...
Projektin käynnistyessä on ilmennyt, että osassa kohteista on meneillään vastaavia kehittämisprosesseja, jotka ovat vaatineet tarkennuksia projektin toiminnansuunnitteluun. Helsingin kaupunki oli jo ennen projektin käynnistämistä tehnyt ratkaisuja pyöräkeskuksen toteutuksen suhteen ja solmia kumppanuuksia muiden toimijoiden kanssa. Neuvottelujen jälkeen projektille löytyi kuitenkin sopiva ja tarkoituksenmukainen rooli pyöräkeskuksen toteutuksessa. Lisäksi projekti tutkii ja testaa hajautetun, verkostomaisen pyöräkeskusmallin toteuttamista ja toimivuutta Cycle in -lippakioskiverkoston kautta. Toinen ilmennyt päällekkäisyys suunnitelmissa on Malmin aseman kehittämiseksi julistettu kansainvälinen suunnittelukilpailu. Tämä ei kuitenkaan suoraan vaikuta projektin toimintaan. Toisaalta samanaikaiset kehittämisprosessit kertovat siitä, että tavoitteet ovat realistisia ja ajankohtaisia myös kaupunkien taholta.
Yhteiset asemat -osaprojektin lähtökohta on osoittautunut toimivaksi, viranomaiset ja paikalliset yhteisöt ovat lähteneet mukaan aseman suunnitteluun. Tarvekartoitus on tuonut esiin kehittämistarpeita. Malmin asema toimii hyvin pilottikohteena, josta saatuja kokemuksia voidaan soveltaa muillakin asemilla. Tavoitteet ovat selkeytyneet hankkeen edetessä ja ne itsessään ovat realistisia. Tavoitteena on luoda yhteisöllisen suunnittelun malli, jota voidaan soveltaa myös muissa pääradan kohteissa kuin vain Malmilla.
Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
...
Tutustumismatka esimerkillisiin kansainvälisiin pyöräilykaupunkeihin siirtyy keväälle 2012. Toimintavuoden aikana on kuitenkin kuultu puheenvuoroja mm. Gentin ja Kööpenhaminan suunnittelijoilta sekä tutustuttu laajasti materiaaleihin toteutuneista käytännöistä ympäri maailmaa.
Yhteiset asemat -osaprojektissa on toimintakaudella rakennettu yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa (esim. Malmin toimintakeskus, Helsingin sosiaalitoimi / nuorisotoimi ja Malmi-seura). Lisäksi on kuultu paikallisia asukkaita ja aseman käyttäjiä sekä viranomaistahoja ja muita sidosryhmiä (Liikennevirasto, VR).
Julkisuus ja tiedottaminen
...
Projektille laadittiin viestintäsuunnitelma, joka käsiteltiin ohjausryhmän kokouksessa 25.11.2011. Viestintäsuunnitelmaa täydennetään ja muokataan projektin edetessä tarpeen mukaan.
Yhteiset asemat -osaprojektia on esitelty sekä LAD-hankkeen wikisivuilla että Facebookissa. Paikallisesti on hankkeesta kerrottu Malmiforumissa eli Malmi-seuran seminaarissa, jossa oli paikalla laajalti sekä alueen viranomaistahoja että erilaisissa kehittämishankkeissa toimivia henkilöitä. Lisäksi hanketta on esitelty Malmin toimintakeskuksen kahdessa eri tilaisuudessa syksyn 2011 aikana, Malmin markkinoilla ja toimintakeskuksen vanhusryhmän kokouksessa. Hankkeesta ollaan parhaillaan työstämässä myös artikkelia Vartti-lehteen.
projektin mahdollinen internet-osoite http://lad.metropolia.fi
...
WDC-yhteistyön käynnistyminen on tapahtunut WDC-säätiön puolelta hitaasti, mikä on osin vaikuttanut projektin tiedotukseen. Tiedotusta onkin tämän takia lähdetty rakentamaan ensisijaisesti hankkeen omien resurssien puitteissa, kuitenkin pyrkien hyödyntämään WDC-vuoden ja -yhteistyön tarjoamat mahdollisuudet. Samalla designpääkaupunkivuoteen osallistuminen on varmasti myös lisännyt yleistä kiinnostusta projektia kohtaan.
