Page History

...

Lähemmän tarkastelumme kohteena olivat erityisesti yhteisölliset monikulttuuriset ja yhdenvertaisuutta edistävät palvelurakenteet ja käytännöt.
Miten Ruotsissa eri kohteissa edistetään maahanmuuttajaperheiden integraatiota yhteiskuntaan (taloudellinen, sosiokulttuurinen, psykologinen) ja estetään syrjäytymiskehitystä? Esille mm. integraatiota yhteiskuntaan, kulttuuriin, työelämään ja koulutukseen tukevat ohjaus- ja neuvontapalveluverkostot. Sosiaalitoimi: mm. lastensuojeluun, varhaisen tuen muotoihin, ja ennakoivaan toimintaan liittyvää arviointia.
Millaisia ohjauspalveluja ja interventioita maahanmuuttajaperheille tarjotaan sekä miten niitä on organisoitu. Mm. julkinen mainstream palvelu vs. etniset palvelut ja niiden tuottaminen verkostoyhteistyö?
Miten monikulttuurinen ammatillinen osaaminen (asiantuntijuus) ilmenee monikulttuuristen perheiden kanssa tehtävässä arjen työssä? Millainen on maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen rooli perhetyön kentällä sekä asiakkaina että työntekijöinä? Millainen on maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden aktiivisuus palvelujen hakijoina, heidän omien järjestöjen rooli palvelujen tuottajina. Ketkä hakeutuvat alalle? Miten rekrytointia on kehitetty?
Ohjelma on liitteenä 1
Matkaraportti
Ma 14.6. klo 13.-16.
Botkyrkan kunta, Sosiaalitoimi, toimeentulotukiosasto
Arto Huovinen arto.huovinen@botkyrka.se
puh. 46 (0) 8-5306 1831
OSOITE: Munkhättevägen 49, TUMBA.
Albyn sosiaalitoimisto, toimeentulotukiosasto.
Tapasimme toimistossa toimeentulotukiosaston päällikön ja kolme sosiaalityöntekijää. Botkyrkanin kunnassa on 81 000 asukasta, joista noin 53 % on ulkomaalaistaustaisia ja joista noin 16 % on ulkomaan kansalaisia. Alue jakautuu pohjoinen-etelä akselilla. Pohjoisosassa on huomattavasti enemmän ulkomaalaistaustaisia asukkaita ja työttömyyttä. Pohjoisessa työttömyys on noin 6 % ja etelässä 3 %. Botkyrka on jaettu 7 alueeseen, joista pohjoisosassa sijaitseva Alby on yksi suurimmista.
Sosiaalitoimistossa oli toukokuussa 2010 1008 aktiivista asiakkuutta, joista 53 % Ruotsin kansalaisia. Asiakkaan on mahdollista asioida suomen kielellä, saameksi ja jiddishiksi. Tämä on äskettäin toimeenpantu käytäntö. Työntekijöiden mukaan asiakaskunnan monimuotoisuus tulisi peilautua työntekijöiden taustoissa. Kulttuurikompetenssi on meriittiä työntekijöiden keskuudessa. Maahanmuuttajia ei kohdella erikoiskäytännöillä. Kaikkia kohdellaan kuitenkin yksilöllisesti.
Vastaanottoon tullaan puhelin kontaktin kautta. Sen jälkeen suoritetaan arviointi, jonka jälkeen asiakas ohjataan tarpeenmukaisiin palveluihin. Työtään esitelleet sosiaalityöntekijät olivat työnkuvaltaan erikostuneita esim. vastaanottotiimi, sosiaaliturvatiimi, sosiaalipsykiatrinen yksikkö, maahanmuuttajanaisten työhön kuntoutus jne. Työntekijät tekevät yhteistyötä työväenopistojen, terveysasemien, työkokeilujen kanssa. Maahanmuuttaja-asiakkaiden keskuudessa on paljon yksinäisyyttä, pitkäaikaisköyhyyttä ja mielenterveysongelmia kuten posttraumaattista stressiä.
Ti 15.6. klo 9.-11.
