Page History

Loppuraportin työstötila:

...

4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ  ( KOHDERYHMÄ 

Mihin tarpeeseen projektilla on haettu ratkaisua?
Mitä henkilöitä tai yrityksiä/organisaatioita on ollut kohderyhminä? Välittömät ja välilliset kohderyhmät.

Projektissa on työstetty esiselvitys Uuudenmaan ja Hämeen ammattikorkeakoulujen oppisopimustyyppisistä koulutuksista saaduista kokemuksista ja toimenpide-ehdotuksista. Sen myötä ammattikorkeakouluilla on enemmän tietoa siitä, millaisia oppisopimustyyppisiä koulutuksia Etelä-Suomen ammattikorkeakoulut ovat toteuttaneet ja millaista oppisopimuksen kaltaista koulutusta jatkossa tulisi ja voidaan järjestää. Tuottavan työn takaamiseksi on työmarkkinoiden tarpeita vastaavan ammattitaidon saatavuus turvattava sitä vastaavalla koulutuksella. Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyttä ja sen relevanttiutta työmarkkinoiden kannalta on kehitettävä. Opetushenkilöstön osaaminen on ajantasaistettava ja työvoiman ammattitaitoa ja pätevyyttä on kohennettava. Elinikäiseen oppimiseen pääsyä on parannettava ja uudenlaisia tapoja tehdä opintoja on kehitettävä, jotta saadaan auki väyliä erilaisille oppijoille.

Projektin kohderyhmänä ovat olleet Metropolia Ammattikorkeakoulu ja muut Uudenmaan ammattikorkeakoulut, joita ovat Haaga-Helia, Laurea, Diak, Novia, Arcada ja Humak, jotka voivat tulosten perusteella tehdä yhteistyötä oppisopimustyyppisten koulutusten järjestämisessä.Välillisinä hyötyjinä ovat kunnalliset työvoimapalveluiden tuottajat, jotka uutta tietoakoulutusmahdollisuuksista välitettäviksi yhteistyökumppaneilleen ja asiakkailleen. Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat myös opiskelijat 

5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ

Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta.
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa.Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken. Kansainvälinen yhteistyö.

Opossum-hanke on toteuttanut työpajatoimintaa ammattikorkeakoulujen henkilökunnalle projektisuunnitelman mukaisesti.  Oppisoppimustyyppistä koulutusta kehittävä yhteistyö on hankkeen myötä laajentunut ja tiivistynyt, ja oppisopimuksen kaltaisen koulutuksen toteuttajien ja hyödyntäjien ympärille on rakentunut toimijaverkosto, joka kehittää yhdessä sisältöjä ja toimintatapoja koulutusmuodon kehittämiseksi ja edistämiseksi. Projektin varsinaiset kohderyhmän (Uudenmaan alueen ammattikorkeakoulut sekä  välillisenä niiden yhteistyöyritykset) Kohderyhmän valinta on onnistunut. Muun kuin koulutuksen kanssa välittömästi toimivan AMK-henkilökunnan tietous kyseisestä koulutusmuodosta ja sen tulevaisuudesta on ollut vähäistä.  Em. syistä sekä henkilökunta että työelämä tarvitsevat koottua tietoa oppisopimustyyppisestä koulutuksesta ja sen erityispiirteistä. Toiminnallaan hanke  on tuonut lisätietoa aiheesta sekä pyrknyti edistämään vaihtoehtoisten koulutusmuotojen esiin tuomista.

Työnjako projektia toteuttavien tahojen kanssa on toiminut. Projektissa on pidetty säännöllisiä tiimipalavereja, joissa vastuut ja tehtävät on jaettu. Ohjausryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja sen jäsenen ovat sitoutunet toimintaan ja antaneet siihen arvokkaan panoksensa.

6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 

Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna. Miten ja kenelle projektista, sen sisällöstä ja tuloksista on tiedotettu? Mitä välineitä tiedottamisessa on käytetty? Onko projektia tai sen tuloksia muutoin esitelty julkisuudessa - miten?

Viestinnän varsinaisena kohderyhmänä ovat olleet Uudenmaan ammattikorkeakoulut ‒ Metropolia, Haaga-Helia, Laurea, Diak, Novia, Arcada ja Humak sekä niiden yritysyhteistyökumppanit. Välilliseen kohderyhmään ovat kuuluneet muut ammattikorkeakoulut (erityisen aktiivisessa rooleissa olleet Hämeen ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu) ja oppilaitokset, kunnalliset työvoimapalveluiden tuottajat sekä Uudenmaan alueen yrittäjät.

