Luento 21.1.2013 tuntimuistiinpanot:Niklas Meltio, freelance kuvareportteri vierailevana opettajana
http://niklasmeltio.org/blog/
http://vimeo.com/niklasmeltio
Tunnilla aiheena miltä kuvareportaasit voivat näyttää ja mitä Meltio on kuvareportterina viime aikoina tehnyt
Viime vuodet syyriassa, sieltä kuvareportaaseja sekä Suomeen että ulkomaille
Kuvareportaasissa on kuva, ja ehkä enintään kuvateksti. Kuvajournalismissa kuva on pääosassa, tukee täysin kuvakerrontaan
Mustavalkoinen video, sisältää still-valokuvia ja liikkuvaa kuvaa:
http://vimeo.com/54767277
May in Syria
jabal al zawiya
al muhajerin
http://en.wikipedia.org/wiki/Syrian_civil_war
Onko kuvajournalismi todellista, voiko siihen luottaa? "Kuva on totta, jos sen esittää todenmukainen ihminen."
Journalismi ei ole koskaan objektiivista, vaan aina subjektiivista.
Videossa arkea on näytetty kapinallisten ja kansan näkökulmasta.
Kuvajournalismi on hyvin pieni osa todellisuutta, joka muotoillaan oman näkökulman mukaiseksi.
Kuvat vaativat yleensä jonkinlaisen kontekstin, joten kuvatekstit ovat usein tärkeitä kuvan avaamisen kannalta.
Suomessa kuvajournalismi on uusi asia, vasta viime aikoina kuvareportaasit ovat alkaneet myymään, aikaisemmin julkaisijat ovat vaatineet lähes aina tekstiä kuvan lisäksi.
Näytetty video May in Syria on mustavalkoinen kypäräkameran huonon valkotasapainon takia, editoinnin helpottamiseksi. sama video on julkaistu myös useana painettuna kuvareportaasina lehdissä, jolloin kuvat ovat olleet myös värillisiä.
Seuraava pätkä muotoitui frustraatiosta, kun mediasensuurin takia oli vaikeaa saada julkaistuksi tiettyjä asioita
Salahedin under fire
http://vimeo.com/50013749
(videossa huomattavan painostava ambientti ääniraita ja hyvin intiimejä kuvia haavoittuneista, ruumiista ja kaupungin raunioista. Ääniraidalla ampumiskomentoja ja tulitusta)
dar al shifa hospital
osuudessa englantia murtaen puhuva mies kertoo ääniraidalla sairaalan tilanteesta, ei taustamusiikkia eikä ambienttia. Videolla pyörii stillkuvia enimmäkseen sairaalalta.
back to salahedin, three weeks later
samanlainen osuus kuin ensimmäinen, välipuhe sairaalasta vain avannut katsojalle paremmin tilanteen vakavuutta.
Two families killed by helicopter (nimi oikein?)
perheiden kuolleita jäseniä, useita lapsia
fade mustaan
Miten kuvajournalismi ja kirjoitettu teksti eroaa?
Kuvajournalismissa kuvaaja, reportteri on itse henkilökohtaisesti paikan päällä siellä missä tapahtuu, siksi hyvin välitön median muoto. Kirjoitettaessa voi kertoa hyvin laajoja asioita, kuvatessa keskitytään paikallisuuteen ja siihen missä kuvaaja itse juuri on.
Kuvaa ja tekstiä voidaan käyttää hyvällä tavalla samassa reportaasissa kombinaationa, ilman että kuva ja teksti vain toistavat toistensa sisältöä. Meltiolla joskus mukana myös toimittaja, joka kirjoittaa tekstiosuuden.
Hesarissa reportaasi broadsheettinä kuvareportaasina, "Aleppon etulinjassa". Kuvareportaasi vaatii paljon tilaa, harvoin puolikkaalla sivulla saa aikaiseksi sellaista laajuutta kuin puolen sivun tekstillä saisi. Kuvien määrä ei ole silti itseisarvo, kuvareportaasi nojaa narratiiviin.
new york timesilla lens blog, joka julkaisee hyviä kuvareportaaseja toimivassa formaatissa.