Yhteiset asemat -osaprojektisuunnitelman mukaan tavoitteena oli kehittää neljää eri asemanseutua (Tikkurila, Pasila, Malmi, päärautatieasema). Hankkeen myötä on huomattu että kaikkien asemien osalta toimet eivät ole aikataulullisesti toteutettavissa tässä vaiheessa (esim. Tikkurilaan on suunnitteilla uusi matkakeskus, joka korvaa nykyisen aseman ja näin ollen vanhan aseman kehittäminen ei ole tarkoituksenmukaista).
Edellä mainituista syistä johtuen hankkeen alkuvaiheessa on keskitytty Malmin asemaan. Tästä saatuja kokemuksia pyritään hyödyntämään muissa kohteissa myöhemmässä vaiheessa. Toisaalta päärautatieaseman kehittämistä ohjaa pitkälti VR:n juhlavuosi sekä WDC-juhlavuosi, jotka omalta osaltaan tuovat uutta ilmettä päärautatieasemalle.
Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen
...
Kevätkausi 2011 painottui projektin toiminnan suunnitteluun ja projektihenkilöstön rekrytointiin. Projektin syyskuun puolessa välissä järjestetty aloitusseminaari kokosi yhteen kaupunkisuunnittelijoita, muotoilijoita, muotoiluopiskelijoita sekä pyöräilyaktiiveja. Seminaarin asiantuntijapuheenvuorot avasivat kattavasti projektin toimintaympäristöä. Seminaarin ajoittuminen Euroopan liikkujan viikon alkuun aiheutti, että saman teeman ympärillä järjestettiin myös useita muita seminaareja lyhyen ajan sisällä. Tämä saattoi hieman syödä seminaarin osallistujamäärää, mutta toisaalta tuki seminaarin tiedottamisessa. Seminaarikausi tarjosi myös projektihenkilöstölle oivan tilaisuuden perehtyä projektin aihepiiriin monelta kannalta ja tutustua muihin teeman ympärillä toimiviin tahoihin.
Osaprojektit Pääprojektit käynnistettiin ja niissä tuotettiin syyskaudella ensimmäiset konseptit, joiden pohjalta työskentelyä tullaan tulevana vuonna jatkamaan. Pyöräkeskusprojektiin liittyvät kehitetyt konseptit ovat Cycle in -lippakioski, Restyle my bike studio sekä Rent.me -pakettiratkaisu pyörävuokraukseen. Lisäksi syksyn aikana on aloitettu pyöräkeskuksissa tarjottavien tuotteiden, mm. pyöräilyvaatteet ja -varusteiden, suunnittelu. Marja-Vantaata ajatellen on kehitetty Sykleri-informaatioportti-, Maastopyöräpolut- sekä Koulupolkukonsepteja. Nämä konseptit muodostavat valmistuessaan yhtenäisen kokonaisuuden, joka tukee pyöräilyyn, kävelyyn ja joukkoliikenteeseen liittyviä matkaketjuja ja näiden kulkumuoto-osuuden kasvua sekä parantaa kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänlaatua sekä hillitsee osaltaan ilmastonmuutosta. Konsepti-ideat esiteltiin yleisölle lokakuussa, jonka jälkeen ne on otettu mukaan kaupunkisuunnitteluun ja niitä on päätetty lähteä soveltamaan kaupunkien meneillään oleviin toteutussuunnitelmiin.
Yhteiset asemat -osaprojektissa on kerätty tietoa yhteisöllisen suunnittelun hankkeista ja asukkaiden sekä aseman käyttäjien kuulemisesta. Samalla tavalla haettiin esimerkkejä muualla toteutetuista rautatieasemien kehittämishankkeista, kuten New Yorkin High rail -puistoista ja Saksasta Hunderwasserin asemasta. Aseman seudun turvallisuuden suunnittelusta löytyy esimerkkejä esim. Australiasta. Pasilan aseman pyöräpysäköinnin ja esteettömyyden selvitykset antoivat lisätietoa näistä aiheista.