Hankkeen viestinnän lähtökohtana on alusta asti ollut avoimuus sekä näkyvyys- ja julkisuusperiaate. Tämä on näkynyt erityisesti siinä, että hankkeen avoimet wiki-pohjaiset verkkosivustot ovat olleet kaikkien nähtävillä, kommentoitavissa ja tarvittaessa muokattavissa. Hankkeesta on myös pyritty tiedottamaan monipuolisten kanavien kautta: Verkkosivujen uutiskirjeellä, sähköpostimarkkinoinnilla, intranet-tiedotteilla, sosiaalisen median päivityksillä, jaettavilla mainoslehtisillä ja seinään kiinnitettävillä julisteilla sekä AMK-lehteen sekä Akavan Erityisalojen Yhteenveto-lehteen tarjotulla asiantuntija-artikkelilla.

 Päämääränä on ollut aktiivinen ja vuorovaikutteinen tiedotus koko projektin ajan: Sisäisen tiedottamisen tavoitteena on ollut seurata hankkeen etenemistä tavoitteiden mukaisesti, ja ulkoisen tiedottamisen päämääränä on ollut varmistaa projektin ja sen tapahtumien näkyvyys Uudenmaan alueen korkeakoulukentässä sekä tulosten näkyvyys ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Myös työpajojen osallistujarekrytointi on ollut keskeinen ulkoisen tiedotuksen toimenpide.

Alkuvaiheen viestinnässä on keskitytty hankkeesta ja sen tavoitteista tiedottamiseen, työpajatoiminnan markkinointiin sekä työpajojen osallistujarekrytointiin. Myöhemmässä vaiheessa keskeistä on ollut hankkeen toiminnasta sekä tuloksista ja jatkosuunnitelmista tiedottaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Tiedotustoimenpiteitä ja niiden onnistumista seurataan ja raportoidaan rahoittajalle ja ohjausryhmälle.

Opossum-hankkeen ulkopuolisten viestintäpalvelujen ja -materiaalien hankinta on tapahtunut rahoittajan hankintaohjeiden mukaisesti. Ainoa ulkopuolelta hankittu palvelu on projektin loppujulkaisun taitto ja paino, jonka on toimittanut Metropolia Ammattikorkeakouluun kuuluva Mediakeskus Valovirta, jonka suorahankinnan rahoittaja on hyväksynyt, sillä opiskelijatyönä tuotettu palvelu on selvästi yleistä hintatasoa alhaisempi. Tarvittaessa rahoittajalle kuitenkin osoitetaan palvelujen yleinen hintataso.

Päävastuu hankkeen viestinnästä on ollut projektisuunnittelija-tiedottaja Aleksandra Meyerillä, joka on koordinoinut hankkeen viestinnän yhdenmukaisuutta ja huolehtinut viestintämateriaalien visuaalisesta ilmeestä, sisällöistä ja hankinnasta.  Muu projektiryhmä on osallistunut viestinnän toteutukseen tilannekohtaisesti esimerkiksi ohjausryhmäkokouksissa ja sähköpostitse.

Metropolia Ammattikorkeakoulun Viestintäyksikkö ja tukevat tarvittaessa hanketta viestintään liittyvissä asioissa. Loppujulkaisuun liittyvissä viestintäasioissa on tukenut myös Metropolian mediakeskus Valovirta, joka on osa Metropolian viestinnän sekä mediatekniikan oppiaineita.

Vastuujako on ollut seuraava:

Projektipäällikkö

• On osin vastannut viestintäsuunnitelman toteutumisesta sekä raportoinut siitä hankkeen ohjausryhmälle ja rahoittajalle

Projektisuunnittelija/tiedottaja

• on koordinoinut sisäistä ja ulkoista tiedottamista
• on laatinut hankkeen uutiskirjeen 1-2 kertaa kuukaudessa
• on laatinut tiedotteita hallinnoijan ja kohderyhmien intranetiin sekä mediaan
• on laatinut sisällöt viestintämateriaaleihin (mm. esitteisiin ja www-sivuille)
• on seurannut tiedotusvälineitä ja hankkeen näkyvyyttä niissä
• on osin vastannut viestintäsuunnitelman toteutumisesta sekä raportoinut siitä hankkeen ohjausryhmälle ja rahoittajalle
  
  

Metropolian sisäinen viestintä

• on tukenut hankkeiden verkkosivujen teknisessä toteutuksessa
• on tukenut TKI-hankeviestinnän toteutusta tilannekohtaisesti (uutisjuttu intranet Tuubiin, Facebook- ja Twitter-päivitykset)

Kaikessa projektiviestinnässä on noudatettu rahoittajalta saatua ohjeistusta viestinnästä ja graafisista ohjeista. Lisäksi on noudatettu soveltuvilta osin Metropolia ammattikorkeakoulun hallinnoimilleen hankkeille antamaa projektiviestinnän ohjetta, joka löytyy Metropolian intranetistä.

