...
Tehtävä 1: Muistiinpanoja näkökulmasta "Mitä viestintä on?"
1. Communcation Communication Models:
- Viestintä on järjestelmä, jossa yhdenkin osa-alueen muuttumiinen vaikuttaa toiseen. Samoista lähtökohdista saattaa myös syntyä erilaisia tuloksia riippuen siitä, "mitä on ollut aiemmin".
...
MCR-perinne (mass communication research)
Kritisoitu tutkimuksen kysymyksen asettelun johdattelevuudesta ja lyhyen aikavälin tulosten seuraamisesta
Edustaako journalismi yleistä mielipidettä tekemällä kyselyitä vai julkista mielipidettä tarjoamalla ihmisille estradin keskusteluille→ Luodaanko ihmisille mielipide vai annettaanko heidän luoda se itse?
Joukkoviestinnällä on vaikeaa luoda uusia mielipiteitä: Se enemmänkin vahvistaa vanhoja
Tietolähteellä suuri merkitys vaikutuksen uuden mielipiteen luomiseen:→ Uskottavampi saattaa vaikuttaa lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä ero kuroutuu.
Jos tietoa tarkasteltiin useasta näkökulmasta, sillä pystyttiin paremmin vaikuttamaan eri mieltä oleviin ja koulutetumpiin (perustelujen vaatimiseen tottuminen)
Jos halutaan vahvistaa tiettyä mielipidettä, on yhteen näkökulmaan pohjautuva tarkastelu tehokasta
Vaikuttamisessa ei ole tärkeää mitä sanotaan ja miten se perustellaan, vaan kuka sen sanoo. (Esim. Timo Soini)
Mielipidevaikuttajat (portinvartijat)
Joukkoviestinnällä voidaan parhaiten vaikuttaa mielipidevaikuttajien kautta
Ihmiset muuttavat helpoiten mieltään läheisen ihmisen "painostuksesta"
Mielipidevaikuttajia voi olla useita ja toimivat yleensä tietyllä kapealla alalla → Mielipiteet ovat siis sosiaalisia ja ihmisten omien verkostojen luomaa
Tajunnallisen riitasoinnun hypoteesi
Kun ihminen kohtaa ristiriidan, hän kokee sen epämiellyttävänä ja pyrkii purkamaan tilanteen
Esim. Mielipiteen muuttaaminen tai vaikka ristiriidan toisen osapuolen "ignooraus"
- mielipiteen muuttaminen riippuu yleisesti siitä, että onko vastapuoli tarpeeksi tärkeä, jotta haluat heidän olevan samaa mieltä kuin sinä.
- monesti ''ignooraus'' perustuu siihen, että vastapuoli ei ole tärkeä, eikä heidän mielipiteellään ole väliä. Näin väittely loppuu lyhyeen.
Joukkoviestinnän vaikutuksen mekanismeja
Agenda setting- teoria
Joukkoviestimet eivät vaikuta niinkään ihmisten mielipiteeseen, vaan siihen mistä ihmisillä on mielipiteitä
Esim. poliitikkoja arvioidaan esillä olevien asiakysymysten perusteella:
Joukkoviestintä voi vaikuttaa nostamalla haluamiaan mielipiteitä → yleinen mielipide vaikuttaa poliitikkojen päätöksiin
Hiljaisuuden spiraali
Joukkoviestintä vaikuttaa vääristämällä käsitystämme muiden mielipiteistä
Jos luulemme muiden ajattelevan asiasta toisin, emme uskalla tuoda esiin omia vastakkaisia mielipiteitämme (tai kerromme olevamme asiasta jotain muuta mieltä)
Voimistetaan tiettyjä ajatuksia ja vastakkaiset joutuuvat joutuvat vaikenemisen kierteeseen
Teoria olettaa, että ihminen luonnostaan pelkää yhteisön hyljeksintää
kollektiivinen ryhmäpaine → vrt. tajunnallinen riitasointu
Toimivuus riippuu yleisön keskinäisitä sidoksista → laaja mielipiteiden vaihtaminen ei tule kyseeseen
- Laajan mielipiteen vaihtaminen kestää paljon kauemmin, eli nopeana mielipiteen vaihtajana isolle ryhmälle joukkoviestintä ei toimi.