Syksyn 2011 aikana on hankkeessa toteutettu suunnittelukävely, johon osallistuivat Syklin, Metropolian, kaupungin nuorisotoimen ja VR:n edustajat. Kävely toteutettiin turvallisuuskävelyistä omaksutulla metodilla ja osanottajat täyttivät aseman eri kohteissa Syklin suunnitteleman kyselykaavakkeen. Tällä tavoin kerättiin tietoa aseman tämänhetkisestä tilasta ja parannustarpeista sekä ideoita siitä miten asemaa voitaisiin kohentaa. Myöhemmin syksyllä toteutettiin Syklissä tulevaisuusverstas, jossa kävelyllä kerättyjä ideoita työstettiin eteenpäin. Näistä ideoista Metropolian opiskelijat työstivät toteuttamiskelpoisia konsepteja.
Yhteiset asemat konseptit esiteltiin ensimmäisen kerran 15.12.2011 yhteistyökumppaneille. Seuraavaksi konsepteista valitaan ne, joiden toteutusta lähdetään edistämään esim. asemaa hallinnoivien viranomaisten kanssa.
Projektin innovatiivisuus
...
Tähän mennessä projektissa on kehitetty konsepteja uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Konseptien kehitystyötä ja testausta jatketaan keväällä 2012 yhteistyökumppaneiden kanssa. .
Yhteiset asemat osaprojektissa on kehitetty yhteisöllisen suunnittelun metodia, jota voidaan soveltaa myös muissa kohteissa kuin Malmin asemalla.
Projektin tasa-arvovaikutukset
...
Projektissa on huomioitu havainto, että naiset pyöräilevät miehiä vähemmän ja lapsia ei aina uskalleta päästää liikkumaan pyörällä. Pyöräilyturvallisuutta lasten koulumatkalla on mietitty erityisesti Koulupolku-konseptissa. Yksi konsepteista pohtii, miten tavaroiden kuljettaminen on mahdollista myös polkupyörällä, mikä edistää autottomien ihmisten liikkumismahdollisuuksia. Naisten pyöräilyä edistäviä asioita ovat mm. pyörien varustelu ja vaatetus, joiden tuotekehitys on käynnistetty osana projektia.
Erityisesti Yhteiset asemat -osaprojektissa on keskeistä paikallisuus sekä paikallisten väestöryhmien ja aseman eri käyttäjien kuuleminen. Tavoitteena on esteetön asema joka palvelee eri väestöryhmiä: niin nuoria, vanhuksia kuin liikuntaesteisiäkin. Näitä ryhmiä on kuultu ja/tai tullaan kuulemaan prosessin eri vaiheissa.
Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen
...
Projektiin osallistuneet ovat nähneet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen hyvät puolet ja osaavat puhua niiden puolesta myös tietopohjalta. Tämä tukee asenteiden muuttumista. Monet ovat vaihtaneet kulkuneuvoa jo projektin aikana.
Yhteiset asemat, samoin kuin koko LAD-projekti edistää kestävää kehitystä jo lähtökohdiltaan kevyen ja joukkoliikenteen edistäjinä. Erityisesti yhteiset asemat -osaprojektissa korostuvat kestävän kehityksen ekologinen ja sosiaalinen näkökulma.
Sosiaalinen kestävyys on oleellinen osa Yhteiset asemat -osaprojektia. Nuorten saaminen mukaan toimintaan vähentää ilkivaltaa asemalla ja parantaa turvallisuutta. Aseman toimivuuden ja viihtyisyyden parantaminen lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta, siten hankkeen perusajatus (kevyen ja joukkoliikenteen edistäminen) edistää myös ekologista kestävyyttä.
Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty?
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää?
Yhteiset asemat -osaprojektissa kehitetty suunnittelumalli on yhteisöllisen suunnittelun ideologian mukainen, mutta sitä ei ole aikaisemmin sovellettu Suomessa rautatieasemilla. Osaprojektissa Malmin asemalla kehitettyä konseptia on tarkoitus soveltaa myöhemmin myös muilla asemilla.
Projektin viestinnässä ja ideoiden levittämisessä on todettu hyväksi käytännöksi konseptien esittäminen kuvallisina plansseina. Visuaalisuus auttaa katsojan mielenkiinnon herättämisesssä ja helposti liikuteltavat planssit toimivat hyvin monessa projektiviestinnän tilanteessa, kuten esitysmateriaalina tai näyttelynä.
...