Transkulturellt Centre
TEL 08-672 29 10 FAX  08-672 19 14 E-POST tc@sll.se
POSTADRESSS:t  Görans sjukhus, plan 13112 81 StockholmBESÖKSADRESS S:t Göransgatan 126, plan 13 (T-bana Stadshagen)
Sosionomi Abeba Ghebru abeba.ghebru@sll.se ja Carina Bäckström
Tel. +46 (0)8 672 2909
Monikulttuurisessa keskuksessa, joka sijaitsee St. Göranin sairaalassa, työskentelivät terapeutit, ohjaajat, suuhygienisti ja lasten kanssa työskentelyyn erikoistunut sosiaalityöntekijä. Toimipisteessä järjestetään tapauskonsultaatioita, koulutusta ja erilaista ohjaus- ja neuvontatyötä. Lisäksi yhteistyötä tehdään maahanmuuttoviranomaisten, kuntien ja valtion kanssa asiakkaiden hoidon järjestämisessä, mutta varsinaista yhteistyötä asiakkaiden kanssa ei järjestetä.
Ti 15.6. klo 13-16
Jobbtorget-tapaaminen
Arja Kallo, lokal jobbtorgschef arja.kallo@jobbtorg.stockholm.se
telefon 08-508 35 919 mobil 076-12 35 919
Du som bor i Rinkeby-Kista hör till Jobbtorg Kista (T bana) som ligger på Borgarfjordsgatan 7 Telefon 508 35 950
Jobbtorget sijaitsee Rinkebyssa, Kistassa. Alueella on 1800 asukasta, joista 92 % on maahanmuuttajataustaisia. Jobtorgetissa meidät vastaanotti paikallinen päällikkö Arja Kallo, joka oli työvoimatoimiston esimies. Hän esitteli meille työvoimatoimistoa ja sen palveluja. Aktiivinen ja kontrolloitu asiakkuus on ehtona toimeentulotuen saamiselle. Asiakkaat olivat yli 24 vuotiaita. Toimistolla oli kiinteä yhteys mm. sosiaalitoimistoon ja muihin työvoimatoimistoihin. Asiakkuudet tulevat pääasiassa sosiaalitoimen kautta paitsi pakolaiset, jotka ohjataan suoraan maahan saavuttuaan työtorille. Asiakasta tuetaan työnhaussa nimetyn ohjaajan avustuksella. Yhdessä tehdään työnhakusuunnitelma. Tukholmassa on paljon työharjoittelupaikkoja, jonne asiakkaita ohjataan.
Ensimmäiseksi mentori Borislava Brkovic Rätt Start projektista esitteli luku- ja kirjoitustaidottomien naisten ryhmän, jossa tavotteena on kehittää vuoteen 2012 malli naisten integroitumiseksi ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Ryhmän naiset olivat alle 40 vuotiaita Somaliasta, joilla oli vakituinen oleskelulupa ja jotka olivat olleet enintään 3 vuotta Ruotsissa. Ryhmän opetuksen sisältö koostui erilaisista elämänhallintataidoista kuten kielen opiskelusta, työskentelystä Ruotsissa, vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä, sosiaalisten ja terveydellisten tietojen ja taitojen lisäämisestä.
Toisena projektina ohjaaja Christina Stålquist esitteli meille pitkäaikaistyöttömien rekrytointiohjelman. Tavoitteena on työhön osallistumisen kautta integroituminen yhteiskuntaan. Asiakas osallistui koulutukseen/työharjoitteluun 3 kk:n ajan. Siihen kuului myös kommunikaatiotaitojen opetus. Kurssin suorittaneista 86 % työllistyi ohjelman kautta.
Lopuksi työhön ohjaaja Bekir Demirörs esitteli projektin "Språkstöd för nyanlanda". Projektissa kehitettiin kielen oppimisen aineistoa, joka on sisällöltään työelämäsuuntautunutta.
16.6.2010 klo 9-11.
Rinkeby skolan
Walk-Talk kierrosKesäkoulu
Rinkebyskolan Rinkebystråket 53box 5018163 05 Spånga Telefon: 08-508 41 500 / 08-508 41 500       Telefax: 08-508 41 502 Epost: rinkebyskolan@utbildning.stockholm.se
Rektor Börje Ehrstrand
borje.ehrstrand@stockholm.se +46 8 508 41505
Rinkeby skolanin rehtori Börje Ehrstrand esitteli walk-talk kierroksella koulua. Vierailimme myös kesäkoulussa. Koululaisista lähes 100 % on maahanmuuttajataustaisia. Opettajakunta on myös monikulttuurista. Koululla oli käytössään enemmän resursseja kuin muilla ruotsalaisilla oppilaitoksilla. Oppilaitoksen tiloissa järjestetään toimintaa vuoden jokaisena päivänä. Lisäksi koulu on saanut valtakunnallista tunnustusta matematiikkakilpailussa. Oppilaat lainasivat paljon eri kielistä kirjallisuutta kirjastosta. Nobelistit vierailevat kirjastossa vuosittain.
