...
Projektin lähtökohtana on havaittu muotoiluosaamisen ja ympäristömyönteisen suunnittelun tarve joukkoliikenteeseen, lähijunien asemaympäristöihin, pyöräilyyn ja jalankulkuun liittyvissä ratkaisuissa. Kehittämisen kohteiksi on valittu 1) pyöräilijäystävällisten palvelujen ja ratkaisujen suunnittelu uudelle Marja-Vantaan alueelle, 2) jo vireillä olleen pyöräkeskuskonseptin kehittäminen ja pilotointi Helsingissä sekä 3) pääradan asemaympäristöjen parantaminen yhteistyössä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Kohteiden valinta on onnistunut siinä mielessä, että niiden kautta saadaan kerättyä kattavasti tietoa sekä kokemuksia toimintamalleista, joita voidaan hyödyntää myös muilla alueilla. Marja-Vantaan kehitystyössä saadaan tietoa, kuinka uusille asuin- ja työpaikka-alueille luodaan toimivia ja käyttäjäystävällisiä jalankulkua, polkupyöräilyä ja joukkoliikennettä helpottavia ratkaisuja. Helsingissä testaattiin testattiin kesällä useampaa toimintamalleja: Pyöräkeskus 1.0 Kampin Narinkkatorilla ja pyörän huoltoasemaan lippakioskeilla ympäri kaupungin.
...
Projektin yhteistyökumppaneiksi on onnistuttu saamaan keskeiset pyöräilyn edistämisen parissa pääkaupunkiseudulla toimivat organisaatiot. Projektin ohjausryhmässä ovat mukana Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, Vantaan kaupungin Marja-Vantaa -projekti, HKL, HSL, VR, Liikennevirasto, Helsingin polkupyöräilijät Hepo ry, Ympäristöministeriö sekä osatoteuttajien ja rahoittajan edustajat. Projekti ja tähänastiset tulokset ovat herättäneet kiinnostusta teemaa sivuavissa tahoissa ja hanketta on esitelty mm. Luova kohtaamispaikassa, Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tilaisuudessa, Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman seurantaryhmän kokouksessa ja Liikkumisen ohjauksen verkostossa. Pääkaupunkiseudun kontaktien lisäksi projektissa järjestettiin opintomatka Tampereelle sekä tapaaminen Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskuksen Vernen Pykälä-tutkimusryhmän (Pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää) kanssa osana syksyn innovaatioprojektia.
YHTEISTYÖ OSAPROJEKTEISSA
Päätoteuttaja Metropolia Ammattikorkeakoulu vetää Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa toteutettavia osaprojekteja, joiden kumppanijoukko on koottu kunkin osaprojektin tarpeiden mukaan:
. Helsingissä toteutettavassa Pyöräkeskusosaprojektissa oli kesällä 2012 mukana kaupunkisuunnitteluviraston ja muotoilun koulutusohjelman lisäksi Kampin suutari, joka toimi keskuksen isännöitsijänä ja korjauspalveluntuottajana sekä Greenbike, vuokrauspalveluntuottajana. Metropolian viestinnän opiskelija suunnitteli keskuksen visuaalisen osana opinnäytetyötään. Myös Måndag Oy oli mukana keskuksen viestinnän suunnittelussa sekä toteutti samaan aikaan info- ja näyttelytila Laiturilla järjestetyn Fiilari-näyttelyn, jossa LAD oli puolestaan näytteilleasettajana. Måndagin kautta projekti sai yhteyden Bicycle Film Festival Helsinki -organisaatioon ja pääsi mukaan festivaalinäyttelyn ja väliaikaohjelman suunnitteluun. Pyöränhuoltoasema
Pyöränhuoltoasema -pilotointin kehittelyssä oli mukana lippakioskiyrittäjiä, Metropolian kulttuurituotannon ja muotoilun koulutusohjelmat sekä huoltovälineet toimittanut Huntteri Oy. Palvelun kehittämisessä hyödynnettiin aktiivipyöräilijöiden asiantuntemusta. Hello, Design Tourissa olivat mukana Finnish Design Shop, muotoilun koulutusohjelma sekä Helsinki Design Week -organisaatio.
