Page History

Wikipedia 2009 c), josta on ajan kuluessa kehittynyt modulaarisuutensa avulla hyvinkin moniin tarkoituksiin taipuva järjestelmä.

Drupalin historia ja kehitys

Drupalin alkuperäinen tehtävä oli toimia pienen kaveriporukan välisenä viestintäjärjestelmänä heidän ollessa opiskelijoita Antwerpenin yliopistossa. Opiskelujen loputtua kaveriporukka halusi pitää edelleen yhteyttä. Dries väärinkirjoitti hollannin kielen kylää tarkoittavan sanan "dorp" ja siitä järjestelmä sai ensimmäisen nimensä "drop". Myöhemmin kun drop -järjestelmä julkaistiin maailmalle, otettiin englannin kielen drop sanan hollannin kielinen vastine druppel ja se muuttui muotoon Drupal

(Drupal.org, 2009 a).

Drupalin kehitys on nykypäivänä keskittynyt Drupal.org -verkkosivustolle, joka itsessään on Drupal-järjestelmä. Tuhannet vapaaehtoiset asiaan vihkiytyneet harrastajat tai Drupal-järjestelmää työssään käyttävät ammattilaiset osallistuvat

järjestelmän kehittämiseen ja antavat palautetta ja apua toisilleen.

Järjestelmän lisenssi

Drupal perustuu monien muiden internetissä kehitettävien järjestelmien GNU GPL -nimistä vapaata ohjelmistolisenssiä. Lisenssi on alun perin Richard Stallmanin vuonna 1989 kehittämä. Lisenssin uusin versio on vuodelta 2007.

GNU GPL

-lisenssin tarkoitus yksinkertaisuudessaan on

antaa käyttäjälle

mahdollisuus kopioida, muuttaa ja jakaa edelleen ohjelmia ja niiden lähdekoodia.

Jos käyttäjä muuttaa saamaansa ohjelmaa, niin lisenssi kattaa myös samat vapaudet muutetuissa versioissa. (Wikipedia 2009 d)

Järjestelmän ominaisuudet

Drupalin perusasennuksen jälkeen ohjelmisto tarjoaa muutamia perusominaisuuksia, kuten artikkeleiden julkaisun ja käyttäjien hallinnan. Drupalin luonteeseen kuuluu sen muokattavuus lisäosilla, eli moduuleilla, joista

muutamia kuuluu Drupalin perusasennukseenkin.

Koska moduläärisyys on Drupalin perusominaisuus, kuuluu moduulien huomioonottaminen jo Drupal -palvelun suunnitteluvaiheeseen. Drupalin moduulit ovat julkaistuna Drupal.org -verkkosivustolla, joten suunnitteluvaiheessa niihin tutustuminen on helppoa yhden sivuston kautta, josta niitä voi etsiä joko hakusanalla tai käyttötarkoituksen mukaan.

Moduulien asennus onnistuu helposti lataamalla moduuli, siirtämällä sen tiedostot tiettyyn kansioon ja ottamalla se käyttöön Drupalin käyttöliittymän kautta. Asennustapa on esiteltynä

luvussa 6.5.

Lähtökohtaisesti Drupal tarjoaa etusivullaan kirjautumis- ja rekisteröitymisvaihtoehdot kaikille sivulle saapuville henkilöille. Perusasennuksen mukana tulevilla työkaluilla on mahdollisuus vaikuttaa käyttäjien rekisteröintikäytäntöihin, eli saavatko kaikki rekisteröityä käyttäjiksi, pitääkö jonkun hyväksyä rekisteröinnit tai mitä oikeuksia rekisteröityneellä käyttäjällä on oletuksena. Erikseen asennettavien moduulien avulla pystytään saavuutamaan huomattavasti monipuolisempi ja pidemmälle viety käyttöoikeushallinta

, kuten tässä projektissa on tehty.

Kilpailevat järjestelmät

Drupal ei ole ainoa julkaisujärjestelmä, eikä välttämättä edes suurin tai suosituin. Drupal

kuitenkin sopii tähän projektiin

kahdesta syystä. Järjestelmällä on hyvä levinneisyys, josta johtuen käytännön apua on tarvittaessa saatavilla ja järjestelmään saa paljon ominaisuuksia kattavan lisäosatarjonnan avulla.

Joomla on toinen avoimeen lähdekoodiin perustuva yleisesti käytetty julkaisujärjestelmä. Se on kuitenkin luonteeltaan Drupalista poikkeava. Joomlaa voisi luonnehtia helpommaksi käyttöönotoltaan, mikäli tarkoitus on saada mahdollisimman nopeasti jollain tavoin hallittava sivusto pystytettyä. Drupal mahdollistaa kuitenkin pidemmälle viedyn muokattavuuden, joka tosin vaatii tekijältään ja ylläpitäjiltään enemmän perehtymistä. (CMS Report 2009) Tässä projektissa lähtökohta oli kuitenkin saada sellainen sivusto minkä haluamme, eikä sellainen sivusto mikä järjestelmä tarjoaa valmiiksi.

Kaupalliselta puolelta julkaisujärjestelmän tapaisia ohjelmistoja on mm. Microsoftin Sharepoint, jossa on hyvin pitkälle viety yhteensopivuus Microsoft Officen ohjelmistojen kanssa. Sharepoint -järjestelmä kuitenkin maksaa

ja sen hyödyt tulevat täysin esiin vasta sitä integroitaessa muihin Microsoftin järjestelmiin, jotka ovat myös maksullisia. Lähtökohtaisesti vaatimuksena on Microsoftin palvelinkäyttöjärjestelmä alustaksi, joten jo senkin takia se ei sovellu tähän projektiin. (Wikipedia 2009 e)

Myös muita kaupallisia järjestelmiä on olemassa. Suomestakin löytyy monia ohjelmistotaloja, jotka ovat kehittäneet oman julkaisu- tai sisällönhallintajärjestelmänsä, joita he räätälöivät asiakkaittensa tarpeisiin, esimerkiksi Ambientian Content Manager (

Ambientia Oy 2009). Content Manager on myös moduulipohjainen järjestelmä, kuten Drupal. Tällaisen kaupallisen järjestelmän hyödyt tulevat esille yritysmaailmassa, jossa koko palvelu halutaan ostaa ulkopuolelta, koska oma ylläpitoon ja kehitykseen tarvittava asiantuntijuus tulisivat maksamaan yritykselle liikaa.