjelma on "yksikkö", ei ohjelma (koska amk:n koulutusohjelma (yksikkö) ei ole aina sama kuin OKM:n koulutusohjelma) . Koulutus voi liittyä 0..n ohjelmaan. Yksi koulutus voi liittyä 0..n koulutusalaan. Yksi koulutus voi liittyä 0..tutkintoon.

Ohjelmalla on elinkaari. Ohjelma alkaa ja päättyy. Ohjelma ei yhdisty toiseen ohjelmaan eikä tallennettua ohjelmaa voida poistaa tai muuttaa toiseksi. Ohjelmaan voi kesken elinkaaren tulla uusi tutkintonimike, ei tutkintoa.

Koulutus

<siirrä tähän edellisistä koulutusta koskeva>

Tutkinto

Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ks. liite "Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ". Ammattikorkeakoulun toimilupaan sisältää määräykset ammattikorkeakoulun koulutustehtävästä ja  koulutusaloista. Koulutusala sisältää tutkinnot. Yhdellä amk:n koulutusalalla voi olla yksi (esim. matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto) tai useita tutkintoja (esim. tekniikan ja liikenteen alalla tekniikan ammattikorkeakoulututkinto ja merenkulun ammattikorkeakoulututkinto).

Tutkintoon liittyy useita tutkintonimikkeitä. Tutkinto liittyy yhteen koulutusalaan.

Tutkintonimike

Tutkintonimike on tutkintoa täsmentävä käsite. Ks. tutkintonimikkeistä liite "Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ". Yksi tutkintonimike voi liittyä yhteen tai useampaan koulutusalaan ja yhteen tai useampaan koulutusohjelmaan (vrt. tradenomi - saattaa olla tarpeen linjata että kahdella eri koulutusalalla oleva saman niminen tutkintonimike on kaksi eri tutkintonimikettä).

Tutkintonimikkeitä voi olla koulutusalalla useita (sosiaali- ja terveysala) tai yksi (yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ja  liiketalouden koulutusala) tai esim. kolme (tekniikan ja liikenteen koulutusala).

Saapumisryhmän opetussuunnitelma

Opiskelupaikkaa hakeva muuttuu ammattikorkeakoulun yhteishaun opiskelijavalinnan ja hakijan paikanvastaanoton prosessissa ammattikorkeakoulun opiskelijaksi.(Kaikkia opiskelijavalintoja ei tehdä amk:n yhteishaussa. Osa valinnoista tehdään ammattikorkeakoulussa).OKM:n koulutusohjelmapäätös ja ammattikorkeakoulun aloituspaikkapäätökset määrittelevätm mihin koulutukseen voi hakeutua amk:n ammattikorkeakoulujen yhteishaussa puolivuosittain (ja puolivuosittaisissa erillisvalinnoissa). Ammattikorkeakouun yhteisvalintoja on kaksi kertaa vuodessa : keväällä valitaan opiskelijat syksyllä alkavaan koulutuks.een ja syksyllä keväällä alkavaan kouutukseen. Hakuryhmässä valitut ja paikan vastaanottaneet hakijat, muuttuvat opiskelijaksi ja muodostavat saapumisryhmän. Saapumisryhmät syntyvät siis ammattikorkeakoulun ulkopuolella. Yksi saapumisryhmä liittyy yhteen ja vain yhteen ammattikorkeakoulun yhteishakuun.

Hakijoille koulutuksen sisällön kuvaus ja rakenne esitellään opetussuunnitelmassa. Koulutuksen sisältö voi olla kahdelle ammattikorkeakoulun yhteishaun ryhmälle eri sisältöinen.

Esimerkiksi, kun koulutus on tutkintoon johtavaa koulutusta - (koulutuksen järjestäminen voidaan ammattikorkeakoulun sisäisessä organisaatiossa järjestää missä tahansa yksikössä) -  ammattikorkeakoulua ulkopuolelta tarkasteltaessa koulutus järjestetään aina koulutusohjelmassa ja hakija hakeutuu opiskelemaan yhden ammattikorkeakoulun yhteen koulutusohjelmaan, yhdessä ammattikorkeakoulujen yhteishaussa. Ammattikorkeakoulun koulutusohjelman näkökulmasta, koulutusohjelmasta on yksi koulutusohjelman opetussuunnitelma josta on useita versioita (hakuryhmien mukaisesti). Ammattikorkeakoulun opiskelijan näkökulmasta, opiskelijalla on yksi opetussuunnitelma (ja opetussuunnitelma on yksi koulutusohjelman useista opetussuunnitelmista - tällä ei ole ryhmän opiskelijalle merkitystä).