Marja-Vantaan Sykleri-infonäyttöä kehitettiin muotoilun koulutusohjelman ja Vantaan kaupungin yhteistyönä. Taustamateriaalin keräämisessä kuultiin vantaalaisia verkkokyselyn, haastattelujen sekä työpajan välityksellä. Maastopyöräilyopastusta ja -tapahtumaa kehitettiin Vantaan kaupungin Marja-Vantaa -projektin, ympäristökeskuksen, liikuntapalvelujen ja viheralueyksikön, Korson kaiku -urheiluseuran sekä Metropolian muotoilun ja kulttuurituotannon koulutusohjelmien kesken.
Koulupolkukonseptia kehitettiin Vantaan kaupunkia varten muotoilun ja esittävän taiteen koulutusohjelmien välisenä yhteistönä. Tietoa kerättiin Kivistön ja Kanniston kouluilta. Draamatyöpajamenetelmän soveltamista muotoilun ja kaupunkisuunnittelun tiedonkeruussa koordinoi Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka -yhteistyöohjelman tutkija Suvi Aho. Aho mallintaa projektin havaintojen perusteella yhteistyö- ja työpajaprosessia alkuvuodesta 2013 julkaistavassa raportissaan.YHTEISET ASEMAT -OSAPROJEKTI
Suomen ympäristöopisto SYKLI huolehti Yhteiset asemat -osaprojektin kokonaisuuden koordinoinnista, tiedonhausta, rahoituksesta ja tiedotuksesta. Liina Blom johti osaprojektin taiteellista osuutta Syklin tuntityöntekijänä. Hänen vastuullaan olivat Malmin nuorisotalon taidetyöpajojen vetäminen, lopullisten teosten suunnittelu sekä taideteosten asennuksen järjestely. Malmin nuorisotalo tarjosi puitteet taidetyöpajoille, joissa nuoret saivat tehdä luonnoksia asemalle tulevista työpajoista. Nuorisotalo huolehti työpajojen tilajärjestelyistä ja materiaalit sekä markkinoinnista ja tiedottamisesta Malmin toritapahtumassa.
Yhteiset asemat -osaprojektissa kohteen valinta vaikutti monella tavoin mukaan otettavien organisaatioiden valintaan. Koska kyseessä oli rautatieasema ja sen yhteydessä sijaitseva paikallisbussien terminaali, mukaan otettavien viranomaistahojen valinta oli tätä kautta selkeää, mukana . Mukana olivat VR, Liikennevirasto ja Helsingin kaupungin liikennelaitos. Koska nimenomaan nuorten osuus haluttiin mukaan, oli Malmin nuorisotalo itsestäänselvä itsestään selvä valinta yhteistyökumppaniksi ja osoittivat halukkuutensa tähän aktiivisesti.
Osaprojektissa suunniteltavien taideteosten fyysiselle toteutukselle haettiin yhteistyökumppaneiksi paikallisia yrityksiä ja erityisesti sellaisia joihin Syklillä oli jo aikaisempia kontakteja sekä muutamia muita lähialueelta. Myös VR ja Helsingin kaupungin liikennelaitos osallistuvat toteutukseen.
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
TutustumisKansainvälinen yhteistyö käynnistyi tutustumis- ja opintomatkalla Lontooseen ja Gentiin 26.-31.3.2012 hahmottui 2012. Matkalla hahmottui yhä tarkemmin, että hanke on osa suurempaa kokonaisuutta. Kaikkea ei voi ratkaista kerralla, vaan pyöräilykaupunki rakentuu yksi pieni asia kerrallaan. LADin toiminta ja innovaatioprojektit vastaavat tähän tarpeeseen. Lontoossa ja etenkin Gentissä on tehty paljon pyöräilyn eteen, mutta molemmissa kaupungeissa on myös tiedostettu monta asiaa, jotka voisi tehdä vielä paremmin. Pyöräilykaupungin muodostumisen keskiössä on tapahtuu ihmisten asenteellinen muutos , johon myötä. Tähän pyrimme hankkeessa järjestämällä positiivista kuvaa luovia tapahtumia sekä suunnittelemalla pyöräilyä helpottavia ja siihen kannustavia palveluja. Matkan näimme, että asennemuutoksen Asennemuutoksen aikaansaaminen vaatii jatkuvaa näkymistä kaupunkikuvassa sekä riittävästi aikaa uusien käyttäytymismallien omaksumiselle. Saimme Matkalla saimme vahvistusta tähän asti tekemällemme työlle , - LADissa kehitetyt konseptit ovat asian ytimessä. Niissä on myös uutta muotoilullista näkökulmaa, jolle selkeästi on tarvetta. Konsepteja jatkojalostetaan pidemmälle suurempaa kokonaisuutta ajatellen. Matkalla hahmottui myös, miten samankaltaisia prosesseja ja haasteita kukin kaupunki joutuu käymään läpi muutoksen aikaansaamisessa.
