Versions Compared

Key

  • This line was added.
  • This line was removed.
  • Formatting was changed.

...

  • Tarkastelunäkökulmia viestintään:
    • historia - nykyisyys - tulevaisuus
    • talous, tuotanto, kulutus
    • teknologia
    • funktiot, tehtävät, vaikutukset
    • valta, suhteet
    • merkitykset, tulkinnat
  • Lyhyt katsaus historiaan
    • viestintä avainasemassa, taloudellisessa, poliittisessa ja kulttuurisessa murroksessa osana vallankäyttöä
    • assosiatiivisuuden kasvu
    • aika ja paikka: reaaliaikaisuus
    • kuvitteelliset yhteisöt: tiivistymistä ja hajautumista (esim. globaalisuus)
  • Valtasuhdetta selvittäessä:
    1. kenellä on valtaa (subjekti)
    2. kuka on vallan kohde (objekti)
    3. mikä on vallan perustana (keinot)
    4. kuinka suurta on valta (määrä)
    5. kuinka laajaa on valta (käyttöalue)
  • Viestinnän vaikutukset ja tehtävät
    • keneen tai mihin vaikutus kohdistuu?
    • vaikutus=muutos
    • millä aikavälillä vaikutus tapahtuu/vaikutusta tarkastellaan?

Monikanavaisuus

  • sama sisältö monikanavaisesti käyttäjän saataville eri päätelaitteiden kautta
  • laitteiden rooli ihmisten toiminnassa muuttunut
  • 10 vuoden päästä meillä on arviolta käytössä 16 eri päätelaitetta
  • koko maailma = käyttöliittymä
  • toisaalta ihmisetkin monikanavaisia (monta aistikanavaa)
  • eri laitteita käytetään eri tilanteissa (kännykkä, tabletti, TV, PC...)
Yksilö, valta ja monikanavaisuus
  • digitaaliset mediaympäristöt luovat uusia olemassaolon tapoja ja muotoja
    • monikanavaisuuden kautta olemme läsnä useissa ympäristöissä samaan aikaan -> multilineaarinen olemassaolo
  • yksilöt, ryhmät ja yhteisöt ratkaiseva muutosvoima
  • kuka hallinnoi meidän itsestämme tuottamaa tietoa? Kuka käyttää valtaa monikanavaisessa, verkottuneessa, fragmentoituneessa ympäristössä?

Tarina ja viestintä

Mikä on tarina? Ei yhtä määritelmää

  • sarja tapahtumia ajassa, kronologinen järjestys
  • fiktiivinen tai ei-fiktiivinen kertomus teosta, tapahtumasta tai tapahtumien kulusta

Tarinankerronta

  • tarinat olleet aina osa kulttuuria
    • säilyttävät ja välittävät tietoa
    • palvelevat monia ihmisten tarpeita viihteessä, opetuksessa, uskonnossa yms.
  • tarinankerronnan mahdollisuuksia ei ole kokonaan tutkittu, vaan uusia kerronnan muotoja ja tapoja kehitetään jatkuvasti

Miksi tarinat kiehtovat?

  • Aristoteleen mukaan tarinan tarkoituksena on puhdistua säälin ja pelon tunteista (katharsis)
    • tarinoiden tarkoitus on imitoida todellista elämää (mimesis)
  • tarinoiden avulla voimme kokea asioita, jotka eivät muuten olisi meille mahdollisia (miten se vaikuttaa meihin?)
  • Aristotelinen tarinankerrontaperinne vaikuttaa samaistumisen kautta
  • ns. eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieraannuttamisen kautta
    • pyritään siihen, ettei katsoja eläydy, vaan tietää kokemuksen olevan tarinaa
    • vedotaan järkeen, ei tunteisiin
    • kehittäjät: Erwin Piscator ja Bertolt Brecht 1930-luvulla

Tarinarakenteet

  • tarina voidaan nähdä myös erilaisten elementtien kudelmana -> kokonaisuus, kun sen elementit sommitellaan sopivalla tavalla

Tarinallinen kuva, esim. Annie Leibowitz

Tarinarakenteet

  • some rakentuu dialogisista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinoista¨
  • toiminnan jäljet voidaan nähdä ketjuttuvana, jatkuvasti kehittyvänä tarinaverkostona
  • "global campfire"

Tarinaverkosto

  • meitä koskevia tietosirpaleita voidaan tulkita missä tahansa järjestyksessä ajasta ja paikasta riippumatta (lineaariset ja ei-lineaariset tarinat)
  • tahdomme liittää itsemme kiinnostaviin tarinoihin (jakaminen, tykkääminen Facebookissa, yhteisöt, ryhmät yms.)

Tarinat ja valta

  • näkökulmat valitaan eli käytetään valtaa
  • todistamisen funktio (esim. suomalaisuuden/kansallisidentiteetin rakentaminen
  • määrittää, keitä olemme

Talous ja tuotanto

Mediatekstit kulttuuriteollisuuden tuotteena?
  • kulttuuriteollisuutta koskeva keskustelu alunperin kriittistä, vrt. Frankfurtin koulukunta
  • kulttuurin ja teollisuuden vastakkainasettelu, molemmat kuitenkin usein pitkälle standardisoituja
  • riskialtista liiketoimintaa: yritykset riippuvaisia toisistaan, eivät voi kontrolloida täysin julkisuutta, arvaamaton yleisö
  • "ennen kaikki paremmin, nyt kaikki kaupallista" -ajattelu ollut koko ajan, jo Aristoteles muinoin ajatteli näin

 

Ryhmän viestintämalli