Saapumisryhmän opetussuunnitelma on ammattikorkeakoulun yksikön (joka on 0..n koulutusohjelmaa) opetussuunnitelmasta osajoukko, joka on kyettävä näyttämään hakijoille, opiskelijoille ja valmistuneille.

Yksi saapumisryhmän opetussuunnitelma liittyy yhteen saapumisryhmään (1..1).

Ryhmän opetussuunnitelma

Ryhmän opetussuunnitelma on osajoukko opetussuunnitelmasta tai opetussuunnitelmien joukosta. Ryhmällä voidaan tässä tarkoittaa mitä tahnansa opiskelijajoukkoa, joka on perustettu jonkin kriteerin perustella. Ryhmä on siis oltava perustettu ja ryhmä muodostumiselle on olemassa jokin perusteltu kriteeri. Yksi ryhmän opetussuunnitelma liittyy yhteen tai useampaan opetussuunnitelmaan.

Esimerkiksi

• saapumisryhmän opetussuunnitelma  on ryhmän opetussuunnitelma: ryhmä on perustettu ja ryhmän muodostumisen kriteeri on lukukauden hakijoista opiskelijaksi valitut, jotka ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan. Olkoon opetussuunnitelma ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus. Ryhmän opetussuunnitelma on osajoukko koulutusohjelman opetussuunnitelmasta
• suuntautumisen opetussuunnitelma on ryhmän opetusssuunnitelma: ryhmä syntyy kun opiskelijajoukossa, tietyssä opintojen suoritusajankohdassa, tehdään valinta valinnaisista opinnoista. Ryhmän opetussuunnitelma on osajoukko saapumisryhmän opetussuunnitelmasta

On huomattava että on olemassa opetussuunnitelmia jotka eivät ole minkään ryhmän opetussuunnitelmia - esim. "kielikeskuksen opetussuunnitelma" tai "elektroniikan opetussuunnitelma" jos amk:ssa ei ole koulutusohjelmaa tai ammatillista suuntautumista "elektroniikka", mutta amk:n koulutuksen järjestämiseksi on luotu yksikkö "elektroniikka". Samankaltainen esimerkki voisi olla "lääketietelliset aineet", "markkinointi", "instrumenttiopintojen B-kurssi" yms..

Opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma on kuvaus koulutuksen sisällöstä. Opetussuunnitelma sisältää ammattikorkeakoulussa rakenteen (rakenne kuvaa opintojen välisiä suhteita), osaamiset, opinnot, mahdollisen ajoitussuunnitelman, opetussuunnitelman kuvauksen ja mahdollisia sääntöjä siitä miten opintoja voidaan yhdistellä toisiinsa.

Yksi (hyväksytty) opetussuunnitelma liittyy 1..n ryhmän opetussuunnitelmaan.

Opintopolku

Koulutusohjelman opetussuunnitelmaa tai koulutusohjelman saapumisryhmän opetussuunnitelmaa  ei opiskele kukaan. "Ei opiskele" tarkoittaa ettei ole olemassa opiskeiljaa joka opiskelee yksikön tai saapumisryhmän opetussuunnitelman sisällön. Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma on osajoukko saapumisryhmän opetussuunnitelmasta.

Korkeakoulu voi organisoida opetussuunnitelmien hallinnan usealla eri tavalla. Tällä hetkellä yleisin toimintamalli lienee että kerätään yksi tutkinto ja tutkintonimike yhdeksi opetussuunnitelmaksi. On täysin mahdollista koostaa opetussuunnitelmat esimerkiksi "tiedeperustaisesti" niin että on "matematiikan opetussuunnitelma", "fysiikan opetussuunnitelma", "markkinoinnin opetussuunnitelma" jne.. Tai opetussuunnitelmat koostetaan osaamisperusteittain "asiakasosaaminen", "markkinointiosaaminen", "matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen", "lääketieteellinen osaaminen" yms..

(Yksi mielenkiintoinen esimerkki on Metropolian Liiketalous. Koulutusala koostaa opetussuunnitelmia siten että erikoistumisopinnot ovat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opetussuunnitelmien osia).

Kun yksi tutkinnon opetussuunnitelma voi koostua yhdestä tai useammasta opintokokonaisuudesta tai jopa opetussuunnitelmasta niin on sääntöjä siitä miten opiskelija opintojaan voi valita opintoja  omaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa. Koulutuksen sisällön osaajilla on käsitys siitä, miten osaamisia voi koostaa eri perustein rakennetuista opetussuunnitelmista ja/tai opintokokonaisuuksista. Nämä säännöt eivät ole opiskelijakohtaisia - ts. opiskeija ei voi tehdä valintoja miten tahansa opintoja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa.

