Opinnäytteen kirjoittaminen
Opinnäytteen kirjallisen osan perimmäinen tarkoitus on tuoda työsi keskeiset tulokset julki. Tulosten julkituonnissa tärkeintä on, että lukija ymmärtää lukemansa. Hyvä raportti on selkeä ja siitä käy ilmi mitä on tutkittu, miksi ja miten.
Opinnäytetyö on kirjoitettava tavalla joka on kiinnostava. Yleisesti ne muutamat jotka kahlaavat työsi läpi eivät käytä läpikäymiseen kovinkaan paljoa aikaa.
Kirja nuijii tehokkaasti luulot siitä, että joku haluaisi koskaan lukea opinnäytteesi. Korkeintaan äiti ja opettaja ovat kiinnostuneita.
Opinnäytetyön rakenne riippuu siitä onko kyseessä tutkimus vai kehittämistyö. Kehittämistyö on yleensä suppeampi, koska suuri osa ajasta kuluu kehitystyön käytännön osuuden toteutukseen. Valmistettaessa jotain konkreettista on suunnitteluprosessi sekä erilaiset tutkimustulokset syytä kirjata raporttiin hyvin tarkasti.
Tutkimustehtävää ei tule piilottaa, vaan jokaisen lukijan on helposti ensisilmäyksellä" nähtävä millä sivulla työn tehtävänasettelu esitetään.
Kirjoita paljon ja nopeasti
Varsinainen kirjoittaminen ei ala yhtenä päivänä, vaan kirjoittamisen tulee jatkua koko ajan. Ajatukset tulee kirjoittaa muistiin, sillä tällä tavoin ne konkretisoituvat ja alitajunta alkaa työstää niitä. Sitten kun on aika kirjoittaa varsinainen työ ajatukset ovat kypsyneet valmiiksi itse tekstiä varten.
Kirjoittaminen kannatta aloittaa käymällä läpi kakki nämä ajatukset ja raapustukset. Näin saa käsityksen siitä kuinka paljon kirjoitettavaa todellisuudessa on. Kirjoittamaan oppii ainoastaan kirjoittamalla.
Kannattaa asennoitua siihen, että ensimmäinen luonnos tekstistä tulee varmasti muuttamaan moneen kertaan.
Kirjoittamisen lähtökohtana kannattaa pitää opinnäytetyön lähtökohtaa.
Tehokas kirjoittaminen ei tarkoita sitä, että valmis teksti syntyisi heti ensimmäisellä kerralla. Tekstin "juonen" tulee säilyä katkeamattomana läpi työn.
Liian helppo puhekielimäinen teksti pilaa työn. Ei myöskään kannata kirjoittaa liian hienoa kieltä joka on höystetty sivistyssanoilla. Asiatekstillä ei tarkoiteta vaikeaselkoista tai tylsää tekstiä. Tekstin tulee olla havainnollista, selkeää sekä muodollisesti moitteetonta. Selkeät kielioppivirheet eivät ole sallittuja.
On myös tärkeää pohtia kenelle tekstin osoittaa, eli missä muodossa verbit ovat (aktiivi/passiivi). Passiivi saattaa tehdä kirjoittajasta ulkopuolisen lukijan silmissä.
Teksti voi olla persoonallista olematta epätäsmällistä. Tekstin on tarkoitus kuulostaa sen kirjoittajalta.
Tiivistelmä, johdanto ja tulokset
Tiivistelmän laatiminen kannattaa tehdä huolellisesti sillä juuri sen avulla lukija tutustuu työhösi. Pelkän tiivistelmän pitää antaa riittävä kokonaiskäsitys työstäsi.
Tiivistelmä koostuu yleensä seuraavista:
- Mitä tehtiin?
- Miksi tehtiin? (1-3 lausetta)
- Aineisto/menetelmät/tutkimus
- päätulokset
- Avain- ja hakusanat (n. 4 sanaa)
Johdanto saattaa olla koko työn tärkein luku, joten sen kirjoittamiseen tulee varata aikaa. Johdannon aikana lukija on vielä tarkkaavaisimmillaan joten luvun merkitys korostuu.
Johdanto esittelee työn taustat. Johdanto myös antaa pohjan sille "juonelle" jota loppuosan työstä tulisi noudattaa. Älä hajota työsi aihepiiriä niin pieniin osiin, ettei lukija enää erota mitä asiaa hänen tulisi juonen kannalta seurata. Hyvä tapa kirjoittaa johdanto on edetä suuremmasta aihepiiristä/kokonaisuudesta pienempää/tarkempaan asiaan.
Tuloksia esittäessä tulee muistaa, että lukijalla harvoin on samaa taustatietoa kuin tekijällä. Moni itsestään selvyys voi olla lukijalle täysin uutta. Lukijaa ei myöskään saa koskaan "pakottaa" tekemään analyysia tuloksista. Se on tekijän tehtävä.
Erilaiset kaaviot ja kuvat ovat oikein tehtyinä selkeitä ja kertovat paljon, mutta niitä ei tule koskaan lisätä ns. täytteeksi työhön. Selosta työssä vain tekemäsi havainnot, ei koko taulukon sisältöä.
Taulukot ovat tarkkoja, kuviot ovat havainnollisia.