Dramaturgisen tukiryhmän kokous 17.2. klo 12-14
Helsingin kaupunginteatterin neuvotteluhuoneessa
Paikalla: Mirja Neuvonen, Meiju Niskala, Henna Piirto, Emma Puikkonen, Kari Rentola, Tuomas Tirkkonen
1. Esityslistan tarkistaminen
Esityslista tarkistettiin ja hyväksyttiin.
2. Kokemuksia Noodista
Dramaturgisen tukiryhmän jäsenet kertoivat kokemuksiaan Noodin käyttämisestä.
Alusta koettiin toimivaksi, vaikka käyttöversion puutteet huomioitiinkin. Keskustelujen seuraaminen välillä ongelmallista, mutta tekstien lukeminen vei mukanaan. Emma nosti esiin, että suuri osa hedelmällisistä, eteenpäin vievistä keskusteluista käydään tekstien kommenttikentistä.
Kari huomasi, että sisäänkirjautumisen jälkeen "Etusivu"-linkki vie tarpeettomalle Noodin sisäänkirjaussivulle ja sivujen selaamisen loogisuutta helpottaisi Oman Noodin pitäminen ns. pääsivuna.
3. Käsikirjoitusprosessi
Emma avasi käsikirjoitusprosessin vaiheita:
1. Sähköpostit joulukuussa: Ryhmäläiset vastasivat kahteen kysymykseen, joiden avulla kartoitettiin, mistä ryhmäläiset haluavat kirjoittaa ja minkälaisesta taiteesta ryhmäläiset ovat innostuneet. Jälkimmäisessä oli tehtävänä etsiä esimerkiksi kuvia ja videoita netistä. Syntyneitä kirjoitusaiheita käsiteltiin Noodissa, mutta koska Noodin käyttöversioon ei pystynyt laittamaan linkkejä, jälkimmäiset taideimpulssit jäivät vähemmälle huomiolle.
2. Alkuinnostus viikoilla 1-3: Noodissa aiheen pohdintaa ja ideointia. Tehtävinä esimerkiksi matka hahmon kautta, aiheeseen (rakkauteen) liittyvät tapahtumat ja teot, nuorten maailman rytmit ja rakenteet. Alkuinnostuksen hiipuessa oli pyrkimys saada jotain uutta, jonka kautta motivaatio säilyisi, ja tapahtui ryhmiin jakautuminen.
3. Sitoutuminen viikoilla 4-6: Pienemmissä ryhmissä toimimista, ryhmien omien tarinoiden suunnittelua, ensimmäiset ryhmäongelmat nousivat esiin - samalla ensimmäiset vaiheet, jossa ryhmät alkoivat omatoimisesti viedä.
4. Tapaamisia on ollut neljä. Ensimmäinen tapaaminen 7.1. keskittyi toiminnan käynnistämiseen. Toisella kerralla 26.1. pyrittiin määrittää aiheita ja luettiin tekstejä ääneen. Tehtiin valintoja hahmoista, ja uudet ryhmät rakentuivat hahmojen ympärille. Kolmas tapaaminen 4.2. keskittyi hahmojen tarinoiden ratkaisemiseen. Neljännellä kerralla 9.2. mukana oli myös tio-opiskelijat, jotka esittivät ennalta valittuja tekstejä, kirjoittajat ymmärsivät tekstien toiminnallisuutta.
5. Esityksen ohjaajan, Pieta Koskenniemen kanssa on sovittu kokonaisrakenteen olevan tekstikokoelma, joka koostuu hahmojen tarinoista, laulujen sanoista, näyttämökuvista ja mahdollisista sivuhenkilöistä. Käsikirjoituksen luovutushetkellä siis kokonaisdramaturgiaa ei ole lyöty lukkoon.
Prosessin avaamisen jälkeen keskustelu siirtyi työskentelyssä ilmenneisiin ongelmakohtiin.
Emma kertoi, että Noodin rakenne-osio ei kunnolla toimi. Tämä näkyy työskentelyssä siten, että rakenne-työkalulla tarkoitetut toimet on tehty livetapaamisissa. Emma huomautti, että käsikirjoitustyökalun kehitystiimi keskittyy rakenneosion toiminnan pohtimiseen tulevaisuudessa.
Henna kysyi, miten prosessi etenisi ilman livetapaamisia. Emman mukaan sen toimivuuteen vaikuttaisi vetäjän roolin valitseminen. Noodiin pystyisi lisäämään tekstejä, joista vetäjä voisi tehdä esimerkiksi rakenne-ehdotuksen, mutta yhdessä sommittelu tällä versiolla ei onnistu. Ryhmänohjauksen teot eivät näyttäydy verkkoympäristössä samalla tavalla kuin livenä, eikä esimerkiksi ongelmatilanteita voida ottaa niiden tapahtumahetkellä käsittelyyn ja viedä loppuun.
Emma nosti esiin myös kirjoittajien omistajuussuhteen tekstiin verrattuna kirjoittamiseen sitoutumiseen. Noodissa työskennellessä yhteinen omistajuus on suurempi kuin silloin, jos livetapaamisissa ryhmä lukee tekstejä ääneen toisilleen (omistajuus jää myös vetäjälle, joka näkee ainoana kokonaisuuden). Näin voi tapahtua jyräämistä.
Kari pohti etänä syntyvän ryhmän ja livenä syntyvän ryhmän dynamiikkaa ja niiden haavoittuvaisuutta ja herkkyyttä. Työkalun oppimateriaalin on syytä avata myös mahdolliset tilanteet ja ilmiöt, joita ryhmätyöskentelyssä - niin verkossa kuin livenä - voi syntyä.