Opetussuunnitelmasta, opetussuunnitelmista, opintokokonaisuuksista, opintojaksojen joukosta määritelty sääntöjen joukko on opintopolkujen kuvaus. Opintopolkuihin liittyy ohjeita ja normeja, suosituksia ja rajoituksia. Opintopoluille on luonteenomaista että opintopolun opinnot ovat peräkkäisiä ja opintopolut ovat haarautuvia. Riippuen opintopolun määrittelystä rajoitukset sekä peräkkäisyydessä että haarautumisessa ovat eri tyyppisiä.

Etenemiseen liittyvät rajoitteet

Opintopolulla on joissain tutkintojen opetussuunnitelmissa tiukkoja ja täsmällisiä rajoituksia. Rajoitukset ovat tyyppiä "edeltävä opintojakso oltava suoritettu", "edeltävä opintojakso oltava suoritettu hyväksytysti" tai "edeltävä opintokokonaisuus tai -kokonaisuuksien oltava suoritettu/oltava suoritetu hyväksyttävästi". Rajoitukset voidaan tarvittaessa esittää täsmällisesti, joko suorituksina, suortuksina ja arvosanoina tai vaadittavana osaamisena.

Opintopolulla etenemisen rajoitteet voivat olla suosituksia. "On oltava suorituksia vähintään" tai "on oltava suoritus arvosanalla vähintään". Suositukset eivät muodostu etenemisen rajoitteiksi.

Etenemisen rajoitetta tarvitaan opiskelijan opintojen suunnittelun hallinnassa (säännöt periytyvät opetussuunnitelmasta opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan). Jotkin osaamiset tutkinnossa ovat niin ehdottomia, etteivät opinnot voi edetä, ellei opiskelijalla ole ao. osaamista ennen seuraavaan opintoon siirtymistä.

Korvaavuudet

Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa opiskeltavalta alueelta aikaisempaa osaamista. Tämä aikaisempi osaaminen voidaan tunnista ja tunnusta opiskelijan tutkinnon osaamiseksi. Kun osaaminen tunnustetaan tutkinnon osaksi niin osaaminen voi korvata tutkinnosta osan tai osia. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on oma prosessinsa. Opintojen korvaaminen on osa opintosuoritusten arviointia ja arviointien ylläpitoprosessia. (Korvaavuudet tulevat sääntömoottorin määrittelyssä (pääsääntöiesti?) aikuisten tutkintoon johtavan koulutuksen hallinnoinnissa. Aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa saapumisryhmiä muodostetaan hakijoiden aikaisemman osaamisen perusteella: "aikaisemman tutkinnon perustella hyväksiluetut opinnot 120 op".

3. Käyttäjäroolit

Käyttäjäroolien avulla jaetaan oikeuksia eri palveluihin ja sähköisen työpöydän osiin. Sääntömoottorin ja opintopolkujen hallintaan sovelletaan samoja käytäjärooleja kuin muissakin Peppi-projektin palveluissa.

4. Prosessikuvaus

Omat yksiköt

Pääkäyttäjä luo ammattikorkeakoulun oman yksikön.

Yksikkö määritellään kuuluvaksi toiseen yksikköön tai toisiin yksiköihin.

Yksikölle määritellään vastuuhenkilö(t).

Yksikkö sijoitetaan ammattikorkeakoulun organisaatioon ja jos tarpeen ulkoisten asiakkaiden määrittelemään organisaatiorakenteeseen (OKM:n koulutusohjelmapäätökset).

Yksikkö kuuluu ammattikorkeakouluun 1..1. ja yksikkö kuuluu ammattikorkeakoulun muuhun 0..1 yksikköön. Yksikkö sisältää 0..n muuta yksikkö.

Yksiköllä on 1..n vastuuhenkilöä. Vastuuhenkilöistä 1..1 omistaa yksikön budjetin. Yksikön yhdellä vastuuhenkilöllä ovat oikeudet yksikön perustietojen muokkaukseen ja oikeudet jakaa muille henkilöille oikeuksia yksikköön. Yksikön yksi vastuuhenkilö voi jakaa muille henkilöille oikeuksia yksikköön ja määritellä mitkä ovat henkilön oikeuksien laajuudet yksikössä.

Yksikkö omistaa resursseja. Resurssit ovat henkilöitä, tiloja, laitteita, välineitä. Resurssi voi olla jaettu resurssi toisen yksikön kanssa, jolloin yksikkö omistaa resurssista osuuksia.

Resurssien omistajuudella on elinkaari. Resurssin omistajuus alkaa ja päättyy.

Toisen korkeakoulun yksikkö

Pääkäyttäjä luo toisen korkeakoulun yksikön ja liittää toisen korkeakoulun yksikön oman korkeakoulun yhteen tai useampaan yksikköön (1..n).

Toisen korkeakoulun yksiköllä ei ole resursseja tai vastuuhenkilöitä.

