...
Kuinka hyvin lähtökohta ja kohderyhmien valinta ovat onnistuneet?
Lähtökohta ja kohderyhmien valinta on pääosin onnistunut. Digitarina-osaprojektissa kohderyhmää ei ole ollut tarvetta muuttaa, osa mukaan tulijoista on tosin koululaisia mutta hekin voivat olla kohderyhmää jatkotyöskentelyn ansiosta. Käsikirjoitus-osaprojektissa kohderyhmä tarkentui projektin rahoitushakuprosessin aikana; alkuvaiheessa mukaan haluttiin myös 15-vuotiaita nuoria, mutta rajoitusten takia kohderyhmän ikä nousi ja lukioikäisetkin piti karsia melkein kokonaan ryhmästä pois. FLOSS Manuals-osaprojektissa kohderyhmä on laajentunut alkuperäisestä. Koulutustoimijoiden ja kansalaisryhmien lisäksi mukaan wikin kehittämiseen pyritään saamaan avoimen lähdekoodin toimijat, joiden osallistuminen on keskeistä projektin kestävien tulosten kannalta.
Ovatko tavoitteet realistisesti asetettuja, onko tavoitteita tarpeen tarkistaa?
Halusimme projektissa kehittää menetelmiä ja työkaluja, joista on hyötyä työelämässä. Hankkeen aikana on arvioitu vastaako projektissa järjestetty koulutus työelämän muuttuneita tarpeita. Esimerkiksi digitarina-osaprojektia on testattu kolmessakin eri koulutusohjelmassa vuoden aikana, mutta en sanoisi että koulutus tämän jälkeen olennaisesti vastaa paremmin työelämän tarpeita. Toisaalta, esim. sosiaalialan koulutusohjelmissa, työkalu on kylläkin koettu hyödylliseksi ja suurin osa työpajoihin osallistuneista arvioi käyttävänsä menetelmää myöhemmin työelämässä. Noodin osalta sekä esittävän taiteen että elokuvan ja tv:n opiskelijat saivat konkreettista kokemusta ja koulutusta verkossa tapahtuvasta yhteisöllisestä käsikirjoittamisesta, mikä on uutta alan opinnoissa, ja voi näin ollen tuoda lisähyötyä opiskelijoille heidän siirtyessään työelämään. FLOSS Manuals -projektin osalta tavoitteet ovat edelleen realistiset: paljon uusia oppaita on julkaistu ja vuoden aikana järjestettyjen koulutusten ja työpajojen tavoite oli laajentaa oppaiden käyttäjäkuntaa ja soveltaa niitä uudenlaisissa yhteyksissä. Tavoite "kehittää osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, jotka edistävät uusien viestintäteknologisten innovaatioiden sosiaalista hyödyntämistä eri alojen koulutus- ja työelämäorganisaatioiden parissa" tuntuu edelleenkin realistiselta ja tähän on pyritty toiminnassa myös vuonna 2010.
3. Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus
Osallistujien ja yritysten/organisaatioiden valinta
Vuoden 2010 aikana uusina yhteistyökumppaneina tulivat mukaan digitarinaprojektiin pääkaupunkiseudun kirjastot aktiivisesti kouluttamalla henkilökuntaansa työpajoissamme, Kierrätyskeskuksen CobWeb-hanke, Myötätuulessa-hanke (Nuorisokeskus), Havukosken nuorisotalo Tikkurilan lukion ja Havurastin valmiiseen yhteistyöhön, Novia ammattikorkeakoulu ja Hyvinkään Way-hanke. Kolme hanketta oli meille uutta, mutta CobWeb sai pajasta idean toteuttaa loppunäyttelynsä digitarinan keinoin ja Hyvinkään Kierrätyskeskuksen tiloissa voidaan hyvinkin järjestää työmarkkinoille palaaville digitarinakoulutusta Wayn puitteissa. Myötätuulessa toimii Nuorisotalo Hapen tiloissa, ja heille järjestimme yhteistyöpajan, eli esittelimme kaikkia osaprojekteja. Novia tuli mukaan Metropolian Tuottaja 2020-projektin kautta, heidän opettajansa osallistui työpajaan itse aiemmin ja halusi nyt hänen kulttuurintuottaja-opiskelijoilleen saman hyödyn.
Käsikirjoitusprojektin uudet mukaan tulijat olivat pääasiassa uuteen Noodi-koulutukseen osallistuneita. Uusia osallistujia tuli lisää myös Metropoliasta, mm. esittävän taiteen aikuisopiskelijoita. Harrastajateatteriliitto ja Teatteri Ilmiö tulivat myös uusina mukaan koulutuksen kautta. Myös opettajia on koulutettu mm. Helsingin Kaupunginteatterin yleisötyön Noodi-koulutuksessa.