Kehystäminen
Joukkoviestimet vaikuttavat suosimalla rajauksia näkökulmiin
Pommittamalla tiettyjä "kehyksiä" yleisöön voidaan kyllästämisen kautta luoda mielleyhtymiä asioiden välillä
esim. EU kannattajat ovat eteenpäinkatsovia, vastustajat haluavat pysyä paikallaan
Vrt. Hiljaisuuden spiraalin liittäminen kehystämiseen
- Sensuurissa käytetään kehystämistä paljon.
- esim. uutisia jotka on pakko kertoa mutta ei haluta kertoa joitain asioita, tuodaan esille vain osa kokonaisuutta.
- Propagandassa kehystäminen on oleellinen osa viestimistä. Vihollisesta annetaan vain kauheimmat tiedot kansalle, yrittäen vaikuttaa mielipiteeseen.
Kultivaatioteoria
Joukkoviestinnän (etenkin väkivaltaviihteen) vaikutukset ovat kasautuvia ja pitkäikäisiä
Väkivaltaisempi televisio-ohjelma merkitsee elämistä väkivaltaisemmassa ympäristössä
Ei vaikuta vain asenteisiin vaan koko maailmankuvaan
Mitä enemmän katselet, sitä enemmän muokkaannut
Yhteenveto
Kirjoittaja (Kunelius) uskoo itse joukkoviestinnän kasautuviin ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin
Henkilökohtaisten kontaktien vireys, omat kokemukset ja joukkoviestinten monipuolisuus luovat vastuskykyä joukkoviestimien vaikutusta vastaan
...
Tarinalle ei ole yhtä selkeää määritelmää:
MÄÄRITELMÄ 1: Kertomus teosta, tapahtumasta tai tapahtumien kulusta → esitystapa, johon seuraaja voi samaistua
MÄÄRITELMÄ 2 (parempi): Tarina on erilaisten tapahtumien kudelma ja verkosto → Näistä muodostuu kokonaisuus, kun ne sommitellaan sopivalla tavalla
Osa ihmisten kultturia kulttuuria → tiedon säilyttäminen → viihde, uskonto, opetus
esim. Kalevala ja muut ennen kirjoitustaitoa luodut perimätiedon säilymistä vaalivat tarinat → Tarina on helpompi muistaan kujin jokin asia sanasta sanaan
Tai osa ihmistä? → esitystapa kehittyy ympäristömme muuttuessa
esim. kuvat → kuvan ja äänen yhdistäminen televisiossa
Miksi tarinat kiehtovat?
Samaistuminen → eläminen ja kokeminen tarinan kautta → omien tunteiden käsittely
- Tarinoiden avulla ymmärrämme toisten ihmisten (monesti päähenkilöiden kautta) elämää ja voimme kokea heidän iloisen tai surullisen elämän, ja suhtautua näin paremmin oikeisiin vastineisiin.
Voimme kokea asioita, jotka muuten eivät olisi mahdollisia
- Tarinat mahdollistavat elämän rutiineista karkaamisen, hyvin tärkeätä monille ihmisille, joille rutiinin kanssa voi olla vaikeata elää
- Mielenkiintoinen tapa opettaa, ja opettamisessa on kautta aikojen käytetty tarinoita
- Tarinat ovat myös historian tuntemuksen kannalta yhteisöille ja ryhmille hyvin tärkeä tekijä
- Pystymme tarinoiden avulla vastaamaan kysymyksiin joihin emme voi saada vastausta muuten, vaikka vastaus ei ehkä ole oikein, monesti se tuo mielenrauhan.
Aristotelinen tarinankerronta vaikuttaa samaistumisen kautta → vetoaa tunteisiin
Usein:
Etenee syy/seuraus-suhteessa
Rajattu aika ja paikka
Päähenkilöllä ongelma, joka ratkaistaan tarinan päätteeksi:
Eeppinen tarinankerronta vaikuttaa vieeraantumisen kautta:
Useita eri tarinalinjoja
Ottaa mukaansa pohdinnan kautta → miten tämä liittyy tarinaan
Vetoaa järkeen
Katsoja kokee olevansa katsoja, ei kokija
- Romantisoi tapahtumaa, jossa monet hahmot esiintyvät sankarimaisina
Tarinankerronnan muodot yhdistyvät usein toisiinsa → esim kokonaiskaari, jonka ymmärtää vasta lopussa
Tarina pitää päättyä siten, että se koetaan päättyneeksi
Tarinassa olevat elementit tulee liittyä toisiinsa ja merkityksellisiä tulevien tapahtumien näkökulmasta