1. Pääkäyttäjä luo tavallaan sääntötyyppejä (sääntöjen metatietoja) kuten opintojakson edeltävyydet, opintojakson korvaavuudet

• Mitä sääntöjä liitty esim. opintojaksoihin
• Käytä tätä sääntöä ... (kuvausteksti)

2. Ops-vastava menee Opsissa säännöt-välillehdelle

• Listaantuu ne säännöt, mitä ops-vastaava voi käyttää ja jotka pääkäyttäjä on luonut 
  • Edeltävyydet, korvaavuudet jne.
• Määrittää säännöt edeltävvydelle
  • Seuraavaksi tehdään ehtolauseita (Säännöt koostuvat ehtolauseista, jotka koostuvat vaatimuksista, jotka sisältävät vaatimuskenttiä)
  • Tee uusi ehtolause (ensimmäisen ehtolauseen boolen operaattori on aina And)
    • Listaantu vaatimukset
    • Vaatimuksista valitaan yksi (Valitaan esim. opintojakso)
    • Listaantuu Opintojaksot
    • Valitaan ko. OJ
  • Tee uusi ehtolause (toinen ehtolause)
    • Valitaan Or/And
  • Ehto 1 ja Ehto 2 tai Ehto 3
    • -> Määritä aliehto

...

Termi

...

Selite

...

Sääntö

...

Ehtolauseiden muodostama kokonaisuus. Sääntö voi olla esimerkiksi "Opintojakson edeltävyydet". Sääntöjä käytetään kuvauskenttinä tai tiedon validointiin

...

Ehtolause

...

Ehtolause koostuu erilaisista vaatimuksista ja boolen-operaattorista

...

Vaatimus

...

Vaatimus sisältää vaatimuskenttiä. Vaatimuksella ilmaistaan yksittäinen ehto, esim. "Kaikki seuraavista opintojaksoista"

yksikkö voi syntyä lukuvuoden tai kalenterivuoden alussa. Yksikkö voidaan poistaa organisaatiosta. Yksiköt voivat sulautua toisiinsa.

Yksikön vastuuhenkilöllä on elinkaari. Vastuuhenkilö tallennetaan, päivitetään, poistetaan yksiköstä lukuvuoden tai kalenterivuoden alussa. Yhdellä yksiköllä voi olla useita vastuuhenkilöitä (käytännössä yksikkö on jaettu tällöin useammaksi osaksi - kaksi tai useampaa vastuuhenkilöä tarkoittaa että yksiköstä vastaa yksi henkilö, yksikön tehtävien hoito on delegoitu useammalle henkilölle).

Yksikkön elinkaari ja yksikön vastuuhenkilöiden elinkaari on voitava kuvata ja kysyä sääntöjen avulla, niin että tapahtuneet lisäykset ja poistot voidaan kohdentaa oikeaan yksikköön eri ajankohdista tarkasteltaessa historiatietoja ja suunnittelutietoja tulevaisuudessa.

Kun yksikkö on korkeakoulun ulkopuolinen yksikkö, yksikkö järjestää opetuksen, suunnittelee opetuksen, arvioi opetuksen ja hallinnoi opetusta. Oma korkeakoulu varmistaa että ulkopuolinen yksikkö järjestää opetuksen ja opiskeiljoille varataan resurssi ulkopuolisen yksikön järjestämään opetukseen osallistumiseen. Ulkopuolisen yksikön opetus voi käyttää oman korkeakoulun resursseja (In Holland tai Rakennustekniikan "Berlin") tai toisen korkeakoulun yksikkö käyttää vain opiskelijaresursseja.

Ohjelma

Ohjelmalla tarkoitetaan tässä OKM:n koulutuspäätösten mukaisia koulutusohjelmia. (On erityisesti varottava käsitettä "koulutusohjelma". Ammattikorkeakoulun yksikkö "koulutusohjelma" ei ole (aina) sama käsite kuin OKM:n koulutusohjelma).

Kun ammattikorkeakoulun koulutusohjelma ei ole OKM:n koulutusohjelma, niin koulutusohjelma on "yksikkö", ei ohjelma. Koulutus voi liittyä 0..n ohjelmaan. Yksi koulutus voi liittyä 0..n koulutusalaan. Yksi koulutus voi liittyä 0..tutkintoon.

Ohjelmalla on elinkaari. Ohjelma alkaa ja päättyy. Ohjelma ei yhdisty toiseen ohjelmaan eikä tallennettua ohjelmaa voida poistaa tai muuttaa toiseksi. Ohjelmaan voi kesken elinkaaren tulla uusi tutkintonimike, ei tutkintoa.

