27.1.2012, klo 11.30-12.15 LAPSET JA NUORET VAIKUTTAJINA MEDIASSA: PEDAGOGISIA NÄKÖKULMIA
Lapset ja nuoret vaikuttavat julkisilla median tarjoamilla foorumeilla, erityisesti internetissä. Miten koulussa tulisi asiaan tarttua? Esityksessä kerrotaan lasten mediavaikuttamisen tavoista sekä osallistumista tukevasta ja nettiturvallisuutta edistävästä mediakasvatuksesta.
...
Järjestäjä: Mediakasvatuksen torin toimijat
Luentoa alkaa seuraavilla kysymyksilla, joita tullaan käsittelemään:
1) Lasten ja nuorten vaikuttaminen mediassa?
2) Miksi ja miten sitä pitäisi tukea koulussa?
3) Eikö sitä pitäisi enemmänkin rajoittaa?
Luennoitija aloittaa kysymällä kuinka moni on työssään toteuttanut mediakasvatusta. Yleisön joukussa lähes kaikki ovat toteuttaneet mediakasvatusta ja viittaavat.
Tutkimusten mukaan suomalaislapset aloittavat mediasuhteensa vauvana. Vauvana aloitettu mediakäyttäminen on aikuisvalinnaista, aikuisen valintojen pohjalta toteutuvaa. Vanhemmille suoritetun kyselyn mukaan mediakäyttö alkaa vauvasta, jka yllätti tutkijat hieman.
- Erityisesti internetin myötä on lisääntynyt globaali julkisuus -> mediaympäristöt jossa nuoret liikkuvat. Tämä konkretisoituu vaiheessa, jossa koulussa opetukseen tulee mukaan englanninkieli. Erityisesti pojat menevät pelaaman pelejä kansainvälisille palvelimille.
- Kulttuurierot lasten ja nuorten mediakokemuksissa -> miten ymmärretään toista internetissä, ihmistä joka on toisesta kulttuurisesta ympäristöstä?
- Länsimaissa nuoret esiintyvät, esittäytyvät ja ilmaisevat itseään julkisuudessa monin tavoin -> suomalaiset nuoret ovat tottuneet tähän, länsimainen maailma yleensä. Muissa maissa pääsy internettiin ei ole sama, joten mahdollisuudet eivät ole samat. Globaalinen näkökulma länsimaista puhuessa on oikeastaan pieni pala.
- Lasten ja nuorten keskinäisjulkisuus: nuorten omat mediat. Tarjolla on monia mediafooruja, joissa nuoret pääsevät esittämään näkemyksiään. Toisaalta areenoita, joissa lapset ja nuoret pääsisivät keskustelemaa, luomaan dialogia aikuisen kanssa, on vähän.
- Sukupolvien välinen julkisuus: aikuismediat, joissa päästään dialogiin aikuisen kanssa. Tämä toteutuu tällä hetkellä Suomessavaltamedian kautta, ei internetin.
- Oikeus saada tietoa: kulttuurierot vaikuttavat vaikuttamaan pääsyssä. Puute näkyy kehittyvissä maissa.
- Oikeus tulla suojelluksi haitallisilta mediasisällöiltä. Tässä kohtaa on aikuisen vastuu ja huomiointikyky tärkeä.
Nuorten kansalaisidentiteettejä suhteissa mediaan
Toteutettu hanketutkimus Helsingissä. Löydettiin 4 eri tyyppiä:
1) Etsijät: Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ole ykkösjuttu, vaan lähipiirissä vaikuttaminen. Teknisesti internetistä kiinnostuneet nuoret
2) Lähipiiriläiset: Vaikuttavat lähipiirissä
3) Viestijät: Myös lähipiiri korostuu yhteiskunnallisuuden sijaan
4) Aktivistit: Selkeä kanta ja jo nuorena mihin he haluavat vaikuttaa, missä he haluavat äänensä olevan kuuluvilla. Mediakritiikki korkea. Haluavat itse puuttua keskusteluun tuottamalla itse sisältöä.
Mediakasvatus suuntaan tulevaisuuteen
Mitkä ovat koulun tavoitteet, miten eri oppiaineissa halutaan ja on hyvä edistää mediaoppimista? Lähtökohtana tulee olla kuitenkin aina koulun oppimistavoitteet, ei se mitä nuoret haluavat oppia.
Yksi iso kysymys on miten linkittää se, mitä nuoret oppivat vapaa-ajallaan, koulun toimintaan?
Suomessa mediakasvatusta koulun lisäksi toteutetaan laaja-alaisesta kirjastoissa ja nuorisotoimessa, sitä ei ole sysätty pelkästään kouluille. Tämä on Suomen erityispiirre, muissa maissa ei ole näin. Suomessa mediakasvatusseura on paljolti tämän takana.
Pääkaupunki seudun Nuorten ääni-toimitus on yksi esimerkki nuorten omasta uutistoimistosta.
Tukea nuorten mediaosallistumiseen
Usein voi käydä niin, että lapset ovat opettajia ryhmässä, varsinkin teknisissä taidoissaan. Lasten ja nuorten mukana tulee luokkahuoneeseen myös heitä kiinnostavat teemat. Jopa alakouluikäiset lapset seuraavat uutisia ja ovat kiinnostuneet keskustelemaan niissä esiintyvistä aiheista. Internet on lisännyt lasten kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. Luokkahuoneessa tulisi siis puhua yhteisöllisestä oppimisesta, jossa opettaja on mukana yhtenä oppijana.
Tärkeää huomioida nuorten mediaosallistamisessa:
- Lasten ja nuorten rohkeuden tukemista mediailmaisuun tulisi harjoittaa. Vaikkakin lapsilla olisi tekniset tiedot paremmat kuin itse opettajalla, opettaja on kuitenkin se joka elämänkokemuksellaan hallitsee eettiset taidot ja pedagogisesti suuntaa siis keskustelua ja sisältöä oikeaaan suuntaan. On lapsia, joilla ei ole rohkeutta tuoda esille omia ilmaisutaitojaan, koulun tulee rohkaista ja tukea.
- Mikään teema ei saisi olla vieras otettavaksi käsittelyyn!
- iternetissä ollessa lapset törmäävät heille vieraisiin teemoihin, joita he haluaisivat käsitellä aikuisen kanssa, esim. lasten seksuaalisuus. Niitä ei saa lakaista maton alle vaan tulee nostaa käsittelyyn, lapsilta itseltään tulleet asiat ovat tärkeitä.
Tavoitteeksi globaali mediakompetenssi
- Mediakulttuuristen erojen tunnistaminen: lapset voivat esim. pelin kautta olla yhteydessä toisiinsa ympäri maailman. Vastapuolella ei välttämättä ole samoja taitoja ja tapoja, kuin suomalaisella lapsella.
- Globaalin median ja viestinnän etiikan hallinta: aikuisen tulisi käydä tätä lapsen kanssa läpi
Lopuksi esitellään vielä tuoreimmat suunnitelmat suomalaisesta yliopistomaailmasta. Tampereen yliopistolla käynnistyy tänä vuonna Mediakasvatuksen maisterinopintojen koulutusohjelma.
Tampereen Yliopiston 2012-2015 alkavan Mediakasvatuksen maisterinopintojen pääteemat:
- uudet lukutaidot, wikioppiminen
- muuttuvat oppimisympäristöt
- mediakasvatus ja sukupolvet
- visuaalinen kulttuuritutkimus
- uudet draamamuodot
- media, kulttuuri ja kasvatus
- monikulttuuriset mediasuhteet ja kasvatus
Lisää tietoa aiheesta Mediakasvatus.fi