Visuaalisen ilmeen on laatinut projektisuunnittelija-tiedottaja konsultoiden tarvittaessa muita hanketyöntekijöitä. Laadittavassa materiaalissa huomioitiin erityisesti rahoittajan ohjeet ja lisäksi Metropolian viestintäohjeisto.

Hankkeelle laadittiin seuraavat viestintämateriaalit:

• Hankkeen oma wiki-verkkosivusto (maaliskuu 2014)
• Verkkosivuilla kahdesti kuussa ilmestyvä uutiskirje
• Hankkeen visuaalinen ilme (maaliskuu 2014)
• Hanke-esite/flyer (huhti-/toukokuu 2014)
  
  

Uudenmaan ammattikorkeakoulujen viestintäkanavien hyödyntäminen

• Tiedotteet hankkeesta ja työpajoista on toimitettu kohderyhmien suoralle sähköpostilistalle sekä tiedotusvastaaville jaettavaksi
• Sidosryhmälehdet: Oppisopimustyyppisestä koulutuksesta ja Opossum-proejktista kertovaa asiantuntija-artikkeli ilmestynyt joulukuun 2014 AMK-lehden numerossa
• Metropolian intranetissä on julkaistu tiedote hankkeen alkamisesta ja sen sisällöstä, tapahtumakutsut työpajoihin, uutisartikkeli oppisopimustyyppisestä koulutuksesta sekä tiedote selvitysraportin ilmestymisestä ja sitä kautta hankkeen tuloksista. Muiden Uudenmaan ammattikorkeakoulujen tiedotusvastaaville on lähetetty tiedot työpajoista ja hankkeesta, jotka on julkaistu kunkin oppilaitoksen intranetissä.
• Sosiaalinen media: Metropolia Ammattikorkeakoulun Facebook- ja Twitter-tilejä on hyödynnetty projektin työpajojen markkinointiin.
• Hanke-esittelyt kokouksissa: Viimeisen ryhmähaastattelun jälkeen Ari Markkula esitteli tekemänsä ensimmäisen version yhteenvedosta Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian rehtorien kehittämisvelvoitekokouksessa 13.10.2014. Tulokset kiinnostivat.
  

•  

  Loppujulkaisu: ”Oppisopimustyyppinen koulutus  -  kokemuksia Etelä-Suomen ammattikorkeakouluista” julkaistiin 15.12.2014. Tilaisuuteen osallistui noin 15 kiinnostunutta Metropoliasta ja muualta. Oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämisestä käytiin vilkas keskustelu. Toivottiin tutkimisen jatkamista keskeisten kehittämiskohteiden ympärillä.

   

6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite  Syötetään mahdollinen projektien omien kotisivujen internet-osoite. Osoite julkaistaan internetissä julkisessa rakennerahastotietopalvelussa. Mikäli projektilla on jo aiemmin toimitettuja väliraportteja, esitetään kentässä oletuksena viimeisimmässä väliraportissa ilmoitettu osoite, joka voidaan tarvittaessa muuttaa.
http://opossum.metropolia.fi

7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET  Ongelmat projektin toteutuksessa. Suositukset projektien toimeenpanon kehittämiseksi.

Haasteena on ennen kaikkea ollut kohderyhmän tavoittaminen. Opppisopimustyyppistä koulutusta on toteuttanut melko pieni joukko ammattikorkeakoukujen henkilökuntaa, minkä vuoksi mielenkiinnon herättäminen muissa ammattikorkeakoulutoimijoissa on vaatinut paljon työtä ja markkinointia.

8. PROJEKTIN TULOKSET 

Yleinen arvio tavoitteiden toteutumisesta ja tärkeimmistä tuloksista. Vaikutukset eri kohderyhmiin, esimerkiksi
- työttömiin
- työssä oleviin
- muihin välittömiin kohderyhmiin
- välillisiin kohderyhmiin.

9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Uudet menetelmät ja sisällöt projektin toimeenpanossa, uudet yhteistyörakenteet jne. Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut?

...

12. TOIMINNAN JATKUVUUS 

Mitä pysyvää saatiin aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen?
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön?
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty?

Hankkeen toiminta on lisännyt Etelä-Suomen ammattikorkeakouluissa oppisopimustyyppisen koulutuksen tai toisen asteen oppisopimuksen kanssa tekemisissä olevan henkilöstön yhteistyötä, joka jatkuu verkostomaisena myös hankkeen toiminnan jälkeen.