Tutkimustyön suunnittelu

Alle on koottu ajatuksia tutkimustyön suunnittelusta Juha T. Hakalan "Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille" kirjasen pohjalta. Kirjassa esiintyneet neuvot ja ohjeistukset vaikuttavat kauttaaltaan melko päteviltä, joiden soveltamista käytäntöön ei liene ainakaan haitallista. Allekirjoittaneella ei ole kirjan sisältöä kohtaan suurtakaan kritiikkiä.

Tutkimustyön suunnittelu auttaa työn prosessin hallinnassa, ja pitää paketin kasassa. Selkeän suunnitelman olemassaolo auttaa Hakalan mukaan myös muita ymmärtämään paremmin opinnäytetyön sisällön ja tarkoituksen. Tämän avulla voi olla hyvä myös kerätä ulkopuolisilta mielipiteitä ja uusia näkökulmia työn sisällön suhteen.

Alkuvaihe

Tutkimustyön alkuvaiheessa kannattaa heti varautua siihen, että työ etenee ennakoimattomasti uusille poluille ja suuntauksille projektin aikana. Mikä aluksi tuntui loogiselta etenemispolulta, saattaa työn aikana vaikuttaa epärelevantilta ja väärältä tieltä kuljettavaksi. Luovuudelle ja avaramielisyydelle tulee jättää tilaa, kuten Hakala kirjassaan ehdottaa. Työtä ei tulisi myöskään tehdä orjallisesti kiireaikataululla, vaan tilaa tulisi myös jättää "alitajuntatyöskentelylle". Aivojen tulisi rauhassa raksuttaa aiheen parissa, jolloin uusia ideoita voi syntyä vaikkapa nukkumaan mennessä.

Hakalan ehdottama alitajuntatyöskentely tarvitsee kuitenkin jotain konkreettista raaka-ainetta, jonka pohjalta aihetta voi työstää mielessään. Apuna tähän Hakala ehdottaa mm. työn suuntaviivojen kirjoittamista ja kohderyhmän haastattelua.

Käsitekartta

Käsitekartta voi olla merkittävä apu tutkimustyön suunnittelussa, kuten Hakala ehdottaa. Miellekarttaan kannattaa ladota muutama olennaisin aiheeseen liittyvä käsite, joiden ympärille voi liittää mitä vain relevantteja termejä ja ideoita tuleekaan mieleen. Harhapolkuja tai turhia rönsyilyjä ei tässä vaiheessa tarvitse pelätä. Ennen kuin käsitekarttaa alkaa laatimaan, niin kannattaa kuitenkin käydä jonkin verran tutkimustyöhön liittyvää aineistoa lävitse muistiinpanoja tehden, jotta osaa paremmin hahmottaa aiheeseen liittyviä asioita.

Seuraava vaihe onkin käsitekartan kriittinen tutkiminen, jotta selviää mistä teemoista kannattaa pitää kiinni ja mitkä pitää hylätä. Kartan avulla voi myös selvitä, mitkä asiat liittyvät olennaisesti toisiinsa ja miten työn rajausta kannattaa toteuttaa. Käsitteistä voi olla hyvä koota sisällysluettelo pää- ja alalukuineen, ja miettiä mitä niistä kannattaa tutkia ensin ja mitä niiden jälkeen. Hakala ehdottaa pääteemojen määräksi noin 3-5, jotta tutkimustyön koko pysyy järkevissä rajoissa ja aiheesta saadaan kuitenkin tarpeeksi kattava.

Käsitekartasta sisällysluetteloon

Syntynyt sisällysluettelo auttaa tästä eteenpäin valikoimaan oikeanlaista kirjallisuutta, määrittelemään tutkimusmetodeja ja suunnittelemaan työtä entistäkin tarkemmin. Luovuudelle kannattaa tässäkin vaiheessa antaa yhä sijaa, eikä syntyneeseen sisällysluetteloon kannata kiintyä liiaksi. Pitää olla edelleenkin valmis hylkäämään tärkeitäkin teemoja, ja olla valmis etenemään täysin ennakoimattomille urille.

Hakala neuvoo tässä vaiheessa suunnittelua pohtimaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä tutkitaan tai kehitetään?
• Kuka tutkii tai kehittää?
• Mitkä ovat menetelmät tai keinot?
• Mitä kaikki maksaa?
• Mikä on työskentelyn aikataulu?
• Kuka tuolloin tarvitsee tuloksia?
• Missä muodossa tulokset esitetään?

Kysymysten vastaukset kannattaa arvioida kriittisesti, ja pohdiskella pystyykö toteuttamaan niitä kaikkia, vai pitääkö jotain muuttaa.

Osaprosesseista suurempiin kokonaisuuksiin

Hakala ehdottaa työn jakamisen pienempiin osaprosesseihin, joiden avulla suuret kokonaisuudet lopulta rakentuvat. Osaprosesseja voivat olla mm. aineiston hankinta, testaus, tulosten analysointi jne. Kun työ on jaettu selkeisiin osiin, niin pieniin vaiheisiin tarttumalla suuretkin linjaukset rupeavat hahmottumaan ajan myötä selkeämmin.

 
Aikataulu

Aikataulun suunnitteluun kannattaa myös paneutua huolella, jottei tee siitä liian löysää tai liian kireää. Kummatkaan näistä eivät ole hyviä tehokkaan työskentelyn kannalta. Lukemiselle ja tutkimustyön tekemiselle kannattaa varata tarpeeksi aikaa suhteutettuna kirjoittamiseen varatulle ajalle, jotta työ olisi lopulta valmis viimeiseen deadlineen mennessä. Hakala ehdottaa myös tekemään muutamia pidempiä työskentelysessioita kerrallaan, kuin useita lyhyitä hetkiä.

Näkökulman valinta

Toimivan näkökulman valinta on olennaista tutkimusta suunniteltaessa. Näkökulman oikealla valinnalla vanhastakin aiheesta voidaan saada tuoretta tietoa. Näkökulman valinta vaikuttaa luonnollisesti myös siihen, keitä tutkimustulosten halutaan hyödyttävän. Näkökulma säilyy yleensä läpi koko opinnäyteprosessin, ja sen vaihtamiseen täytyy olla hyviä perusteita.