...
Projektin osaprojektivastaava Pasi Pänkäläinen osallistui Helsingissä 6.9.2012 järjestettyyn kaupunkiliikkumista pohtineeseen ARMI Open workshopiin. Työpajaan oli kutsuttu elinkeinoelämän, graafisen suunnittelun, liikennesuunnittelun, median, muotoilun, rakentamisen ja taiteen ammattilaisia pohtimaan kaupunkisuunnittelun ajankohtaisia haasteita kunkin kaupungin perspektiivistä käsin yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Helsingin lisäksi vastaava asiantuntijapaja järjestettiin Lontoossa, Tukholmassa, Hongkongissa, Tallinnassa, Pietarissa ja Kapkaupungissa. Työryhmät esittelivät ajatuksiaan liikkumisesta ja kommunikaatiosta kaupunkiympäristöissä Skype-yhteyden avulla Helsingissä järjestetyssä tilaisuudessa 7.9.2012. Esille nousivat tyhjien tilojen väliaikaiskäyttö, kaupunginosaliikkeiden herääminen erityisesti Helsingin vanhoissa kaupunginosissa, toive suuremmasta määrästä väliaikaisia pop-up-ratkaisuja myös kaupunkisuunnittelussa sekä hyväksi havaitut palvelumuodot, jotka eivät ylitä uutiskynnystä – kuten jo vuosikymmeniä toiminut ilmainen leikkipuistoruokailu Helsingissä.
Projekti järjesti Moving in the Cities -työpaja työpajan 30.10.-1.11.2012 yhteistyössä Donghuan yliopiston kanssa Shanghain Radical Design Week'llä. Työpajan tavoitteena oli kerätä ja vaihtaa kokemuksia kaupunkipyöräilystä Shanghaissa ja Helsingissä sekä hahmottaa ja visualisoida yhdessä mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Kiinalaiset opiskelijat näkivät Shanghain tulevaisuuden nykytilannetta huomattavasti vihreämpänä. Oli kiinnostavaa huomata, että Shanghaissa löydettiin tarpeita samankaltaisille pyöräkeskuspalveluille, kuin projektissamme on ideoitu. Lisäksi projekti oli mukana Metropolian Urban Inspirations -näyttelyssä. Radical Design Week oli WDC-vuoden satellittitapahtuma.
...
- Metropolia Ammattikorkeakoulun Kauppalehden välissä 17.1.2012 julkaisema Energisoiva kumppani -liite (juttu)
- WDC-vuoden 26.1.2012 ilmestynyt Design 2012 -lehti (maininta)
- Pyöräilystä tehdään Marja-Vantaalla houkutteleva liikkumismuoto, 10.3.2012 ilmestyneessä Vantaa suunnittelee ja rakentaa 2012 -lehdessä (maininta)
- Opiskelijat kehittävät Vantaasta pyöräilykaupunkia, Vantaan Sanomat 14.4.2012 (juttu)
- Liikkuvan arjen designia Gentissä, Cyclonomics-blogi 26.4.2012 (juttu)
- Hyppää satulaan ja ota suunta kohti lippakioskia, Kuohu-lehti 2/2012 (juttu)
- Ohjelmallisempi pyöräretki, Metro 11.5.2012 (juttu)
- Designia pyöräilyvaatteisiin, Ilkka 28.5.2012 (juttu)
- Pyörien huoltoasemat helpottavat polkijoiden eloa Helsingissä, Ylen verkkouutiset 9.6.2012 (juttu)
- Ihmisten saamattomuus yllätti pyöräkeskuksessa, Helsingin Sanomat 3.7.2012 (maininta pilotista)
- Pyörässä voi piillä seepra tai tiikeri - katso kuvat, Helsingin uutiset 5.9.2012 (juttu)
- Liikkuvan arjen designia pääkaupunkiseudulla, Liikkumisen ohjauksen uutiskirje 5/12 18.10.2012 (juttu)
- Malmin linja-autoasemalle nuorten teemoittama taideteos, Metro 28.11.2012 (juttu, Yhteiset asemat -osaprojekti)
- Nuorten taidetta bussiterminaalissa, MaTaPuPu 12.12.2012 (juttu, Yhteiset asemat -osaprojekti)
- Metropolia Ammattikorkeakoulun luovien alojen hanketoiminta uusien ammatinkuvien äärellä, Rakennerahastojen uutiskirje 12/12 19.12.2012 (juttu), Rakennerahastojen uutiskirje 12/12 19.12.2012 (juttu)
Hanke oli myös näkyvästi esillä syyskuussa ilmestyneessä Metropolian WDC-hankkeita esittelevässä esitteessä sekä marraskuussa ilmestyneessä Metropolian asiakaslehti Focuksen WDC-erikoisnumerossa.