Koulutus

Koulutustehtävä

Korkeakoulun oma yksikkö voi järjestää koulutusta. Jos yksiköllä on koulutustehtävä se voi liittyä yhteen tai useampaan koulutukseen. Kolutus voi olla tutkintoon johtavaa koulutusta, ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, erikoistumisopintoja, maahanmuuttajien valmentavaa koulutusta, oppisopimustyyppistä koulutusta tai muuta koulutusta. Kaikilla korkeakoulun yksiköillä ei ole koulutustehtävää.

Jos yksiköllä on koulutustehtävä, niin yksikkö suunnittelee koulutustehtävän mukaisen koulutuksen sisällön. Yksi koulutus liittyy yhteen tai useampaan yksikköön.

Koulutuksilla on elinkaari: koulutus alkaa ja päättyy. Jos koulutus ei ole päättynyt niin koulutuksen päättymispäivämäärä on tyhjä.

Kaikki amk:ssa järjestettävä koulutus liittyy johonkin yksikköön. Yksiköllä on aina vastuuhenkilö(t). Yksiköllä voi olla opetussuunnitelma tai opetussuunnitelmia. On olemassa yksiköitä, jotka käyttävät muiden yksiköiden opetussuunnitelmia ja muiden yksiköiden resursseja - ja suunnittelevat oppimista ja opetusta (vrt. kielikeskus).

Yksikkö voi kuulua nollaan tai useampaa yksikköön. Yksikkö voi koostua yhdestä tai useammasta yksiköstä. Eri yksikön välillä voi olla sääntöjä siitä, miten yksiöiden vastuut ja tehtävät jakautuvat. Yksiköiden vastuuhenkilöiden välillä voi olla sääntöjä siitä miten vastuu ja tehtävät jakautuvat henkilöiden välillä.

Esimerkiksi yksikkö "Rakennustekniikan koulutusohjelma" omistaa rakennustekniikan yksikön. Yksikkö kuuluuu yksikköön "Rakennusklusteri". Rakennusklusteri koostuu useasta yksiköstä. Kaikkilla rakennusklusterin yksiköillä on vastuuhenkilö(t). Rakennusklusterilla on vastuuhenkilö. Rakennusklusteri kuuluu tekniikan ja liikenteen koulutusalaan. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ei ole/on vastuuhenkilöä. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla on "opetussuunnittelun konsortio". Opetusuunnittelun konsortioon kuuluu tekniikan ja liikenteen koulutusalan kolme muuta klusteria. Opetussuunnittelun konsortiolla on vastuuhenkilö(t). Konsortiolla ei ole muuta tehtävää yksiköiden joukossa kuin antaa ohjeita ja hyväksyä tekniikan ja liikenteen koulutusalan opetussuunnitelmat. Konsortiolla ei ole resursseja. Konsortiolla on budjetti, koska se käyttää muiden yksiköiden henkilöiden työaikaa.

Esimerkki säännöistä voisi olla : Rakennustekniikan koulutusohjelman opetussuunnitelmien hyväksymisen säännöstö vaatii rakennustekniikan suuntautumisten opetussuunnitelmien merkitsemistä valmiiksi, rakennustekniikan koulutusohjelman opetussuunnitelman merkitsemistä valmiiksi, rakennustekniikan tarjontakorin merkitsemistä valmiiksi, rakennustekniikan saapumisryhmän opetussuunnitelman merkitsemistä valmiiksi, rakennusklusterin opetussuunnitelmien merkitsemistä valmiiksi ja ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien merkitsemistä valmiiksi. Rakennustekniikan oppimisen ja opetuksen suunnittelun voi aloittaa, mutta suunnittelun tulosta ei voi merkitä valmiiksi ennen kuin yksikön "budjettitoimisto" on tarkistanut oppimisen ja opetuksen aiheuttamat kustannukset. Tekniikan ja liikenteen klusteri voi aloittaa oppimisen ja opetuksen suunnittelun milloin tahansa, mutta tulevan kauden opetustapahtumia ei voi siirtää kuin esim. matematiikan opinnot valmiiksi ennen kuin klusterin "budjettitoimisto" on tarkistanut harjoittelun opintojen kustannukset. Harjoittelun opintojen kustannusten hyväksyminen on edellytys opinnäytetyön opintojen hyväksymiselle toisella lukukaudella jne..

Kullakin näistä opetussuunnitelmista ja toteutusten joukolla on vastuuhenkilö, joka voi määritellä opetussuunnitelman, tarjontakorin ja toteutusten joukon valmiiksi hyväksyttäväksi. Hyväksymismenettelyyn on voitu määritellä että "ylemmän yksikön" hyväksyminen on ehto alemman yksikön opetussuunnitelman tilan muutoksesta valmiiksi jne..