Ryhmäläisten aktiivisuuden seuraamiseksi ehdotettiin jonkinlaisia ryhmäläisten paikallaolotilastoja. Näiden kautta huomaisi myös ne ryhmäläiset, jotka aktiivisesti käyvät Noodissa paikalla, mutta eivät esimerkiksi ole yhtä aktiivisia kirjoittamaan.
Tämän myötä syntyi keskustelua siitä, mitä työkaluja prosessista putoamisuhan alla olevien aktivoimiseen, muiden ryhmäläisten motivoimiseen ja ns. koukuttamiseen voisi vielä Noodiin tulla. Ideoitiin muun muassa lampaalla heittämistä ja Facebookista tuttua "peukuttamista". Myös tallentavaa chattia pidettiin hyvänä vaihtoehtona livetapaamisille.
Kari muistutti, että sosiaalisen median keinoja on paljon, mutta työkaluun tulevien mahdollisten uudistusten tulisi tukea yhteisen luovan työn tekemistä. Yleensä ryhmästä lähdetään pois, jos ei ymmärretä, mitä ollaan tekemässä, jos kokee, ettei pysty toimimaan määrätyissä puitteissa tai jos toimii, mutta kaikki tekemät asiat jätetään huomiotta tai niille annetaan vain negatiivista palautetta. Voisiko siis työkalu palkita jotenkin tehtyä työtä? Miten rakenne saadaan sellaiseksi, että se ei edistä ryhmästä syrjäytymistä?
Tuomas kysyi Emmalta yhteisesti sovituista ryhmän säännöistä, miten ne ovat toteutuneet. Lähes kaikissa ryhmissä sekä poissaolot että palautteen antaminen on toteutunut ryhmäprosessin alussa määritellyllä tavalla. Säännöt toimivat kuta kuinkin niin kuin niistä sovittiin yhdessä.
Keskustelu siirtyi ryhmäläisten rooleihin ja siihen, miten erilaiset ryhmä- ja muut toimijat pystyttäisiin huomioimaan työkalussa paremmin. Vetäjän ohjeisiin ehdotettiin myös yksilöityjen tehtävien antamista. Profiiliin toivottiin näkyväksi työn alla olevat tekstit - esimerkiksi niin, että kirjoittajan luonnosten otsikot näkyvät profiilissa.
Meiju ehdotti myös eräänlaista testiä, jonka kirjoittaja voisi tehdä, ja joka kertoisi, millainen kirjoittaja on ryhmätoimijana ja kirjoittajana. Testi antaisi myös suuntaa siitä, mikä saattaa osoittautua haastavaksi, ja mihin voi kiinnittää omassa työskentelyssään huomiota. Tuomas ehdotti oppimateriaaliin vetäjän ohjeiden lisäksi myös kirjoittajan tukipakettia.
Testi sai kannatusta, ja Kari rupesi pohtimaan, mistä saadaan testille kehittäjä. Testi toimisi myös pedagogisena välineenä ja vetäjä voisi siitä vihjata hyväksi havaitsemassaan vaiheessa kirjoittajille.
Emma jatkoi keskustelua päätöksenteosta Noodissa. Livetapaamisissa eräänlaisena äänestysmenetelmänä on käytetty laputusta. Erilaisista äänestysmenetelmistä ehdottomat, jotain selkeästi pois karsivat tai mukana pitävät menetelmät eivät innostaneet. Äänestysmuodon tulisi olla ajatuksella valitse viidestä hahmosta kolme säilytettävää.
Emma nosti esiin tehtävän, jossa ryhmäläiset olivat valinneet viisi kiinnostavinta kohtausta, joista yhden tulisi olla näyttämökuva. Näiden joukossa oli ollut useita tekstejä, joissa oli mukana tunnettuja, fiktiivisiä tai populaarikulttuurin hahmoja. Tapaamisessa kuitenkin tällaiset hahmot tyrmättiin täysin, ja kohtauksissa ilmeisesti kiinnostavampaa olikin toiminnallinen muoto, ei hahmot. Tähän avuksi Tuomas ehdotti virtuaalista yliviivaustussia, jolla voisi hahmottaa, mikä kohtauksessa on kiinnostavaa.
Myös rakenne-työkalun aihio-mahdollisuus auttaisi tätä. Rakenteeseen ehdotettaisiin esimerkiksi Sebastianin ja Lindsay Lohanin kohtausta, mutta aihiossa lukisi kommentti, että kohtaus toimii, mutta eri hahmoilla.
Yhteenvetona työkalun käytöstä ja käsikirjoitusprosessista Emma sanoi, että alku on ollut hyvä ja Noodi toimii jo sen verran, että sillä saa käsikirjoituksen tuotettua. Paljon suunnitelmia on, miten sitä tehdään toimivammaksi, mutta niitä käsitellään kehitystiimissä, ja niiden suunnitelmien etenemiseen vaikuttaa teknisen kehityksen aikataulu. Tärkeää on, että työlle löydetään tekijä, joka pystyy sitoutumaan viemään toteutuksen loppuun.
4. Muut esille tulevat asiat
Ei muita asioita.
5. Seuraava tapaaminen
Tarkkaa seuraavan tapaamisen ajankohtaa ei voida sopia, koska Sussa ja Liisa ei ole paikalla. Kari ehdotti, että tapaaminen pidettäisiin toukokuussa, kun Metropolialla on valmiin esityksen ennakkonäytöksiä. Ennakkonäytökset perjantaina 7.5. ja lauantaina 8.5. Tällöin olisi konkretiaa siitä, miltä työkalun avulla toteutettu materiaali voi näyttää. Ehdotus sai kannatusta, Emma selvittää tarkempia aikoja ja laittaa Doodleen ehdotukset ajoista.