Hanke valittiin mukaan huhtikuussa ilmestyneeseen Finnish Design Yearbookiin. Design Forum Finlandin julkaisema Finnish Design Yearbook on suomalaisen nykymuotoilun vuosikatsaus, joka ilmestyi nyt neljännen kerran. Lisäksi hanketta ja sen pilotteja on käsitelty useammassa blogissa (mm. Lime&Tonic, -mip-, Talo42, Pupulandia ja Designfriikki).
...
Projekti esittäytyi osana Metropolian Tikkurilan toimipisteen avointen ovien päivää 3.2.2012 designpääkaupunkiviikonloppuna. Hanke oli myös näkyvästi esillä syyskuussa ilmestyneessä Metropolian WDC-hankkeita esittelevässä esitteessä sekä marraskuussa ilmestyneessä Metropolian asiakaslehti Focuksen WDC-erikoisnumerossa.Muutamaa viikkoa myöhemmin Liikkuvan Arjen Designin työhuone kutsui hankkeen yhteistyökumppaneita yhteisen työkentelyn ääreen Vantaan Designikkunaan 28.2.-3.3.2012. Tapahtumaviikon aikana tilassa oli esiteltiin yleisölle projektin siihen astisia tuloksia. Lisäksi järjestettiin seuraavat tilaisuudet: työpaja Kampin pyöräkeskuksen toimijoille 29.2.2012, Lippakioski <3 Pyöräily -työpaja 29.2.2012, Avoin suunnittelupalaveri liikkuvan arjen designista Vantaalla 1.3.2012 ja "Pimeän ajan asemat" -valoteosten ensimmäisten konseptien esittely 2.3.2012. Päätös järjestää toiminnallinen viikko, johon keskeiset toimijat kutsuttiin osoittautui hyväksi. Samalla viikolla Liikkuvan Arjen Design esiteltiin Luovassa kohtaamispaikassa Lasipalatsissa 29.2.2012.
Valtakunnallisen pyöräilyviikon aikana järjestettiin Vantaan pyöräilyportin suunnittelupaja Vantaan Designikkunassa 8.5.2012. Saman tapahtumaviikon kansallisena pyöräilypäivänä lanseerattiin Pyörän pyöräilypäivänä 12.5.2012 lanseerattiin Pyörän huoltoasema -pilotointi projektin järjestämässä Tour de Lippakioski -tapahtumassa 12. 5.2012. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Metropolian kulttuurituotannon opiskelijoiden kanssa. Tapahtumamarkkinointiin panostettiin ja sitä toteutettiin mm. Facebookin, painettujen tapahtumaflyereiden ja Bassoradion ja Tunturin kanssa toteutetun Bongaa poni -kilpailun välityksellä. Markkinointi poiki medianäkyvyyttä Metrolehden 11.5.2012 julkaisemassa jutussa ja Stadi.TV:ssä. Lisäksi tapahtumaa mainostettiin Helsingin seudun yleisissä ja pyöräilyyn keskittyvissä tapahtumakalentereissa sekä pyöräilyblogeissa ja -foorumeilla.
Lanseeraustapahtuman jälkeen Pyörän huoltoasema -paketti luovutettiin viidelle lippakioskille ympäri Helsinkiä sekä Kampin Narinkkatorilla sijaitsevaan Pyöräkeskukseen. Pakettiin kuului huoltotarvikkeiden ja jalkapumpun lisäksi myös iso palvelusta ja projektista kertova infojuliste näkyvälle paikalle kiinnitettäväksi. Palvelusta ja huoltoasemina toimivista lippakioskeista tiedotettiin projektin uutiskirjeen, www- ja facebook-sivujen lisäksi Fillaristit.fi -verkkopalvelussa sekä Pyöräkeskuksen avajaisten yhteydessä annetussa mediatiedotteessa, jonka Yle uutisoi sivuillaan 9.6.2012. Palvelun näkyvyyden parantamiseksi tuotettiin kokeiluna myös kaksi jalallista Huoltoasemaliikennemerkkiä, joita testattiin kesän aikana Pyöräkeskuksessa ja Pitkänsillan lippakioskilla. Lisäksi Pyörän huoltoasema -konseptia testattiin erilaisessa ympäristössä, tapahtumaluonteisesti, osana Metropolian majaa HEL_FWRD Fashion Villagessa 8.-10.8.2012.