FLOSS Manuals-osaprojektin yhteistyöllä oli v.2010 kaksi päätavoitetta: oppaiden kirjoittajaverkoston laajentaminen sekä oppaita ja open source -ohjelmia hyödyntävän työpajakoulutuksen käynnistäminen ja laajentaminen. Uusia yhteistyökumppaneita tuli erityisesti työpajojen toteutukseen - Kultti ry, Kepa ry ja Dodo ry, asukastoiminnan osalta Kontupiste sekä Maunula-seura ja Maunulan mediapaja. Oppaiden päivitystä jatkettiin Tampereen yliopiston kurssityönä ja oppaiden jakelun yhteistyökumpaaniksi tuli VALO-CD -projekti. Avoimen mediatuotantomallin osalta yhteistyötä rakennettiin myös Stadi.TV -yhteisötelevision (Forum Virium Helsinki, Arcada ja m-cult) kanssa.
Projektin toteutus ja eri tahojen yhteistyö projektissa
Suurimmalle osalle osallistujia järjestettiin yksi työpaja, paitsi jo alkuvaiheessa mukaan tulleille. Tikkurilan lukio/Havurasti, Mediakeskus, kirjastot ja Metropolian sosiaaliala ovat tahoja joissa digitarinapajoja on järjestetty vähintään kaksi kertaa. Heillä toiminta näillä näkymin jatkuu myös projektin päättymisen jälkeen. Muidenkin hakuvaiheessa sovittujen yhteistyökumppaneiden kanssa toiminta jatkui 2010: Laureassa yksi opettaja pilotoi digitarinamenetelmän omalle kurssilleen. Mediakeskuksessa järjestettiin uusi työpaja syksyllä, jossa yhdistettiin "perinteistä" digitarinaa ja kerro, kerro kuva -menetelmää: tuloksena voisi olla yhden tai kahden kuvan digitarina. Opettajille esiteltiin molemmat mahdollisuudet.
Noodin osalta yhteistyökumppanit olivat pääasiassa saavana osapuolena koulutukseen osallistujana, mutta heillä oli ajatuksia koulutuksen hyödyntämisestä omassa toiminnassaan.
FLOSS Manualsin kumppanuudet vaihtelivat työpajojen osallistujien koordinoinnista oppaiden päivitykseen ja jakeluun.
Työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken
Noodi- ja digitarinakoulutusten osalta jako on selkeä: Metropolia/HKT toimittaa kouluttajan, tilaajalla on omat tietokoneet. CobWebin kanssa tehtiin poikkeus, sillä hankkeena heillä ei ollut omia tiloja ja kesäkuussa Metropolian atk-luokat olivat tyhjät.
FLOSSin osalta vaihtelua oli enemmän, osa työpajoista pidettiin m-cultin tiloissa, joihin hankittiin sopivat ohjelmat ja käyttöjärjestelmät. Osa pajoista oli muualla, esim. Kontupisteessä, joissa tarvittavat koneet ja ohjelmat olivat jo paikan päällä. Videokamerat ja kannettavat Linux-koneet m-cult toimitti kaikkiin pajoihin.
Kansainvälinen yhteistyö
HKT:n Kari Rentola kävi esittelemässä Noodia Shanghain maailmannäyttelyssä Suomen paviljongissa pidetyssä esittävien taiteiden Finnish snowball-tapahtumassa. Kaupunginteatteri käynnisti v.2010 yhteistyön Berliiniläisen Theater an der Parkauen kanssa, ryhmä suomalaisia ja saksalaisia nuoria kirjoittaa v.2012 näytelmän Noodilla englanniksi. Näytelmät käännetään suomeksi ja saksaksi ja molemmat teatterit valmistavat niistä esityksen, jotka vierailevat kummassakin teatterissa.
Noodi-kouluttaja Jarkko Suhonen esitteli Noodia kansainvälisessä luovan kirjoittamisen seminaarissa Oriveden Opistossa 22.11.2010.
FLOSS Manualsin kansainvälisessä verkostossa m-cult osallistui opaskirjaston uuden Booki-verkkoalustan kehittämiseen suunnittelemalla alustan lokalisointia Suomen FLOSS Manualsiin alkuvuodesta 2011.