suomessa ja skandinaviassa ongelmana sensuuri, esimerkiksi hesarin em. artikkeli venytti rajoja hyvin pitkälle. skandinavia ei halua julkaista rankimpia kuvia jolloin narratiivi kärsii. sensuroinnin syynä ihmisten suojelu. Meltiolla tavoitteena saada kuvareportaasin lukijalle mahdollisimman paha olo, silloin reportaasin kuvaama tilanne todella välittyy.
graafisuus ei ole kuvien itseisarvo, vaan tarinankerronta sellaisena kuin asia on. tavoitteena saada tunne siitä, että lukija on todenmukaisen tapahtuman keskellä.
hesarilla on ainakin jossain vaiheessa ollut sääntö, ettei kuvia ruumiista yksinkertaisesti julkaista. nykyään tilanne on hieman muuttunut jopa suomessa, missä ei ole juuri sanomalehdissä kilpailua julkaisuista.
kirjoittavan toimittajan on helpompi tuoda tilanteen rankkuutta esille liiallisella mässäilyllä, kun tekstillä ei ole samalla tavalla todisteita kuin kuvalla.
Keskustelua kuvajournalistien traumatisoitumisesta, miten helposti vieraantuu normiyhteiskunnasta ja osa reporttereista elää sodasta sotaan, ilman kykyä palata arkeen. Kuvajournalismi ei ole työ, vaan identiteetti. "Jos joku tekee kuvajournalismia rahasta (ei tällä rikastu), on päästään pahasti vialla." Kuvaajalla on intohimo vaikuttaa ja kertoa tapahtumista todenmukaisesti. Kuvaajalla on myös valta muokata maailman mielipidettä tapahtumista, joita kuvaa.
Kolmas video (ei (vielä?) vimeossa)
Aleppo gone cold
Videolla stillkuvaa samasta em. sairaalalta. Ei ääniraitaa. Sairaala ainoa toimiva sairaala jonka kautta haavoittuneita saatiin siihen kuntoon, että potilaat voitiin siirtää maasta ulos. Konflikti muuttunut videon aikaan, oppositiolla oli loppunut tai vähentyneet ammukset ja aktiivinen linjojen siirtyminen oli loppunut. Kaksi vastakkaista ryhmää parinsadan metrin päässä toisistaan ja tarkka-ampujat yrittivät ampua toisiaan. Pommituksia oli satunnaisesti, mutta muuten tilanne oli hyvin staattinen.
Kapinallissota hyvin erilaista kuin järjestäytynyt valtion toiminta, paikalla pätee täysin eri lait.
Meltio on ollut paikalla ennen kuin suurin osa toimittajista saapui, joten kuvattavat ihmiset olivat vielä hyvin kiitollisia siitä että joku tuli, että ulkomaita kiinnostaa. Nykyään esimerkiksi al-qaedan takia toimittajilla on vaikeaa ja vaarallista saada työskentelymahdollisuuksia.
Hesariin julkaistut artikkelit elo-syyskuussa, syys-lokakuussa ja viimeinen 2.12.2012.
31.2 polttoväli lähes aina, jotta kuvakieli pysyisi samankaltaisena
tabloidi mahdollistaa tarinan jakamisen teemoihin (avaus, siviilit, sotilaat) helpommin kuin broadsheet
jako mahdollista myös niin, että kuvat kertovat yhtä tarinaa ja teksti toista. Esimerkkiartikkelissa (kuvapainotteinen reportaasi), reportaasia kuva edellä
kuvajournalistin ja lehtikuvaajan ero: kertooko kuvatarinaa vai kuvittaako tekstiä.
kuvareportaasi vaatii aikaspektrin ja diversiteettiä
jos kuvareportaasissa polttoväli muuttuu vahvasti kuvien välillä, kuvien lukeminen on raskasta ja reportaasi vaikuttaa sekavalta
kuvaajan tulevaisuus
enemmän painetta ammattilaiselle tuottaa jotain parempaa kuin kännykkäkuvat
kuvaa on nykyään niin paljon, ja huonoa kuvaa, tuottaa kysynnän laadukkaan kuvaan.
kasvattaa kuvaajan omaa tuotantoa ja tarvetta aktiivisuuteen lähteä hakemaan keikkoja
kuvajournalismi ja kredibiilit kuvaajat tulevat saamaan paremman arvon
kuvajournalismi on siirtymässä image-tyyppisiin coffee-table sunnuntaijulkaisuihin
digitaalinen ei pysty korvaamaan printtiä, printtikuva on aina edukseen |