...
Projektin sähköpostitse lähetettävä uutiskirje julkaistiin vuoden aikana kahdeksan kertaa. Uutiskirjeellä on 96 tilaajaa. Perusviestintää olevat www-sivut ja facebooksivut päivitettiin säännöllisesti. Verkkosivut toimivat hankkeen näyteikkunana ja niille on koottu esittelyn ja yhteystietojen lisäksi luodut konseptit, julkaisut ja tapahtumat. Sivuilta on myös linkki projektin avoimeen työtilaan, wikiin, josta löytyy tarvittaessa laajemmin materiaalia eri osaprojekteista ja työvaiheista. Facebook-sivu on tarkoituksellisesti haluttu pitää epävirallisempana ja hankekuulumisten lisäksi, sinne linkataan ahkerasti teemaan liittyvää ajankohtaista materiaalia myös muista lähteistä. Facebook-sivulla oli vuoden lopussa 167 tykkääjää. Lisäksi osaprojektien sisäistä tiedotusta ja käytännön koordinointia varten on perustettu facebook-ryhmiäperustettu facebook-ryhmiä. Hankkeen perusesittely löytyy myös Metropolian ja WDC-vuoden verkkosivuilta.
Yhteiset asemat -osaprojektista on tiedotettu LAD-hankkeen yhteydessä Facebook-seinällä. Yhteiset asemat -Osaprojektin tapahtumista on lisäksi tehty erikseen tiedotteita, joita on laitettu esille esimmm. Malmin kirjastoon ja jaettu julkisissa tapahtumissa (Malmin toritapahtuma). Taideprojektien tiedotus on tapahtunut sekä sosiaalisen median kautta että Malmin nuorisotalon jakamilla tiedotteilla. Taideprojektien julkistuksen lähestyessä tehtiin myös lehdistötiedotteita, joita lähetettiin tärkeimmille paikallis- ja alueellisille lehdille. Paikallinen Matapupu-lehti teki hankkeesta artikkelin. Osaprojektista on lisäksi kerrottu Syklin nettisivuilla.
...
Pyöräkeskuksen toteutuksessa kävi ilmi, että kaupungin organisaatiossa tarvitaan vastuutaho palvelun toteutukselle. Kesällä kaupunkisuunnitteluvirastossa pyöräkeskukseen liittyvät asiat hoidettiin muun työn ohessa ja keskukselta puuttui koordinaattori, joka olisi vastannut palvelukokonaisuudesta. Palvelukokonaisuus koostuu tässä tapauksessa pyöräkeskuksen toimijoiden fasiliteeteista ja tapahtumien tuotannosta. Koordinaattorin tarve havaittiin myös Susanna Ollilan Aalto-yliopistolle laatimassa opinnäytetyössä Design for public services - The fourth way: Fostering public service design though multi-organizational entities. Projekti ei yksin kyennyt täyttämään tätä aukkoa. Koordinaattorista olisi ollut hyötyä myös pyöräkeskuksen viestinnässä, joka jäi tehdyn käyttäjätutkimuksen perusteella hajanaiseksi, eikä käyttäjätutkimuksen perusteella tavoittanut kaupunkilaisia.
Projekti toimii tietyissä asioissa nopeasti, mutta tietty joustavuus on tarpeen, koska valtaosa toteutetaan opiskelijatyönä. Aikataulussa olisi oltava riittävästi tilaa luonnostelulle ja ideoiden jalostamiselle ennen kiireellistä toteutusta. Projektia toteutettaessa Metropolia on osittain riippuvainen etukäteen suunnitelluista lukujärjestyksistä. Mikäli projektin toimintaa ei onnistuta integroimaan osaksi olemassa olevaa opintojaksoa, opiskelijoita on vaikea sitouttaa projektiin.Tour de Lippakioski - tiiviimmät pysähdykset helpottaisivat tapahtuman pitäistä kasassa, muut samanaikaiset tapahtumat söivät (ja toisaalta ehkä myös ruokkivat) osallistujamäärää. ...