4. Julkisuus ja tiedottaminen
Julkisuuden ja tiedotuksen toteutuminen suunnitelmaan verrattuna
Vuonna 2010 Medios osallistui ITK-päiville Aulangolla sekä standipaikalla että digitarina-osaprojekti myös foorumiesityksellä. Standilla sai katsoa digitarinoita, kirjoittaa Noodilla ja tutustua avoimen lähdekoodien oppaisiin. Foorumiesityksen tuloksena projektipäällikkö kävi esittelemässä digitarina-menetelmää Hämeen kirjastojen henkilökunnalle Hämeenlinnassa ja Kouvolassa syksyllä 2010.
Syyskuussa Metropolian Kulttuuri ja luova ala järjesti kaikille avoimen ja maksuttoman "Luovuus syttyy yhteisöissä" seminaarin talon omissa tiloissa Hämeentiellä. Aamupäiväksi kutsuttiin ulkopuolisia puhujia, iltapäivällä hankkeet esittäytyivät omissa työpajoissaan. Medios järjesti yhteistyöpajan, jossa tutustuttiin lyhyesti Noodiin, FLOSS manualsiin ja digitarinaan. Projektin esitteitä oli jaossa auditorion aulassa koko päivän.
Projektipäällikkö osallistui myös Nuoret ja Media-seminaariin syyskuussa, jossa hän kertoi osaprojekteista niin monelle kanssaosallistujalle kuin ehti. Saman kuukauden aikana uusi yhteisöllisen käsikirjoittamisen kouluttaja esitteli Noodia Teatterilaivalla ja myöhemmin syksyllä Oriveden Opiston kansainvälisessä luovan kirjoittamisen seminaarissa, Murros-festivaaleilla ja monessa muussakin tapahtumassa ja paikassa.
Noodi sai huomattavasti julkisuutta niin lehdistössä, verkossa kuin tv:ssäkin elokuussa, jolloin oli Free Hugsin ensi-ilta Studio Pasilassa. Ennen esityksen alkua järjestimme lehdistötilaisuuden ja samalla Noodi julkaistiin suuren yleisön käyttöön.
M2HZ- ja Stadi.TV -verkkokanavat toimivat julkaisualustoina sekä m-cultin pajatuotoksille että digitarinoille. Lasten open source -animaatioille löytyi hieno esityskonsepti ja lisänäkyvyyttä Lasipalatsin aukion ja Kontulan ostarin ulkoilmaprojisoinneissa, joissa animaatiot esitettiin joulukalenterina 1.-24.12. Erillisprojektina m-cult toteutti avoimen lähdekoodin tabloidimuotoisen tietopaketin, joka sisälsi myös FLOSS Manualsin esittelyn ja jaeltiin Voima-lehden 7-8/2010 erikoisliitteenä 70.000 kpl:n painoksena.
Vuoden aikana avattiin myös Medioksen uudet sivut, jotka ovat entistä wiki-sivua esteettisemmät ja helppokäyttöisemmät ja sisältävät vain ulkopuolisia kiinnostavaa materiaalia ja linkkejä. Wiki-sivu toimii edelleen projektihenkilöstön omassa tiedonvaihdossa.
Hankehakemuksesta poiketen emme ole julkaisseet kuukausittaista tiedotuskirjettä emmekä järjestäneet projektin omia seminaareja aloitusseminaaria lukuun ottamatta. Ensimmäiseen meillä eivät henkilöstöresurssit riittäneet, sillä projektissa ei ole tiedottajaa. Jälkimmäiseen emme nähneet syytä, sillä on helpompaa mennä mukaan muiden järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin ja markkinoida siellä projektiamme. Tällöin paikalla on jo valmiiksi aiheesta kiinnostuneita ihmisiä. Noodin osalta Free Hugsin ensi-ilta ja Noodin julkistus korvasi hyvin oman seminaarin.
5. Ongelmat ja suositukset
Ongelmat projektin toteutuksessa (esim. lähtökohdan tai kohderyhmän valinnan suhteen)
Ei mainittavia uusia ongelmia v.2010. Vuoden 2009 raporttiin kirjatut ongelmat ovat jonkin verran seuranneet meitä vielä menneenä vuonna, muttei merkittävästi.
Toimenpiteet projektin etenemisen parantamiseksi
...
Kuvaus projektin toiminnasta ja arvio siitä, miten projektin tavoitteet tullaan saavuttamaan
Vuonna 2010 projekti eteni hyvin ja aikataulussa. Digitarinaosaprojekti jatkoi kuten 2009, siinä toiminta itsessään ei juurikaan muutu, mutta pajojen vetäminen kehittyi ja poimi uusia elementtejä matkan varrelta sekä reagoi palautteeseen.