Tutkinto

Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ks. liite "Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ". Ammattikorkeakoulun toimilupaan sisältää määräykset ammattikorkeakoulun koulutustehtävästä ja  koulutusaloista. Koulutusala sisältää tutkinnot. Yhdellä amk:n koulutusalalla voi olla yksi (esim. matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto) tai useita tutkintoja (esim. tekniikan ja liikenteen alalla tekniikan ammattikorkeakoulututkinto ja merenkulun ammattikorkeakoulututkinto).

Tutkintoon liittyy useita tutkintonimikkeitä. Tutkinto liittyy yhteen koulutusalaan.

Tutkintonimike

Tutkintonimike on tutkintoa täsmentävä käsite. Ks. tutkintonimikkeistä liite "Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ". Yksi tutkintonimike voi liittyä yhteen tai useampaan koulutusalaan ja yhteen tai useampaan koulutusohjelmaan (vrt. tradenomi. (Saattaa olla tarpeen linjata että kahdella eri koulutusalalla oleva saman niminen tutkintonimike on kaksi eri tutkintonimikettä).

Tutkintonimikkeitä voi olla koulutusalalla useita (sosiaali- ja terveysala) tai yksi (yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ja liiketalouden koulutusala) tai esim. kolme (tekniikan ja liikenteen koulutusala).

Saapumisryhmän opetussuunnitelma

Opiskelupaikkaa hakeva muuttuu ammattikorkeakoulun yhteishaun opiskelijavalinnan ja hakijan paikanvastaanoton prosessissa ammattikorkeakoulun opiskelijaksi.(Kaikkia opiskelijavalintoja ei tehdä amk:n yhteishaussa. Osa valinnoista tehdään ammattikorkeakoulun omana valintana – esim. vieraskielinen koulutus, oppisopimustyyppinen koulutus).OKM:n koulutusohjelmapäätös ja ammattikorkeakoulun aloituspaikkapäätökset määrittelevät mihin koulutukseen voi hakeutua amk:n ammattikorkeakoulujen yhteishaussa puolivuosittain (ja puolivuosittaisissa erillisvalinnoissa). Ammattikorkeakoulun yhteisvalintoja on kaksi kertaa vuodessa : keväällä valitaan opiskelijat syksyllä alkavaan koulutukseen ja syksyllä keväällä alkavaan kouutukseen. Hakuryhmässä koulutukseen valitut ja paikan vastaanottaneet hakijat, muuttuvat opiskelijaksi ja muodostavat saapumisryhmän. Saapumisryhmät syntyvät siis ammattikorkeakoulun ulkopuolella. Yksi saapumisryhmä liittyy yhteen ja vain yhteen ammattikorkeakoulun yhteishakuun.

Hakijoille koulutuksen sisällön kuvaus ja rakenne esitellään opetussuunnitelmassa. Koulutuksen sisältö voi olla kahdelle ammattikorkeakoulun yhteishaun ryhmälle eri sisältöinen.

Esimerkiksi, kun koulutus on tutkintoon johtavaa koulutusta - (koulutuksen järjestäminen voidaan ammattikorkeakoulun sisäisessä organisaatiossa järjestää missä tahansa yksikössä) - ammattikorkeakoulua ulkopuolelta tarkasteltaessa koulutus järjestetään aina koulutusohjelmassa ja hakija hakeutuu opiskelemaan yhden ammattikorkeakoulun yhteen koulutusohjelmaan, yhdessä ammattikorkeakoulujen yhteishaussa. Ammattikorkeakoulun koulutusohjelman näkökulmasta, koulutusohjelmasta on yksi koulutusohjelman opetussuunnitelma josta on useita versioita (hakuryhmien mukaisesti). Ammattikorkeakoulun opiskelijan näkökulmasta, opiskelijalla on yksi opetussuunnitelma (ja opetussuunnitelma on yksi koulutusohjelman useista opetussuunnitelmista - tällä ei ole ryhmän opiskelijalle merkitystä).

Saapumisryhmän opetussuunnitelma on ammattikorkeakoulun yksikön (joka on 0..n koulutusohjelmaa) opetussuunnitelmasta osajoukko, joka on kyettävä näyttämään hakijoille, opiskelijoille ja valmistuneille.

Yksi saapumisryhmän opetussuunnitelma liittyy yhteen saapumisryhmään (1..1).

Ryhmän opetussuunnitelma

Ryhmän opetussuunnitelma on osajoukko koulutusohjelman tai saapumisryhmän opetussuunnitelmasta tai opetussuunnitelmien joukosta. Ryhmällä voidaan tässä tarkoittaa mitä tahnansa opiskelijajoukkoa, joka on perustettu jonkin kriteerin perustella. Ryhmä on siis oltava perustettu ja ryhmä muodostumiselle on olemassa jokin perusteltu kriteeri. Yksi ryhmän opetussuunnitelma liittyy yhteen tai useampaan opetussuunnitelmaan.