Ohjausryhmän kokousten osallistujajoukko on pienentynyt projektin edetessä. Ohjausryhmän ja työntekijöiden tekemässä väliarvioinnissa kävi ilmi, että yksittäiset ohjausryhmän jäsenet kokevat, ettei heidän osaamistaan hyödynnetä tarkoituksenmukaisesti. Tilannetta pyritään korjaamaan ottamalla alkuvuodesta yhteyttä kaikkiin ohjausryhmän jäseniin ja keskustellaan käytännön mahdollisuuksista yhteistyölle. Lisäksi palataan alkuperäiseen suunnitelmaan, jossa ohjausryhmä kokoontuu vuorotellen jäsentensä työympäristössä.
Kokeilujen onnistumisen arviointiin tulisi kiinnittää tarkkaa huomiota jo toteutuksen ja testauksen suunnitteluvaiheessa. Mitä On mietittvä, mitä informaatiota testauksella haetaan (esim. käyttäjäkokemuksia tai tuotteiden laatua), miten tavoitteiden toteutumista seurataan ja tutkimustulosten pohjalta kehitystyötä jatketaan. Osassa osaprojekteista seuranta ja arviointi on toiminut erittäin hyvin, osa olisi kaivannut tarkempaa ennakkosuunnittelua. Esimerkiksi Liikkumisen ohjauksen -projektien onnistumisen seurannassa ja arvioinnissa käytetään usein Max-Sumo -työkaluja, joihin olisi hyödyllistä tutustua tarkemmin. Näillä mitataan projektissa aikaan saatua muutosta ihmisten käyttäytymisessä.
Yhteiset asemat -osaprojektin toteutuksessa on ollut vuoden 2012 aikana ilmeni kaksi haastetta: lupien hankkiminen asemalla toimimiseen ja kumppaneiden hankkiminen taideprojektien toteutukselle. Näiden asioiden ratkaiseminen työllisti merkittävästi syksyn 2012 aikana ja vei valtaosan SYKLI:n osaprojektiin varatusta työajasta koordinaation ohella.
Malmin aseman hallinto on sekava, asemalla on monenlaisia tiloja ja näiden hallinnoinnin selvittämisessä oli kova työ, jonka aikana tuli useita takaiskuja. Kun jonkin tilan hallinto oltiin saamassa selville kävi lopulta ilmi että ne viranomaiset, joihin oltiin oltu yhteydessä eivät olleetkaan vastuussa tiloista. On hämmästyttävää, että tällaisen alueen hallinto voi olla näin monimutkaista. Kaiken kaikkiaan lupien vastuussa tiloista. Lupien hakemisessa oltiin yhteydessä yli kymmeneen virastoon. Jokaisessa näistä otettiin yhteyttä lukuisiin henkilöihin, ennen kuin saatiin selvyys siitä, mikä alue varmasti kuuluu kenenkin hallintoon. Tämä johti siihen, että taideprojektin ensisijainen tavoite, aseman Malminkaaren portaikon lasimaalaukset, jouduttiin jättämään kesken. Tämän sijaan ensisijaiseksi tavoitteeksi otettiin taidenäyttely Malmin bussiterminaalissa, joka toteutettiinkin. Hankkeen edistymisen varmistamiseksi priorisoitiin työaikaa alueen hallinnon selvittämiseen ja lupien hakemiseen. Työnjako hankkeen fyysisten tulosten toteuttamiseksi ja hankkeen koordinoimiseksi osoittautui onnistuneeksi. Jatkossa myös teoreettiseen taustaan tullaan kiinnittämään enemmän huomiota.
Yhteiset asemat -taideprojektien toteutus oli toinen ongelma. Kumppaneita toteutuskumppaneita haettiin useista alueen yrityksistä turhaan. Pääpaino oli yrityksissä, joiden kanssa Syklillä oli ollut aikaisemmin yhteistyötä. Kumppaneiksi saatiin lopulta Malmin Rautia ja VR, joista jälkimmäinen oli mukana hankkeessa jo aikaisemminkin.