Noodista saatiin kehitettyä toimiva versio jolla sekä käsikirjoitus, että sen pohjalta tuotettu esitys valmistuivat aikataulussa. Molemmat saivat ensi-iltansa elokuussa Studio Pasilassa. Noodin saama huomio on ollut yllättävänkin suurta. Yksittäisiä käyttäjiä oli vuoden loppuun mennessä n. 800 ja kirjoittavia ryhmiä yli 150. Noodia kehitettiin loppuvuosi palautteen ja omien ehdotusten pohjalta. Kehityksessä on edetty erityisesti Noodi-yhteisön ja oppimateriaalin alueella.
FLOSS Manuals eteni suunnitelman mukaan; 2010 käynnistyi myös pajatoiminta täydellä teholla. Loppuvuoden toiminta keskittyi Kontulan Kontupisteeseen, jossa järjestettiin Kaupunkireportteri- ja Lasten animaatiokoulutusta. Suomenkielisiä oppaita oli vuoden loppuun mennessä julkaistu 30 ja uusi, työpajojen kokemuksiin pohjaava Avoin Mediatuotanto-opas valmistui vuodenvaihteessa 2010-2011.
Projektin loppujulkaisun suunnittelu alkoi syksyllä ja vuoden vaihtuessa julkaisun sisältö oli jo tiedossa ja teksti pääosin kirjoitettu. Graafinen toteutus, taitto ja painatus jäi alkuvuodelle 2011.
Voimme todeta että hanke on onnistunut kehittämään osallistuvan median toiminta- ja tuotantomalleja, joita on hyödynnetty ja pystytään hyödyntämään eri alojen koulutus- ja työelämäorganisaatioissa. Hanke on myös koonnut yhteen eri alojen osaajia, esimerkiksi digitarinan kehitystiimi, ja heidän tietämyksellään vienyt menetelmää eteenpäin.
7. Projektin innovatiivisuus
...
Mitä uutta on kehitetty, esim. tuotteet, toimintatavat, palvelut
Uusista menetelmistä, työtavoista ja tuotteista on kerrottu jo vuoden 2009 väliraportissa. 2010 lisäykset tähän olivat vähäisempiä. Noodi julkaistiin yleisölle v.2010 elokuussa. Se tehtiin jo 2009, mutta viime vuoden aikana lisäykset ja korjaukset olivat vielä merkittäviä ja kehittivät Noodia paljon eteenpäin. Noodiin lisättiin yhteisöosa, jossa käyttäjät voivat keskustella toistensa kanssa ja esimerkiksi esitellä käsikirjoituksiaan. Noodi myös käännettiin englanniksi ja ruotsiksi.
m-cultin Avoin media -paja ja lasten animaatiotyöpaja ovat uudenlaista tarjontaa yhteisöllisen median kentällä, ja Avoin mediatuotanto -oppaaseen kuvattu ohjelmatuotannon formaatti on Suomessa ainutlaatuinen tietoresurssi sosiaalisen median ja avoimen lähdekoodin yhdistämisestä matalan kynnyksen tuotantoon.
8. Projektin tasa-arvovaikutukset
Esim. tasa-arvon edistyminen mukana olevissa organisaatioissa
Uusia menetelmiä tai muita tasa-arvoa edistäviä tuloksia
Kaikki toimet ja työkalut ovat sukupuolineutraaleja, mikä sinänsä lisää tasa-arvoa. Kaikkiin projektin toimiin on valittu ilmoittautumisjärjestyksessä ja osallistujien oman kiinnostuksen mukaan molempia sukupuolia.
Kaikilla erityisryhmillä on pääsy projektin toimenpiteisiin, menetelmät ovat tasa-arvoistavia eikä mukaan tulevien valintoja tehdä muuta kuin rahoittajien määrittelemien rajoitusten puitteissa.
9. Hyvät käytännöt
Mitä hyviä käytäntöjä projektissa on mahdollisesti kehitetty
Miten hyviä käytäntöjä on levitetty tai aiottu levittää
Hyviä käytänteitä hallinnon kannalta ovat muun muassa seuraavat:
Päätoteuttajan T&K-tiimin toimesta on kehitetty tietynlaista tiimitoimintaa projekteissa työskenteleville. Tämä TosiPro:n nimellä kulkeva ryhmittymä kokoustaa noin kerran kuussa tai vähän harvemmin ja käsittelee kaikkea projekteihin liittyvää. Varsinkin aluksi tapaamisista sai hyvin apua ja neuvoja oman projektin käynnistämiseen. Kokouksissa kävi sekä organisaation T&K-vastaava että eri projektien projektihenkilöstö. Se oli siis tietynlaista vertaistukitoimintaa myöskin. TosiPro-ryhmä kirjoitti ja julkaisi myös vuoden 2010 aikana oman Metropolian sisäisen projektikäsikirjan, josta on hyötyä kaikille talon uusille projektityöntekijöille.
