...
Tanja aloittaa: Valitsi henkilöbrändäyksen kun törmäsi ko. aiheeseen pinnallisesti Digital Media Culture -kurssilla ja kiinnostui, käynyt puhumassa mm. reitittimessä aiheesta. Muutenkin aihe on ollut esillä mediassa. Mm. Thinglink kiinnostava väline itsensä brändäykseen ja tarkoituksena artikkelissa käsitellä muitakin sosiaalisen median alustoja itsebrändäyksen välineenä. Onko paineita sosiaalisen median käyytöstä? putoaako kärryistä jos ei ole aktiivinen? Erilaiset käyttökanavat esim twitter vs. facebook. Joidenkin yliaktiivinen postaus ahdistaa. Tarvitseeko olla kaikkialla, vaan harkitusti valitsee kanavan kullekin sanomalle. Kannattanee tehdä itsebrändäykselle strategia. mitä, missä ja milloin? Ei kaikkien tarvitse kirjoittaa blogia, kiusallista jos on kerran kuussa merkintä. Toisaalta blogin kirjoittaminen kehittäisi kirjoittamistaitoa, eri asia kirjoittaa itselleen kuin julkaistavaksi. Osa bloggaajista ovat ikäänkuin vahingossa brändänneet itsensä. Verrattiin suosituimpia bloggaajia muinaisiin kansansaarnaajiin, toisaalta myös nykyajan idoleihin. Stefan Lindfors on hyvin brändännyt itsensä. Kuinka paljon pitäisi muilla kielillä tuoda itseään digitaalisissa verkostoissa? Koetaan että ammatillisissa kanavissa on yleistä ja ehkä hyväkin käyttää englantia. Takaisin artikkeliin, mm. lähteet tulevat ja muutenkin muto kehittyy siinä vaiheessa kun teksti muotoutuu tieteeliseksi. Helppolukuinen teksti ja mukaansa tempaava. Väliotsikointi hyvä, mikä on pääotsikko? Ylipäätään kaikkien kannattaa panostaa pääotsikkoon.
Mara: