...
- Tarkastelunäkökulmia viestintään:
- historia - nykyisyys - tulevaisuus
- talous, tuotanto, kulutus
- teknologia
- funktiot, tehtävät, vaikutukset
- valta, suhteet
- merkitykset, tulkinnat
- Lyhyt katsaus historiaan
- viestintä avainasemassa, taloudellisessa, poliittisessa ja kulttuurisessa murroksessa osana vallankäyttöä
- assosiatiivisuuden kasvu
- aika ja paikka: reaaliaikaisuus
- kuvitteelliset yhteisöt: tiivistymistä ja hajautumista (esim. globaalisuus)
- Valtasuhdetta selvittäessä:
- kenellä on valtaa (subjekti)
- kuka on vallan kohde (objekti)
- mikä on vallan perustana (keinot)
- kuinka suurta on valta (määrä)
- kuinka laajaa on valta (käyttöalue)
- Viestinnän vaikutukset ja tehtävät
- keneen tai mihin vaikutus kohdistuu?
- vaikutus=muutos
- millä aikavälillä vaikutus tapahtuu/vaikutusta tarkastellaan?
Monikanavaisuus
- sama sisältö monikanavaisesti käyttäjän saataville eri päätelaitteiden kautta
- laitteiden rooli ihmisten toiminnassa muuttunut
- 10 vuoden päästä meillä on arviolta käytössä 16 eri päätelaitetta
- koko maailma = käyttöliittymä
- toisaalta ihmisetkin monikanavaisia (monta aistikanavaa)
- eri laitteita käytetään eri tilanteissa (kännykkä, tabletti, TV, PC...)
Yksilö, valta ja monikanavaisuus
- digitaaliset mediaympäristöt luovat uusia olemassaolon tapoja ja muotoja
- monikanavaisuuden kautta olemme läsnä useissa ympäristöissä samaan aikaan -> multilineaarinen olemassaolo
- yksilöt, ryhmät ja yhteisöt ratkaiseva muutosvoima
- kuka hallinnoi meidän itsestämme tuottamaa tietoa? Kuka käyttää valtaa monikanavaisessa, verkottuneessa, fragmentoituneessa ympäristössä?
Tarina ja viestintä
Mikä on tarina? Ei yhtä määritelmää
- sarja tapahtumia ajassa, kronologinen järjestys
- fiktiivinen tai ei-fiktiivinen kertomus teosta, tapahtumasta tai tapahtumien kulusta
Tarinankerronta
- tarinat olleet aina osa kulttuuria
- säilyttävät ja välittävät tietoa
- palvelevat monia ihmisten tarpeita viihteessä, opetuksessa, uskonnossa yms.
- tarinankerronnan mahdollisuuksia ei ole kokonaan tutkittu, vaan uusia kerronnan muotoja ja tapoja kehitetään jatkuvasti
Miksi tarinat kiehtovat?
- Aristoteleen mukaan tarinan tarkoituksena on puhdistua säälin ja pelon tunteista (katharsis)
- tarinoiden tarkoitus on imitoida todellista elämää (mimesis)
- tarinoiden avulla voimme kokea asioita, jotka eivät muuten olisi meille mahdollisia (miten se vaikuttaa meihin?)
- Aristotelinen tarinankerrontaperinne vaikuttaa samaistumisen kautta
- ns. eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieraannuttamisen kautta
- pyritään siihen, ettei katsoja eläydy, vaan tietää kokemuksen olevan tarinaa
- vedotaan järkeen, ei tunteisiin
- kehittäjät: Erwin Piscator ja Bertolt Brecht 1930-luvulla
Tarinarakenteet
- tarina voidaan nähdä myös erilaisten elementtien kudelmana -> kokonaisuus, kun sen elementit sommitellaan sopivalla tavalla
Tarinallinen kuva, esim. Annie Leibowitz
Tarinarakenteet
- some rakentuu dialogisista ja verkottuneista, jatkuvasti kehittyvistä tarinoista¨
- toiminnan jäljet voidaan nähdä ketjuttuvana, jatkuvasti kehittyvänä tarinaverkostona
- "global campfire"
Tarinaverkosto
- meitä koskevia tietosirpaleita voidaan tulkita missä tahansa järjestyksessä ajasta ja paikasta riippumatta (lineaariset ja ei-lineaariset tarinat)
- tahdomme liittää itsemme kiinnostaviin tarinoihin (jakaminen, tykkääminen Facebookissa, yhteisöt, ryhmät yms.)
Tarinat ja valta
- näkökulmat valitaan eli käytetään valtaa
- todistamisen funktio (esim. suomalaisuuden/kansallisidentiteetin rakentaminen
- määrittää, keitä olemme
Talous ja tuotanto
Mediatekstit kulttuuriteollisuuden tuotteena?
- kulttuuriteollisuutta koskeva keskustelu alunperin kriittistä, vrt. Frankfurtin koulukunta
- kulttuurin ja teollisuuden vastakkainasettelu, molemmat kuitenkin usein pitkälle standardisoituja
- riskialtista liiketoimintaa: yritykset riippuvaisia toisistaan, eivät voi kontrolloida täysin julkisuutta, arvaamaton yleisö
- "ennen kaikki paremmin, nyt kaikki kaupallista" -ajattelu ollut koko ajan, jo Aristoteles muinoin ajatteli näin