Digitarina-osaprojektissa oli käytössä palautelomakkeet työpajojen arviointiin. Menetelmän voimaannuttavaa vaikutusta ja hyödyllisyyttä mitattiin lomakkeilla; sekä alku- että loppupalautteella. Palautteet laitettiin myös wikisivulle kaikkien nähtäville. Vaikka projektin uudet sivut valmistuivatkin vuoden aikana, pysyi vanha wiki-sivu käytössä. Wiki todettiin erittäin toimivaksi yhteiseksi työalustaksi, joka on kaiken lisäksi helppokäyttöinen. Wikissä kuka tahansa projektihenkilöstöstä voi muokata muistioita, tiedotteita ym. eikä niitä tarvitse lähetellä erikseen sähköpostilla kaikille. Sivuilla lähes kaikki projektin paperit ovat kaikkien, myös ulkopuolisten nähtävillä. Ainoastaan jotkut arkaluontoiset asiat (palkkaukset ym.) on suojattu, joten vain tietty rajattu käyttäjäkunta pääsee katsomaan niitä. Toiminta on siis hyvin avointa ja wikin käyttö säästää aikaa. HKT teki oman sovellutuksen wikistä tuotantosuunnittelunsa käyttöön.
Hyviä käytäntöjä ei ole ollut ensisijaisesti tarkoitus levittää eteenpäin vaan parantaa niillä projektin laatua ja kehittää toimintaa.
10. Toiminnan jatkuvuus
Mitä pysyvää on saatu aikaan ja kuka vastaa uudesta tai pysyvästä toiminnasta projektin päättymisen jälkeen
Mitä voidaan siirtää tai saattaa muiden toimijoiden, esim. pk-yritysten, oppilaitosten tai viranomaisten käyttöön
Suunnitelmat tulosten hyödyntämiseksi, onko jo hyödynnetty
Noodi valmistui vuoden 2010 aikana, se julkistettiin elokuussa Studio Pasilassa Free Hugsin ensi-illan yhteydessä. Noodi jää verkkoon kaikkien käyttöön ilmaiseksi. Sen tulevaisuus oli mietinnässä jo v.2009 mm. maksujen takia, sillä jollekin taholle joutuu maksamaan sivun ylläpidosta projektin päättymisen jälkeen, eikä tämä kuulu enää projektin budjettiin. Noodia ei kuitenkaan haluttaisi jättää verkkoon oman onnensa nojaan periaatteella "toimii niin pitkään kuin toimii". Vastuutahon etsintää ja kustannusten tarkennusta jatketaan vielä 2011 alussa. Työkalun käytön osalta suunnitelmat ovat selkeämmät: Metropolia tulee käyttämään Noodia opetuksessa ja HKT omassa yleisötyössään, sekä yhteistyössä berliiniläisen teatterin kanssa. Monipuolisuutensa vuoksi Noodi soveltuu myös muuhun kuin kirjoitustarkoitukseen, esim. pelkän oppimateriaalin hyödyntäminen.
Digitarina-menetelmän toivotaan jäävän henkiin koulutettujen kouluttajien kautta, jotta nämä opettaisivat menetelmää eteenpäin ja/tai käyttäisivät sitä itse työssään. Metropoliassa menetelmä tulee mahdollisesti osaksi Kulttuurintuotannon koulutusta ja sosiaalialallakin joiltain osin, luultavasti kevyemmäksi muokattuna. Muista yhteistyökumppaneista ainakin osa tulee varmasti jatkamaan digitarinan kouluttamista ja näin se myös muokkautuu kullekin alalle sopivaksi.
Avoimen lähdekoodin suomennetut oppaat jäävät verkkoon ja verkkosivujen ylläpidosta vastaa m-cult myös projektin päättymisen jälkeen. Oppaita voi kuka tahansa päivittää verkossa ja niitä voidaan myös suomentaa lisää. Opaskirjasto päivittyy jatkossa sekä m-cultin että muiden asiasta innostuneiden ihmisten toimesta. Työpajoista tulee osa m-cultin ja yhteistyökumppaneiden normaalia toimintaa (osana mm. Stadi.TV-yhteisömediakoulutusta) ja niitä myös kehitetään eteenpäin kysyntäpohjaisesti. Tärkeää tulosten kestävyyden kannalta on myös m-cultin oman toimintakulttuurin muutos open source -pohjaiseksi.