Esimerkiksi

• _saapumisryhmän opetussuunnitelma_ on ryhmän opetussuunnitelma: ryhmä on perustettu ja ryhmän muodostumisen kriteeri on lukukauden hakijoista opiskelijaksi valitut, jotka ovat ottaneet opiskelupaikan vastaan. Olkoon opetussuunnitelma ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus. Ryhmän opetussuunnitelma on osajoukko koulutusohjelman opetussuunnitelmasta
• suuntautumisen opetussuunnitelma on ryhmän opetusssuunnitelma: ryhmä syntyy kun opiskelijajoukossa, tietyssä opintojen suoritusajankohdassa, tehdään valinta valinnaisista opinnoista. Ryhmän opetussuunnitelma on osajoukko saapumisryhmän opetussuunnitelmasta

On huomattava että on olemassa opetussuunnitelmia jotka eivät ole minkään ryhmän opetussuunnitelmia - esim. "kielikeskuksen opetussuunnitelma" tai "elektroniikan opetussuunnitelma" jos amk:ssa ei ole koulutusohjelmaa tai ammatillista suuntautumista "elektroniikka", mutta amk:n koulutuksen järjestämiseksi on luotu yksikkö "elektroniikka". Samankaltainen esimerkki voisi olla "lääketietelliset aineet", "markkinointi", "instrumenttiopintojen B-kurssi" yms..

Opetussuunnitelma

Opetussuunnitelma on kuvaus koulutuksen sisällöstä. Opetussuunnitelma sisältää ammattikorkeakoulussa rakenteen (rakenne kuvaa opintojen välisiä suhteita), osaamiset, opinnot, mahdollisen ajoitussuunnitelman, opetussuunnitelman kuvauksen ja mahdollisia sääntöjä siitä miten opintoja voidaan yhdistellä toisiinsa.

Yksi (hyväksytty) opetussuunnitelma liittyy 1..n ryhmän opetussuunnitelmaan.

Opintopolku

Koulutusohjelman opetussuunnitelmaa tai koulutusohjelman saapumisryhmän opetussuunnitelmaa ei opiskele kukaan. "Ei opiskele" tarkoittaa ettei ole olemassa opiskeiljaa joka opiskelee yksikön tai saapumisryhmän opetussuunnitelman sisällön. Opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma on osajoukko saapumisryhmän opetussuunnitelmasta.

Korkeakoulu voi organisoida opetussuunnitelmien hallinnan usealla eri tavalla. Tällä hetkellä yleisin toimintamalli lienee, että kerätään yksi tutkinto ja tutkintonimike yhdeksi opetussuunnitelmaksi. On mahdollista koostaa opetussuunnitelmat esimerkiksi "tiedeperustaisesti" niin että on "matematiikan opetussuunnitelma", "fysiikan opetussuunnitelma", "markkinoinnin opetussuunnitelma" jne.. Tai opetussuunnitelmat koostetaan osaamisperusteittain "asiakasosaaminen", "markkinointiosaaminen", "matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen", "lääketieteellinen osaaminen" yms..

(Yksi mielenkiintoinen esimerkki on Metropolian Liiketalous. Koulutusala koostaa opetussuunnitelmia siten että erikoistumisopinnot ovat ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opetussuunnitelmien osia).

Kun yksi tutkinnon opetussuunnitelma voi koostua yhdestä tai useammasta opintokokonaisuudesta tai jopa opetussuunnitelmasta niin on sääntöjä siitä miten tutkintoa opiskeleva voi valita opintoja omaan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa. Koulutuksen sisällön osaajilla on käsitys siitä, miten osaamisia voi koostaa eri perustein rakennetuista opetussuunnitelmista ja/tai opintokokonaisuuksista. Nämä säännöt eivät ole opiskelijakohtaisia - ts. opiskeija ei voi tehdä valintoja miten tahansa opintoja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa.

Opetussuunnitelmasta, opetussuunnitelmista, opintokokonaisuuksista, opintojaksojen joukosta määritelty sääntöjen joukko on opintopolkujen kuvaus. Opintopolkuihin liittyy ohjeita ja normeja, suosituksia ja rajoituksia. Opintopoluille on luonteenomaista että opintopolun opinnot ovat peräkkäisiä ja opintopolut ovat haarautuvia. Riippuen opintopolun määrittelystä rajoitukset sekä peräkkäisyydessä että haarautumisessa ovat eri tyyppisiä.