Koululla oli tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Oppilaitoksella on yhteyksiä yli 300 yritykseen, jotka eri tavoin sponsoroivat koulua. Oppilaat voivat osallistua yritystoimintaan myymällä välipalaa koulupäivän aikana. Harrastustoiminta oli vilkasta ja monipuolista. Urheilua käytettiin koulussa aktiivisesti koululaisten integroitumisen välineenä. Viime vuosina oppilaat ovat menestyneet hyvin kori- ja jalkapallossa.
Ke 16.6. klo 13.-14.
FamilyTeam in Kista
Carina Bäckström
Familjeteamet Kista
Stockholm Community carina.backstrom@stockholm.se
Tel +46 73 508 01 561
Familyteamissa työskenteli 10 hengen moniammatillinen ryhmä (mm. perhepedagogi, sosionomi, nuorisopedagogi). Toiminta koostui lastensuojelusta, nuorten ja sijaishuollosta, riippuvuusongelmien kanssa työskentelystä ja väkivaltatyöstä. Asiakkaista oli 95 % maahanmuuttajataustaisia. Asiakkuus alkoi lähetteellä ja kesti noin 6 kk. Useimmat työntekijät tekivät paljon perhetyötä asiakkaan kotona. Jotkut työntekijät olivat erikoistuneet Multi Systemic Therapy työskentelyyn (MST), joka perustuu Bronfenbrennerin ekologiseen viitekehykseen. Terapiassa keskityttiin vahvuuksiin ja työskentely oli erittäin intensiivistä. Verkostot kuten sukulaiset, kaverit, koulu ja poliisi huomioitiin yhteistyökumppaneina terapiassa.
Lyhyt y18.10.2010hteenveto vierailuista
Mielenkiintoista oli se, että Ruotsin maahnamuuttopolitiikan kivijalka näytti olevan maahanmuuttajien ruotsinkielentaidon kehittäminen. Maahanmuuttajille löytyy monitasoisia ja monimenetelmällisiä ruotsinkielen kursseja, joiden kautta pyritään edesauttamaan maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista.
Maahanmuuttopolitiikan perusta tuntui Ruotsissa olevan se, etteivät maahanmuuttajat tarvitse erityispalveluja vaan yksilöllinen, ihmisoikeuksiin pohjautuva kohtelu on perusta niin kantaväestön kuin maahanmuuttajienkin palveluissa. Tästä lähtökohdasta käsin maahanmuuttajilta edellytetään samoja velvollisuuksia ja oikeuksia kuin kantaväestölläkin. Myös rajoista pidetään kiinni lujasti ja tiukat sanktiot ovat monessa palvelussa käytössä. Maahanmuuttaja voi esimerkiksi menettää oikeutensa toimeentulotukeen, ellei ole hakeutunut työvoimatoimiston asiakkaaksi heti maahan tultuaan.
Maahanmuuttajien oikeuksia tulla kuulluksi sosiaalipalveluiden asiakkaana, tukee esimerkiksi se, että hän voi saada palvelua myös maahanmuuttajataustaiselta työntekijältä. Ruotsissa pyritään siihen, että maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä olisi sosiaalivirastoissa samassa suhteessa kuin alueen väestöstä on maahanmuuttajataustaisia.
Mielenkiintoista oli myös se, että sosiaalipalvelujen työkäytäntöjä on voimakkaasti mallinnettu ja kirjoitettu erilaisiksi manuaaleiksi, joita työntekijät pyrkivät pitkälti noudattamaan. Tämä näkyi voimakkaasti mm. perhepalvelujen työkäytännöissä.
Saimme paljon ajateltavaa Ruotsin perhepalvelujen työskentelymalleista ja suhtautumisesta maahanmuttajataustaisiin asiakkaisiin. Olimme iloisia uusista yhteistyötahoista ja siitä, että saimme ruotsalaisia osallistumaan myös tulevaan lokakuussa pidettävään seminaariimme.



















LIITE 1
Osmos Benchmarking / Stockholm AGENDA 28.5.2010 Schedule

...