Hankkeen eräs opetus oli se että tämän tapaisissa projekteissa on varauduttava hallinnollisiin ongelmiin heti alussa. Julkisiin tiloihin tulevat yhteisöllisen suunnittelun hankkeet voivat olla viranomaisyhteistyön kannalta vaikeita. Tämä on otettava huomioon kun resursoidaan työaikaa ja kustannuksia hankkeelle. Yhteistyökumppaneiden hankkiminen on sidoksissa myös sen hetkiseen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen ja varsinkin , eivätkä varsinkinkaan yritykset eivät helposti lähde tukemaan hankkeita, joista ei ole niille suoraan hyötyä markkinoinnissa.
...
Projektissa kehitettyjä konsepteja testattiin ja jatkokehitettiin vuoden aikana. Kevätkausi painottui kesän ja syksyn pilotointien valmisteluun. Syksyn aikana jatkettiin innovaatioprojektissa osaprojekteihin liittyvien konseptien kehittämistä: opiskelijatyönä . Opiskelijatyönä syntyi uusia konsepteja pyörien volyymiparkkiin päärautatieaseman läheisyydessä sekä kaksi erilaista pyöräkärrytuoteideaa. Marja-Vantaan aluetta ajatellen opiskelijat kehittivät edelleen Sykleri -informaatiopylvästä sekä manuaalia kaupunki- ja liikennesuunnittelusta vastaaville turvallisen koulupolun avainasioista.
Liikkuvan Arjen Design -projektin joulukuussa toteutetusta Joulukuussa toteutetussa väliarvioinnissa ohjausryhmän jäsenet ja työntekijät operatiiviset toimijat arvioivat tehtävien toimenpiteiden tukevan projektisuunnitelmassa asetettuja ympäristön kehittämistavoitteita varsin hyvin. Kyselyyn vastanneet 16 asiantuntijaa arvioivat asteikolla 1-5 (1= täysin eri mieltä, 5= täysin samaa mieltä) projektin toimien tukevan joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn määrän kasvua (ka. 4,4), elävää kaupunkikulttuuria (ka. 4,4), pääkaupunkiseudun vetovoimaisuutta (ka. 4,1), energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista (ka. 3,6) ja pääkaupunkiseudun kilpailukykyä (ka. 3,5) . Arvioinnista laadittu raportti löytyy projektin avoimesta wikityötilasta.
...
Lisäksi kesän 2012 aikana testattiin projektin puitteissa verkostomaista Pyörän huoltoasema -pyöräkeskuskonseptia. Pyörän huoltoaseman tavoitteena oli tarjota pyöräilijälle pyörän itsehuoltoon tarvittavia välineitä reitin varrelta. Pakettiin kuului jalkapumppu, yleisimmät pyörän huollossa tarvittavat työkalut, ketjuöljyä, rengaspaikkoja, käsipyyheitä sekä infojuliste ja "liikennemerkki". Tämä protovaiheen testaus toteutettiin Arabianrannan, Karhupuiston, Käpylän, Munkkiniemen ja Pitkänsillan lippakioskeilla sekä Pyöräkeskuksessa. Aiemmin suljettuna ollut Pitkänsillan lippakioski avattiin huoltoasematoimintaa varten ja sitä pyöritettiin projektin puitteissa. Pitkäsilta koettiin sijaintinsa ansiosta hyväksi pyöräpalveluiden paikaksi myös kaupunkisuunnitteluviraston taholta. Pyörän huoltoasemat avattiin kansallisena pyöräilypäivänä 12.5.2012 järjestetyssä Tour de Lippakioski -tapahtumassa, jossa eri lippakioskeilla oli ohjelmaa. Syksyllä opiskelijaryhmä kehitti uuden, osana perinteistä huoltoasemaverkostoa toimivan, version pyörän huoltoasemapalvelusta. Kehitystyötä jatketaan 2013.
MARJA-VANTAA
Projektissa syntynyttä Marja-Vantaalle suunniteltua Sykleri-konseptia kehitettiin edelleen. Syklerin ajatuksena on tehdä pyöräilyä näkyväksi kaupunkikuvassa, tarjota hyödyllistä infoa pyöräilijöille reittien varrella ja kerätä samalla tietoa kaupunki- ja liikennesuunnittelun kehittämiseksi. Keväällä koottiin tausta-aineistoa infopylvään ulkoasun ja toimintojen suunnitteluun pienimuotoisella käyttäjäkyselyllä, haastatteluilla sekä työpajalla. Syksyllä opiskelijaryhmä keskittyi infonäytön sisällön ja käyttöliittymän suunnitteluun. Kehitystyö jatkuu vuoden 2013 aikana.