Etenemiseen liittyvät rajoitteet

Opintopolulla on joissain tutkintojen opetussuunnitelmissa tiukkoja ja täsmällisiä rajoituksia. Rajoitukset ovat tyyppiä "edeltävä opintojakso oltava suoritettu", "edeltävä opintojakso oltava suoritettu hyväksytysti" tai "edeltävä opintokokonaisuus tai -kokonaisuuksien oltava suoritettu/oltava suoritetu hyväksyttävästi". Rajoitukset voidaan tarvittaessa esittää täsmällisesti, joko suorituksina, suortuksina ja arvosanoina tai vaadittavana osaamisena.

Opintopolulla etenemisen rajoitteet voivat olla suosituksia. "On oltava suorituksia vähintään" tai "on oltava suoritus arvosanalla vähintään". Suositukset eivät muodostu etenemisen rajoitteiksi.

Etenemisen rajoitetta tarvitaan opiskelijan opintojen suunnittelun hallinnassa (säännöt periytyvät opetussuunnitelmasta opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan). Jotkin osaamiset tutkinnossa ovat niin ehdottomia, etteivät opinnot voi edetä, ellei opiskelijalla ole ao. osaamista ennen seuraavaan opintoon siirtymistä.

Korvaavuudet

Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa opiskeltavalta alueelta aikaisempaa osaamista. Tämä aikaisempi osaaminen voidaan tunnista ja tunnusta opiskelijan tutkinnon osaamiseksi. Kun osaaminen tunnustetaan tutkinnon osaksi niin osaaminen voi korvata tutkinnosta osan tai osia. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on oma prosessinsa. Opintojen korvaaminen on osa opintosuoritusten arviointia ja arviointien ylläpitoprosessia. (Korvaavuudet tulevat sääntömoottorin määrittelyssä (pääsääntöiesti?) aikuisten tutkintoon johtavan koulutuksen hallinnoinnissa. Aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa saapumisryhmiä muodostetaan hakijoiden aikaisemman osaamisen perusteella: "aikaisemman tutkinnon perustella hyväksiluetut opinnot 120 op".

3. Käyttäjäroolit

Käyttäjäroolien avulla jaetaan oikeuksia eri palveluihin ja sähköisen työpöydän osiin. Sääntömoottorin ja opintopolkujen hallintaan sovelletaan samoja käytäjärooleja kuin muissakin Peppi-projektin palveluissa.

4. Prosessikuvaus

Opetussuunnitelmavastaava tallentaa opintojakson.

Ops-vastava menee Opsissa säännöt-välillehdelle

• Listaantuu ne säännöt, mitä ops-vastaava voi käyttää ja jotka pääkäyttäjä on luonut
  • Edeltävyydet, korvaavuudet jne.
• Määrittää säännöt edeltävvydelle
  • Seuraavaksi tehdään ehtolauseita (Säännöt koostuvat ehtolauseista, jotka koostuvat vaatimuksista, jotka sisältävät vaatimuskenttiä)
  • Tee uusi ehtolause (ensimmäisen ehtolauseen boolen operaattori on aina And)
    • Listaantu vaatimukset
    • Vaatimuksista valitaan yksi (Valitaan esim. opintojakso)
    • Listaantuu Opintojaksot
    • Valitaan ko. OJ
  • Tee uusi ehtolause (toinen ehtolause)
    • Valitaan Or/And
  • Ehto 1 ja Ehto 2 tai Ehto 3
    • -> Määritä aliehto

Opetussuunnitelmavastaaava liittää opintokokonaisuuteen opintojaksoja.

• Mitä sääntöjä liitty opintojaksoihin

Opetussuunnitelmavastaaava liittää opintokokonaisuuden opetussuunnitelmaan.

• Mitä sääntöjä liitty esim. opintojaksoihin

Opetussuunnitelmavastaaava tallentaa opetussuunnitelman.

Opetussuunnitelmavastaaava liittää opetussuunnitelmaan opintojakson

• Mitä sääntöjä liitty esim. opintojaksoihin
• Käytä tätä sääntöä ... (kuvausteksti)

Opetussuunnitelmavastaaava liittää opetussuunnitelmaan opintokokonaisuuden

• Mitä sääntöjä liitty opintokokonaisuuteen

Opetussuunnitelmavastaaava liittää opetussuunnitelmaan tarjontakorin

• Mitä sääntöjä liitty tarjontakoriin

Opetukirjoittaa opetussuunnitelman sisältöä. Opetussuunnitelma tarkoittaa tässä mitä tahansa opetussuunnitelmaa, ei vain koulutusohjelman, tutkinnon/tutkintonimikkeen opetussuunnitelmaa.

...

Vaatimuskenttä

...

5. Sääntömoottori ja opintopolkujen hallinnan toiminnallisia vaatimuksia

...

6. Käyttäjätarinat

Liitteet

• Koulutusohjelmaprojektin loppuraportti, Arene (2010)