Aistimista ja monialaista sparrausta Suomenlinnan esteettömän vierailijakokemuksen parantamiseksi
Tammikuun 2016 lopussa Metropolian Bulevardin toimipisteen juhlasaliin oli kerääntynyt parisataa opiskelijaa kuulemaan innovaatioprojektin haasteet. Mikä innovaatioenergia pakkautuneena yhteen tilaan! Tästä se purkautuisi ja tiivistyisi pienryhmissä, jotka työstäisivät seuraavat kaksi ja puoli kuukautta innovaatiota työelämän toimeksiantajalle. Mutta ensin kunkin opiskelijan tuli valita se haaste, mikä kiinnosti eniten.
Omiin rutiineihin tottuneelle pienyrittäjälle tai toimistotyöläiselle ei ole ihan helppoa mennä pitchaamaan, eli pitämään lyhyttä myyntipuhetta, kriittisen uuden sukupolven eteen. Nopeasti googlettamalla voi saada selville, että “Pitchaus on taitolaji, jota pitää treenata paljon”, “Hyvä pitchaus ottaa huomioon kuulijansa ja osoittaa markkinatuntemusta, mutta kertoo myös tekijänsä innosta, näkemyksestä ja osaamisesta” ja ”haastavaksi pitchauksen tekee se, että jokainen tilanne on erilainen.” Tällä kertaa tilanne oli erilainen myös siksi, että useita haasteen antajia oli pyydetty pitämään myyntipuheensa englanniksi vaihto-opiskelijoiden integroimiseksi opiskelijaryhmiin. Kuulijakunta muodostui myös kymmenien eri alojen opiskelijoista, joten kaikille oli vaikea tehdä kohdennettua myyntipuhetta.
Pientä jännitystä oli ilmassa myös Suomenlinnan hoitokunnan edustajalla Milla Öystilällä ennen omaa vuoroaan. Milla oli antamassa opiskelijoiden ratkottavaksi haastetta, joka oli tiivistetty muotoon: ”How to develop visitor experience in Suomenlinna from the view point of accessability?” Millan esitys oli napakka ja hyvä. Siinä esitettiin konkreettisesti tarpeet kehittää Suomenlinnan vierailijakokemusta elämykselliseksi esteettömyyden ja eri vuodenaikoina löydettävyyden näkökulmasta. Innovaatioita kehitettäessä oli kuitenkin huomioitava maailmanperintökohteen vaaliminen. Kuulijakunta tavoitettiin, sillä lopputuloksena jopa 17 Metropolian opiskelijaa innostui tästä haasteesta. Mukana taisi olla viittä eri kansalaisuutta ja opiskelualat vaihtelivat toimintaterapiasta musiikkiin.
Ryhmäytyminen ja tiivis yhteistyö toimeksiantajan kanssa avainasemassa
Ryhmäläisten innostumisen lisäksi innovaatioprojektin onnistumisessa avainasemassa on ryhmäytyminen. Mikäli ryhmäytyminen jää prosessin alkuvaiheessa puolitiehen, monialaista osaamista ja ryhmän eri jäsenten vahvuuksia ei osata välttämättä hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Innovaatioprojektin onnistuminen vaatii tietynlaisen ”me”-hengen nostattamista ja uusiin työkavereihin tutustumista. Tämä oli selvästi tapahtunut innovaatiolehtori Marja Amgwerdin ohjauksessa kun opiskelijat vierailivat Suomenlinnassa helmikuun alussa aistimassa kehityskohdetta ja esittämässä lisäkysymyksiä tilaajalle. Opiskelijat olivat tässä vaiheessa jakautuneet kolmeen pienryhmään alustavan ideoinnin pohjalta. Lopullinen ryhmäytyminen oli tarkoitus tehdä vasta tämän käynnin jälkeen kun ideoiden toteutusmahdollisuudet alkaisivat avautua.
...
Suomenlinnan hoitokunta oli järjestänyt opiskelijoille mahdollisuuden esittää tarkentavia kysymyksiä innovaation jatkotyöstämiseksi saaren historiallisissa tiloissa. Tuokion jälkeen opiskelijat saivat kiitosta – annettu haaste oli ymmärretty hyvin ja esitetyistä kysymyksistä näki, että suunta oli oikea. Aistintamatka saarelle antoi siis uusia virikkeitä ja omakohtaista kokemusta saaresta, mutta myös varmuutta prosessin suunnasta opiskelijoille ja haasteen antajalle.
Monialaista sparrausta korkeakoulujen välillä
CoINNO-hankkeen avulla toteutettiin Suomenlinnan innovaatiohaasteessa uudentyyppisen monialaisen sparraussessio Metropolian ja Haaga-Helian välillä. Leena Grönroosin johdolla samantyyliset kehittämisideat Metropoliasta ja Haaga-Heliasta sparrasivat toisiaan yhden aamupäivän ajan. Metropolian opiskelijat olivat loppujen lopuksi jakautuneet kolmeen lopulliseen aiheryhmään. Myös Haaga-Heliassa kolme opiskelijapienryhmiää työsti kehittämissuunnitelmia Suomenlinnan antamaan innovaatiohaasteeseen.