Opiskelijaryhmä kokosi turvallisen koulureitin avainasioita kaupunki- ja liikennesuunnittelusta vastaaville. Koulupolkumanuaalin rakentamisessa hyödynnettiin kahden Vantaan koulun 5 - 6 -luokkalaisten oppilaiden kokemuksia, joita kerättiin draamatyöpajan avulla. Draamapajoissa kerätty tieto koostettiin myös vartin mittaiseksi esitykselliseksi tulosteeksitutkielmaksi, joka esitettiin Vantaan kaupunkisuunnittelijoille sekä mukana olleiden koulujen oppilaille. Menetelmä koettiin hyväksi ja sen pohjalta rakennettua esitystä toivottiin esitettäväksi myös lasten vanhemmille. Tämä yhteisöllisen suunnittelun menetelmä kuvataan tarkemmin alkuvuodesta 2013 ilmestyvässä raportissa.
Syksyllä aloitettiin Vantaan opastettujen maastopyöräilypolkujen suunnittelu. Kaavoitusaikataulusyistä konseptin testaus päätettiin toteuttaa Marja-Vantaan sijasta Vierumäellä, jonne Vantaan kaupunki on jo yhteistyössä paikallisen urheiluseuran, Korson kauiunkaiun, kanssa suunnitellut maastopyöräilyreitin. Reittiä ei kuitenkaan ole vielä merkitty maastoon, joten paikka sopi erinomaisesti konseptiin liittyvän opastuksen ja tapahtuman testaukseen. Maastopyöräilytapahtuma on suunnitteilla toteutettavaksi keväällä 2013. Samaan aikaan Vantaan kaupunki on käynnistämässä virkamiestyön maastopyöräilypolkujen lisäämiseksi Marja-Vantaan läheisyydessä sijaitsevan Petikon alueen kaavaan. Vierumäellä kehitettävää konseptia ja kokemuksia voidaankin siis hyvin hyödyntää myöhemmin Petikon polkujen toteutuksessa.
...
Yhteiset asemat -osaprojektin fyysisessä toteutuksessa taideprojektit olivat ensisijaisia. Näiden toteutus asemalla on suhteellisen helppoa, varsinkin jos ne tehdään väliaikaisiksi, jolloin lupien saaminen kaupungilta on helpompaa. Teosten suunnittelu tehtiin Metropoliassa opiskelijoiden ehdotusten pohjalta. Taideprojekti käynnistyi suunnitteluprosessilla, jossa päätettiin mitä muutoksia Malmin asemalle halutaan näkyville. Prosessin tueksi haettiin tietoa aikaisemmista julkisen taiteen projekteista ja tarvittavista luvista. Kevään 2012 aikana tehtiin hankkeen tueksi ja tiedottamisen avuksi kirjallinen raportti, jossa kuvattiin hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä vuosina 2011-12 sekä myöhempiä tavoitteita. Taideprojektien toteutus lähti käyntiin käynnistettiin syksyn aikana. Hankkeen tälle osalle Toteutukselle haettiin luvat, mikä osoittautui erääksi suurimmista haasteista. Alunperin ensisijaisena tavoitteena oli saada aseman Malminkaaren puoleiselle portaikolle lasimaalaukset, mutta tästä jouduttiin luopumaan.
Tämän sijaan Malmin bussiterminaaliin saatiin aikaan taidenäyttely, jonka suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä Liina Blom ja Malmin nuorisotalon aktiivit. Taideteosten suunnittelu tapahtui Malmin nuorisotalolla pidetyissä taidetyöpajoissa. Näitä työpajoja , joita järjestettiin kaikkiaan kolme kappaletta. Näissä työpajoissa Pajoissa nuoret tekivät luonnoksia teemoista, joista sen jälkeen suunniteltiin lopullinen teos. Teokset asennettiin Malmin bussiterminaalille 28.11.2012 ja ne saavat olla siellä tämän hetkisen sopimuksen mukaan vuoden verran. Luvan asentamiseen myönsi Helsingin kaupungin liikennelaitos, joka hallinnoi aluetta. Hankkeen päätavoite, mallin luominen siitä miten yhteisöllisen suunnittelun keinoin voidaan vaikuttaa julkisen kohteen (rautatieasema) ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen on tähän mennessä onnistunut. Hanke jatkuu keväällä 2013.
...