Ennen ryhmäsparrausten aloittamista oli opiskelijoiden vuoro pitchata. Nyt kuulijakuntana oli toisen ammattikorkeakoulun opiskelijat, joille oma idea esitettiin. Näin kaikki kuulivat toistensa kehittämisideat, avoimen innovoinnin hengessä. Tämän jälkeen samankaltaisia ideoita työstäneet ryhmät sparrasivat toisiaan ja antoivat kehittämisehdotuksia. Lopuksi jokainen ryhmä kertoi kaksi uutta ideaa tai konkreettista jatkokehittämisen kohdetta, jotka olivat nousseet sparrauksen aikana esille. Suomenlinnan haasteen kohdalla tällainen ajatustenvaihto oli etenkin mielekästä, sillä Haaga-Helian matkailun opiskelijat antoivat uutta näkökulmaa Metropolian ideoihin oman ammattitaitonsa kautta. Toisaalta matkailun opiskelijat saivat uusia virikkeitä aiemmin pelkästään matkailualan kautta näkemiinsä haasteisiin.
Sparrauksen lopuksi opiskelijoilla teetettiin lyhyt anonyymi kyselysiitä, oliko sessio ollut mielekäs. Kaikki arvioivat työpajan olleen hyödyllinen ja uusia ajatuksia herättävä. Kehittämiskohteena toivottiin vieläkin pidempikestoista ja ryhmiä enemmän sekoittavaa työpajaa, jotta olisi mahdollista tutustua toisen oppilaitoksen tekijöihin.
Yhtenä tuloksena Suomenlinna Sense Experience, jonka käyttöönottoa suunnitellaan
Metropolian osalta innovaatioprojektin lopputulokset esiteltiin 15.4. järjestetyssä MINNOFestissä Tikkurilan kampuksella. Suomenlinnan haasteen osalta valmiit ideat olivat tiivistyneet seuraaviksi:
...
Näistä ideoista Suomenlinna Sense Experience oli viety jo demoasteelle. Opiskelijat näyttivät esittelytilaisuudessa videon, joka oli kuvattu Teatteri Tuike -ryhmän kanssa huhtikuussa toteutetussa Suomenlinna Sense Experience demossa. Jopa Suomenlinnassa asuvat ja historian hyvin tuntevat osallistujat olivat vaikuttuneita kokemuksen todentuntoisuudesta ja Suomenlinnan aistimisesta uudella tapaa.
”Aluksi teatteriryhmän oli tarkoitus vain sparrata meitä idean kehittämisessä. Kuitenkin kun otimme yhteyttä heihin he innostuivat tulemaan mukaan idean kehittämiseen”, kertoi opiskelijaryhmässä mukana ollut Niklas Söderström. Idea teatteriryhmän kontaktoimisesta tuli häneltä sen jälkeen kun hän oli osallistunut yleisönä ryhmän toiseen esitykseen. ”Lopputuloksena syntyi vahva kokemus, johon oli hyvin vangittu Suomenlinnan historian synty. Oli positiivista, että Suomenlinnan edustajat olivat niin aktiivisesti mukana ja osallistuivat myös demoon.”
...
Lopuksi täytyy vielä todeta, että MINNOFesteillä kanssaopiskelijat ja muut vieraat saavat perinteisesti äänestää parasta innovaatiota. Sen voitti ansaitusti Suomenlinna Sense Experinece -projektiryhmä, eli Niklas Söderström, Iris van Knippenberg, Jusa Junttila ja Jaakko Järvinen. He lähettivät erityiskiitokset myös Teatteri Tuiken Kimmo Tähtivirralle ja Nina Rinkiselle sekä Suomenlinnassa Maria Mänttärille, Milla Öystilälle ja Tiina Virolaiselle.
CoINNO-hankkeen toimenpidekokonaisuus Demola on fasilitoitu, joukkoistettu innovaatioprosessi. Siinä hyödynnetään Metropolian MINNO(R) mallia monialaisessa palvelu- ja tuotekehityksessä. Tavoitteena on yltää palvelukokeiluihin innovaatioprosessin päätteeksi. Opiskelijoiden työtä ohjaavat lehtorit ja työelämän toimeksiantajat, jotka ovat antaneet haasteen opiskelijoille. Työelämäyhteistyössä tehtävillä innovaatioprojekteilla vastataan aluekehittämishaasteeseen ja integroidaan tutkimus- ja kehittämistyötä opetukseen. Yhteistä innovaatioprojekteilla on palvelujen, toimintatapojen, menetelmien tai tuotteiden uudistaminen ja kehittäminen yhteistyössä työelämäkumppaneiden kanssa.
Kiinnostaako Pasilassa tai Arabiassa toimivaa pk-yritystäsi tulla mukaan Demola-prosessiin?
Ota yhteyttä CoINNO-hankkeen projektipäällikköön Kimmo Kainulaiseen kimmo.kainulainen (aSalla Mikkoseen, salla.mikkonen (at) metropolia.fi